7. Tarttuvat taudit mediassa
7. Tarttuvat taudit mediassa
a. Ajankohtaiset tarttuvat taudit, kuten kausi-influenssa sekä noro- ja RS-virusten aiheuttamat
epidemiat, uutisoidaan usein näyttävästi, vaikka sairastuneita olisi todellisuudessa melko vähän ja
epidemia olisi paikallinen. Tautien, jotka ovat suurimmalle osalle väestöstä melko vaarattomia,
merkitystä saatetaan liioitella, vaikka ne ovat yleensä nopeasti ohimeneviä ja niiltä voi suojautua
esim. rokotteilla ja hyvällä hygienialla. Lisäksi tietyt epidemiat toistuvat meillä luontaisesti
talvikaudella, vaikka niiden voimakkuus vaihtelee vuosittain. Myös ulkomaiset epidemiat, kuten
Ebola-viruksen aiheuttamat epidemiat, ja esim. trooppiset tarttuvat taudit saatetaan uutisoida
näyttävästi, vaikka niistä ei ole vaaraa Suomessa. Ulkomailla yleisistä ja esim. matkailijoiden
kannalta tärkeistä tarttuvista taudeista, kuten malariasta, denguekuumeesta ja seksitaudeista
uutisoidaan niukasti. Parhaimmillaan uutisten tyyli on tiedottava ja asiallinen.
b. Hyötyä: Ihmiset saavat tietoa erilaisista tarttuvista taudeista ja voivat aiempaa paremmin
suojautua niiltä sekä estää tauteja leviämästä toisiin ihmisiin. Kun esim. aiemmin rokotuksista
kieltäytyneet aikuiset ja lapset ottavat rokotusohjelman mukaisia rokotteita ja riskiryhmiin
kuuluvat kausi-influenssarokotteen, väestön rokotekattavuus nousee. Tiedotusvälineille ja
mainostajille paljon luetuista kohu-uutisista on taloudellista hyötyä.
Haittaa: Liioitteleva uutisointi voi lisätä turhaa huolta ja estää ihmistä esim. tapaamasta ystäviään
tai käymästä harrastuksissaan, mikä voi lisätä yksinäisyyden tunteita. Uutiset saattavat myös
arkipäiväistää ja muuttaa ihmisten käsityksiä todellisuudessa vaarallisten tarttuvien tautien
merkityksestä. Tällaisia ovat (rokottamattomille) esim. polio, tuberkuloosi ja tuhkarokko.
Tietynlaiset uutiset saattavat lisätä ihmisten rokotekriittisyyttä tai -vastaisuutta.
a. Ajankohtaiset tarttuvat taudit, kuten kausi-influenssa sekä noro- ja RS-virusten aiheuttamat
epidemiat, uutisoidaan usein näyttävästi, vaikka sairastuneita olisi todellisuudessa melko vähän ja
epidemia olisi paikallinen. Tautien, jotka ovat suurimmalle osalle väestöstä melko vaarattomia,
merkitystä saatetaan liioitella, vaikka ne ovat yleensä nopeasti ohimeneviä ja niiltä voi suojautua
esim. rokotteilla ja hyvällä hygienialla. Lisäksi tietyt epidemiat toistuvat meillä luontaisesti
talvikaudella, vaikka niiden voimakkuus vaihtelee vuosittain. Myös ulkomaiset epidemiat, kuten
Ebola-viruksen aiheuttamat epidemiat, ja esim. trooppiset tarttuvat taudit saatetaan uutisoida
näyttävästi, vaikka niistä ei ole vaaraa Suomessa. Ulkomailla yleisistä ja esim. matkailijoiden
kannalta tärkeistä tarttuvista taudeista, kuten malariasta, denguekuumeesta ja seksitaudeista
uutisoidaan niukasti. Parhaimmillaan uutisten tyyli on tiedottava ja asiallinen.
b. Hyötyä: Ihmiset saavat tietoa erilaisista tarttuvista taudeista ja voivat aiempaa paremmin
suojautua niiltä sekä estää tauteja leviämästä toisiin ihmisiin. Kun esim. aiemmin rokotuksista
kieltäytyneet aikuiset ja lapset ottavat rokotusohjelman mukaisia rokotteita ja riskiryhmiin
kuuluvat kausi-influenssarokotteen, väestön rokotekattavuus nousee. Tiedotusvälineille ja
mainostajille paljon luetuista kohu-uutisista on taloudellista hyötyä.
Haittaa: Liioitteleva uutisointi voi lisätä turhaa huolta ja estää ihmistä esim. tapaamasta ystäviään
tai käymästä harrastuksissaan, mikä voi lisätä yksinäisyyden tunteita. Uutiset saattavat myös
arkipäiväistää ja muuttaa ihmisten käsityksiä todellisuudessa vaarallisten tarttuvien tautien
merkityksestä. Tällaisia ovat (rokottamattomille) esim. polio, tuberkuloosi ja tuhkarokko.
Tietynlaiset uutiset saattavat lisätä ihmisten rokotekriittisyyttä tai -vastaisuutta.