Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6
3. lk
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 | Tavoitteet |
Suomen kieli ja kirjallisuus tukimateriaali |
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ooppimäärää.
Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Keskeistä 3. vuosiluokalla: Suomen kielen taidon kehittyminen sekä luku- ja kirjoitustaidon, vuorovaikutustaitojen sujuvoituminen ja monipuolistuminen, kielen piirteet ja kirjallisuuden keinot, laajempien tekstien lukeminen |
Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä |
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Kuunteleminen ja kyseleminen, omin sanoin kertominen, hyvät tavat ja kohteliaisuus Kertominen:
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Opetuksessa vahvistetaan taitoa asettaa kysymyksiä ja hakea niihin vastauksia itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa havaintoja tehden sekä erilaisia tietolähteitä ja apuvälineitä hyödyntäen. (L4)Oppilaita rohkaistaan itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. (L1) Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita eri näkökulmista.Koulutyössä luodaan innostavia tilaisuuksia harjaannuttaa sosiaalisia taitoja, kekseliäisyyttä, suunnittelu- ja ilmaisutaitoja sekä käden taitoja. Oppilaita kannustetaan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoa ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. (L2) Kertominen, kuvaaminen, vertailu ja selostaminen sekä erilaiset mediaesitykset ovat ominaisia tiedon esittämisen tapoja. (L4) Vertaisoppimista eli parin ja ryhmän kanssa työskentelyä ja oppimiseen tähtäävää vuorovaikutusta käytetään monipuolisesti ja vahvistetaan yhdessä työskentelyn taitoja. (L1) Puhuminen:
Kuunteleminen:
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Ei-sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Esim.
Osallistuminen kulttuuritoimintaan:
Laaja-alainen osaaminen: |
T1 T2 Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet: puhuminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen. Arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arviointi T1 - T3 Keskeistä on arvioida, miten oppilas pystyy käyttämän kieltä ja toimimaan kielellä.
|
S2 Tekstien tulkitseminen
Tekstilajit:
Kirjallisuuden peruskäsitteet:
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Luku- ja ymmärtämisstrategiat:
Laaja-alainen osaaminen: Päättelevä tekstien tulkinta
Sanaluokat (verbit, substantiivit ja adjektiivit)
Verbien taipuminen
Sana- ja käsitevaranto
Laaja-alainen osaaminen: |
T4 T5 T6 T4 - T6 Arvioidaan lukutaidon kehittymistä monipuolisin tehtävin Suullinen ja/tai kirjallinen palaute Esim.
|
S3 Tekstien tuottaminen Monimuotoiset tekstit
Laaja-alainen osaaminen: Oikeinkirjoitus ja sananvalinta
Laaja-alainen osaaminen:
Työn suunnittelua, tavoitteiden asettamista sekä työskentelyn ja edistymisen arviointia harjoitellaan edelleen. Oppilaita opastetaan huomaamaan säännöllisesti suoritettujen tehtävien vaikutus edistymiseen sekä tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. (L2) Oppilaita rohkaistaan itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. (L2) Oppilaita ohjataan kehittämään monilukutaitoaan ja tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. (L4) |
T7 T8 Auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissä tarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita T9 Ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvioimaan omia tekstejään sekä kehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta T7 - T9 Arvioidaan käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumisen kehittymistä Suullinen ja /tai kirjallinen palaute tuotoksista, erityisesti niiden sisällöstä Arvioidaan, miten oppilas osaa käytää uusia rakenteita ja sanoja omissa tuotoksissaan. Oikeinkirjoituksen arviointi |
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
Tutustutaan suomen kielen säännönmukaisuuksiin (oikeinkirjoitus, sanaluokat, verbien taipuminen) ja tapoihin luoda merkityksiä.
Sanaluokat (verbit, substantiivit ja adjektiivit)
Verbien taipuminen
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laaja-alainen osaaminen: tekijän, katsojan sekä käyttöyhteyksien ja -tilanteiden näkökulmista. Kriittistä lukutaitoa kehitetään oppilaille merkityksellisissä kulttuurisissa yhteyksissä. (L4) Oppilaita kannustetaan monipuolisille tiedon lähteille kuten suullisten, audiovisuaalisten, painettujen ja sähköisten lähteiden sekä haku- ja kirjastopalveluiden käyttöön. |
T10 T11 T12 T10 - T12 Arvioidaan eri rekisterien tunnistamista esim. kuuntelutehtävien avulla
Monipuoliset kirjallisuustehtävät luetuista kaunokirjallisista teksteistä. Osaa vertailla omaa kuluttuuriaan suomalaiseen kulttuuriin. |
S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
Kirjoittaminen:
Kuunteleminen:
Puhuminen:
Laaja-alainen osaaminen: Esim.
Jokainen opettaja on omassa oppiaineessaan myös kielenopettaja. Esim.
Laaja-alainen osaaminen: |
T13 T14 T15 Lukuvuoden alussa yhdessä (oppilas, opettaja, huoltaja) yksilöllisten tavoitteiden asettelu ja lukuvuoden lopussa niiden arviointi:
|
4. lk
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 | Tavoitteet |
Suomen kieli ja kirjallisuus tukimateriaali |
Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Keskeistä 4. vuosiluokilla: Suomen kielen taidon kehittyminen sekä luku- ja kirjoitustaidon, vuorovaikutustaitojen sujuvoituminen ja monipuolistuminen, kielen piirteet ja kirjallisuuden keinot, laajempien tekstien lukeminen |
Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä |
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Keskittyvä ja aktiivinen kuunteleminen
Mielipiteen ilmaisu:
Kuvailu:
Ajan ilmaiseminen:
Fraasit eri tilanteissa
Modaalisuus
Kokonaisilmaisu
Miten? (esim.)
Laaja-alainen osaaminen: Puhuminen:
Kuunteleminen:
Miten? (esim.)
Laaja-alainen osaaminen: Sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Ei-sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Miten? (esim.)
Osallistuminen kulttuuritoimintaan:
Laaja-alainenosaaminen: |
T1 T2 T3 Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet: puhuminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen. Arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Keskeistä on arvioida, miten oppilas pystyy käyttämän kieltä ja toimimaan kielellä. T1: Oppilas osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin käyttäen oman tasoistaan ilmaisuvarantoaan sekä keskustelee ja työskentelee erilaisten ikäkaudelle ja taitotasolle sopivien aihepiirien ja tekstien pohjalta. Arvioinnin keinoja T1 – T3:
Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muuta kuulemaansa, kun tilanne tai aihe on ennestään tuttu tai ymmärtämistä tuetaan. Oppilas osaa toimia kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilas ilmaisee itseään erilaisia ilmaisun keinoja käyttäen ja osaa ottaa huomioon puhekumppaninsa. |
S2 Tekstien tulkitseminen Lukeminen:
Tekstilajitietoisuuden lisääminen
Kirjallisuuden peruskäsitteet:
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Luku- ja ymmärtämisstrategiat:
Laaja-alainen osaaminen: Näkökulma siinä, mitä merkityksiä eri sanaluokkien käyttö, sijamuodot, verbin taivutusmuodot tuovat tekstiin.
Verbien taipuminen: syvennetään käyttötaitoja
Sana- ja käsitevaranto
Sanavaraston puutteiden paikkaaminen päättelemällä (tutut sanat sekä lause- ja tekstiyhteys) |
T4 T5 T6 Oppilas lukee monimuotoisia tekstejä. Oppilas tunnistaa kertomuksen ja tietotekstin.
Oppilas osallistuu erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä oman kielitaitotasonsa mukaan.
Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- ja käsitevarannon sekä tunnistaa tekstistä merkityksiä, jotka vaativat päättelyä. Arvioinnin keinoja:
|
S3 Tekstien tuottaminen Tuotetaan tekstejä omien kokemusten, havaintojen ja ajatusten pohjalta Monimuotoiset tekstit
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Oikeinkirjoitus ja sananvalinta
Laaja-alainen osaaminen:
Laaja-alainen osaaminen: |
T7 T8 T9 Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillistä kieltä. Oppilas osaa kirjoittaa suomea käsin ja hän on omaksunut tarvittavia näppäintaitoja.
Oppilas tuottaa kokonaisia tekstejä ja osoittaa niissä oikeinkirjoituksen tuntemusta sekä osaa otsikoida tekstin.
|
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Kielen rekisterit (havainnoimalla myös koulun ulkopuolella) Puhe- ja kirjakielen erot Esim.
Tutustutaan suomen kielen säännönmukaisuuksiin ja tapoihin luoda merkityksiä.
Verbien taipuminen: syvennetään käyttötaitoja
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laajaa-alainen osaaminen: |
T10 T11 T12 Oppilas tunnistaa kielen rakenteen säännönmukaisuuksia ja kykenee kuvaamaan tavallisimpia peruskäsitteitä käyttäen, miten kielenkäyttö vaihtelee eri tilanteissa.
|
S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Sana- ja käsitevarannon laajentaminen Lukeminen:
Kirjoittaminen:
Kuunteleminen:
Puhuminen:
Laaja-alainen osaaminen: Tekstin avaamisen keinoja Oman äidinkielen ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Monipuolistetaan lähteiden käyttöä Itsenäiseen sanavaraston kartuttamiseen ohjaaminenNettiketti ja tekijänoikeudet Esim.
Laaja-alainen osaaminen: |
5. lk
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 | Tavoitteet |
Suomen kieli ja kirjallisuus tukimateriaali |
Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Keskeistä 5. vuosiluokilla: Suomen kielen taidon kehittyminen sekä luku- ja kirjoitustaidon, vuorovaikutustaitojen sujuvoituminen ja monipuolistuminen, kielen piirteet ja kirjallisuuden keinot, laajempien tekstien lukeminen |
Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä |
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Keskustelun keinot
Mielipiteen ilmaisu:
Kuvailu:
Ajan ilmaiseminen:
Fraasit eri tilanteissa
Modaalisuus
Epäsuora esitys ja toisen puheeseen viittaaminen
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Puhuminen:
Kuunteleminen:
Sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Ei-sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Esim.
Osallistuminen kulttuuritoimintaan ja tekstien tuottaminen juhliin ja esityksiin:
Laaja-alainen osaaminen: |
Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet: puhuminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen. Keskeistä on arvioida, miten oppilas pystyy käyttämän kieltä ja toimimaan kielellä. Arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa.
T1 T2 T3
Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muuta kuulemaansa, kun tilanne tai aihe on ennestään tuttu tai ymmärtämistä tuetaan. Oppilas osaa toimia kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa.
|
S2 Tekstien tulkitseminen Tekstin tulkitseminsen taitojen syventäminen Tekstien luotettavuuden arviointi Lukeminen:
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Luku- ja ymmärtämisstrategiat:
Laaja-alainen osaaminen: Monilukutaitoa vahvistetaan tarkastelemalla erilaisia tekstejä tekijän, katsojan sekä käyttöyhteyksien ja -tilanteiden näkökulmista. (L4) Näkökulma siinä, mitä merkityksiä eri sanaluokkien käyttö, sijamuodot, verbin taivutusmuodot tuovat tekstiin. Kerrataan lauseen pääjäsenet.
Sana- ja käsitevaranto
Laaja-alainen osaaminen: |
T4 T5 T6 Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisia tekstejä. Oppilas tunnistaa kertomuksen, tietotekstin ja arvioivan tekstin ja harjoittelee käyttämään tietoa tekstilajipiirteistä tekstien tulkinnassa ja arvioinnissa.
Oppilas osallistuu erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä oman kielitaitotasonsa mukaan.
Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- ja käsitevarannon sekä tunnistaa tekstistä merkityksiä, jotka vaativat päättelyä.
|
S3 Tekstien tuottaminen Monimuotoiset tekstit
Esim.
Laaja-alainen osaaminen:
Laaja-alainen osaaminen: |
T7 T8 T9
Arvioinnin keinoja:
Oppilas tuottaa kokonaisia tekstejä ja osoittaa niissä oikeinkirjoituksen tuntemusta. Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, ymmärtää kappalejaon merkityksen ja kiinnittää huomiota sananvalintoihin.
Oppilas osaa arvioida tuottamiaan tekstejä, tunnistaa omia vahvuuksiaan tekstin tuottajana sekä osaa antaa ja vastaanottaa palautetta. Arvioinnin keinoja:
|
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Monikanavainen viestintä Näytelmä kirjallisuudenlajina Kielen rekisterit (havainnoimalla myös koulun ulkopuolella)
Sanaluokat
Verbien taipuminen:
Lauseen pääjäsenet
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laaja-alainen osaaminen: |
T10 T11 T12
Oppilas lukee lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja pystyy kertomaan ajatuksiaan lukemastaan ja muusta lasten- ja nuortenkulttuurista.
Oppilas osaa kuvailla omaa ja elinympäristönsä monikielisyyttä sekä kulttuurista monimuotoisuutta.
|
S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Lukeminen:
Kirjoittaminen:
Kuunteleminen:
Puhuminen:
Laaja-alainen osaaminen: Esim.
Jokainen opettaja on omassa oppiaineessaan myös kielenopettaja. Oppilaita ohjataan kehittämään monilukutaitoaan ja tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. (L4) Oppilaita ohjataan havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöään ja huomaamaan, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja että tavoitteet vaikuttavat siihen, millaisia keinoja teksteissä käytetään. (L4) Oppilaita kanssa tutkitaan kestävään kehitykseen, rauhaan, tasa-arvoon ja demokratiaan sekä ihmisoikeuksiin, erityisesti lasten oikeuksiin, liittyviä kysymyksiä ja tilanteita. (L7) Nettiketti ja tekijänoikeudetEsim.
Laaja-alainen osaaminen: |
6. lk
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6 | Tavoitteet |
Suomen kieli ja kirjallisuus tukimateriaali |
Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen | Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä |
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Kertominen laajaa ilmaisuvarantoa käyttäen:
Mielipiteen monipuolinen ja rakentava ilmaisu :
Kuvailu monipuolisesti:
Fraasit ja sanonnat eri tilanteissa
Modaalisuus
Esim.
Laaja-alainen osaaminen:
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Puhuminen:
Sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Ei-sanallinen ilmaiseminen yhteisöllisesti:
Esim.
Osallistuminen kulttuuritoimintaan:
Laaja-alainen osaaminen: |
Arvioinnissa tulee ottaa huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet: puhuminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen. Arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Keskeistä on arvioida, miten oppilas pystyy käyttämän kieltä ja toimimaan kielellä. T1 T2 T3 T1 - T3 Oppilas osallistuu keskusteluihin ja ryhmätöihin eri aiheista puhekumppanin tukemana. Oppilas osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin käyttäen ilmaisuvarantoaan sekä keskustelee ja työskentelee erilaisten aihepiirien ja tekstien pohjalta.
Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muuta kuulemaansa. Oppilas osaa toimia kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kuuntelemisen arviointi:
Oppilas ilmaisee itseään erilaisia ilmaisun keinoja käyttäen ja osaa ottaa huomioon puhekumppaninsa. Ääntämisen arviointi:
|
S2 Tekstien tulkitseminen Monimuotoisten tekstien lukemisen strategiat Lukeminen:
Tekstilajit eri ympäristöissä:
Kirjallisuuden peruskäsitteet:
Tutustutaan kirjallisuuden lajityyppeihin:
Tutustutaan tietokirjallisuuteen. Kielen kuvallisuus
Esim.
Laaja-alainen osaaminen: Luku- ja ymmärtämisstrategiat puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä:
Lähdekritiikki
Laaja-alainen osaaminen:
Näkökulma siinä, mitä merkityksiä eri sanaluokkien käyttö, sijamuodot, verbin taivutusmuodot ja lauseenvastikkeet tuovat tekstiin.
Lauseenvastikkeet
Sana- ja käsitevaranto
Sanavaraston puutteiden paikkaaminen päättelemällä (tutut sanat sekä lause- ja tekstiyhteys). |
T4 T5 T6
Oppilas osallistuu erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä. Arvioinnin keinoja:
Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- ja käsitevarannon sekä tunnistaa tekstistä merkityksiä, jotka vaativat päättelyä.
|
S3 Tekstien tuottaminen Monimuotoiset tekstit
Esim.
Rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen Oppilaita ohjataan käyttämään tvt:tä tuotosten dokumentoinnissa. (L5) Oppilaita opastetaan huomaamaan säännöllisesti suoritettujen tehtävien vaikutus edistymiseen sekä tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. (L1) Oppilaita ohjataan kehittämään monilukutaitoaan ja tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. (L4) Kirjoittaminen
Laaja-alainen osaaminen: Oppilaita kannustetaan kokeilemaan erilaisia ilmaisutapoja ja nauttimaan tekemisen ja ilmaisun ilosta. (L2) Oppilaita rohkaistaan itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. (L2) Rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen. |
T7 T8 T9
Oppilas tuottaa kokonaisia tekstejä ja osoittaa niissä oikeinkirjoituksen tuntemusta. Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaa sen kappaleisiin ja kiinnittää huomiota sananvalintoihin. Oppilas osaa arvioida tuottamiaan tekstejä, tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana sekä osaa antaa ja vastaanottaa palautetta.
|
S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Kielen rekisterit (havainnoimalla myös koulun ulkopuolella)
Sanaluokat
Verbien taipuminen: syvennetään käyttötaitoja
Puhekielen ja kirjakielen erot
Laaja-alainen osaaminen: Esimerkiksi
Laaja-alainen osaaminen:
Laaja-alainen osaaminen: |
T10 T11 T12 Oppilas tunnistaa kielen rakenteen säännönmukaisuuksia ja kykenee kuvaamaan tavallisimpia peruskäsitteitä käyttäen, miten kielenkäyttö vaihtelee eri tilanteissa. Oppilas osaa antaa esimerkkejä ympäristönsä kielistä ja murteista.
Oppilas lukee lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja pystyy kertomaan ajatuksiaan lukemastaan ja muusta lasten- ja nuortenkulttuurista.
Oppilas osaa kuvailla omaa ja elinympäristönsä monikielisyyttä sekä kulttuurista monimuotoisuutta.
|
S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Harjoittelee oppimistavoitteiden asettamista Laaja-alainen osaaminen: oppikirjatekstien analysointia
Laaja-alainen osaaminen: Harjoitellaan kirjallisen ja suullisen tekstin rakentamista Laaja-alainen osaaminen: |
T13 T14 T15
Oppilas lukee tuetusti eri oppiaineiden tekstejä tai niiden osia ja osaa kuvailla, millaisista osista tekstit rakentuvat. Lukuvuoden alussa yhdessä (oppilas, opettaja, huoltaja) yksilöllisten tavoitteiden asettelu ja lukuvuoden lopussa niiden arviointi:
Oppilas osaa tuottaa sovitusta aihepiiristä hankkimansa tiedon pohjalta jäsennellyn suullisen tai kirjallisen tekstin itsenäisesti tai ryhmässä. Oppilas osaa ohjatusti valita tilanteeseen ja aiheeseen sopivan tavan hankkia tietoa. Lukuvuoden alussa yhdessä (oppilas, opettaja, huoltaja) yksilöllisten tavoitteiden asettelu ja lukuvuoden lopussa niiden arviointi:
|