10. Maksa ja munuaiset
Luvun sisällys
10.1 Maksa10.2 Munuaiset
10.3 Maksa ja aineiden valmistus
10.4 Maksa ja elimistön aineiden pitoisuuksien säätely
10.5 Maksa ja vaaralliset aineet
10.6 Munuaisten toiminta
10.7 Munuaisvauriot
10.1 Maksa
Maksa on kookkain sisäelimemme ja suurin rauhasemme. Se painaa 1,5 kiloa. Maksa sijaitsee kylkiluiden suojassa vatsaontelon yläosassa, pallean alla.
Maksa toimii monien aineiden valmistus-, varastointi- ja hajotuspaikkana. Siellä valmistuu muun muassa sappinestettä, sinne varastoidaan aivojen hermosoluille tärkeää sokeria.
Maksa muuntaa valkuaisaineiden typpipitoiset hajoamistuotteet virtsa-aineeksi eli ureaksi, jonka veri kuljettaa munuaisiin.
Sikiöllä maksa valmistaa verisoluja ja aikuisella se toimii verivarastona.
10.2 Munuaiset
Pavunmuotoiset munuaiset sijaitsevat selkärangan molemmin puolin. Ne painavat yhteensä 300 grammaa.
Kylkiluut ja selkälihakset suojaavat munuaisia kolhuilta. Munuaisten tärkein tehtävä on suodattaa verestä kuona-ainetta (eli ureaa) sekä ylläpitää verinesteen kemiallista tasapainoa.
Urea suodatetaan mikroskooppisen pienissä munuaiskeräsissä eli nefroneissa.
Jos niiden läpi kulkevassa veressä on liikaa vettä tai suoloja, niin munuaiset palauttavat vesi- ja suolapitoisuuden oikeisiin uomiinsa.
Maksan ja munuaisten yhteistoiminta pitää elintoimintomme vakaina.
Lääkkeet, alkoholi, sienimyrkyt ja muun muassa hepatiitti A-virus voivat vaurioittaa niitä vakavasti. Yhdellä munuaisella voi vielä tulla toimeen, mutta ilman maksaa ei voi elää.
Nainen pitää munuaisen mallia munuaisen sijaintikohdassa.
10.3 Maksa ja aineiden valmistus
Maksan valmistama sappineste on erittäin tärkeä ruoansulatukselle.
Sappinestettä varastoidaan sappirakkoon, josta sitä kulkeutuu tarpeen vaatiessa ohutsuolen alkupäähän eli pohjukaissuoleen.
Sappineste pilkkoo rasvoja pienemmiksi ja helpottaa näin haiman erittämien entsyymien pilkkomistyötä.
| Tehtävä | Tarkennus, esimerkkejä |
|---|---|
| Sappinesteen valmistaminen | Sappi osallistuu rasvojen pilkkomiseen ohutsuolessa. |
| Myrkkyjen muuttaminen myrkyttömämmiksi (detoksfikaatio) | Muutetut aineet siirtyvät sappirakon kautta suolistoon. |
| Vanhojen punasolujen hajottaminen | Hajoamistuotteena syntyy bilirubiinia. |
| Varasto | Maksa varastoi glukoosia, verta ja mm. rautaa, A- ja B12-vitamiineja. |
| Energian vapauttaminen | Tarvittaessa glukoosia mm. maksaan varastoituneesta glykogeenistä. |
| Muiden aineiden valmistaminen | Albumiini on verinesteen proteiini, joka mm. sitoo vettä. Fibrinogeeniä tarvitaan veren hyytymiseen. Kolesterolia tarvitaan mm. solukalvoissa. |
| Taudinaiheuttajien tuhoaminen | Maksassa on soluja, jotka pystyvät solusyöntiin eli fagosytoosiin. |
10.4 Maksa ja elimistön aineiden pitoisuuksien säätely
Maksa on toiminnaltaan ruumiimme keskuslaboratorio. Se varastoi, valmistaa, hajottaa ja vapauttaa verenkiertoon useita aineita, jotka ovat tärkeitä elimistömme tasapainon kannalta.
Maksan läpi virtaa jopa 1,5 litraa verta minuutissa, ja suuri osa tästä määrästä tulee ruoansulatuselimistöstä, koska kaikki siellä imeytyneet ravintoaineet kulkeutuvat maksan läpi.
Maksa varastoi itseensä muun muassa ylimääräisen sokerin. Jos verensokeri laskee, maksa vapauttaa sokeria verenkiertoon. Tämä on tärkeää etenkin aivojen toiminnalle, koska sokeri on hermosolujen ainoa energianlähde. Ylimääräisestä sokerista ja muista hiilihydraateista maksa pystyy valmistamaan rasvoja. Maksa pystyy varastoimaan lisäksi joitakin vitamiineja ja rautaa.
Maksa säätelee myös aminohappojen määrää veressä. Se hajottaa ylimääräisten proteiinien aminohappo-osat, ja tässä työssä syntyneen myrkyllisen ammoniakin maksa muuttaa ureaksi. Urea kulkeutuu verenkierron mukana munuaisiin ja poistuu elimistöstä virtsan mukana.
10.5 Maksa ja vaaralliset aineet
Maksa hajottaa elimistöömme joutuneet vaaralliset aineet muuttamalla ne myrkyttömään muotoon.
Alkoholi palaa maksassa vähitellen hiilidioksidiksi ja vedeksi. Runsas alkoholin käyttö tuhoaa kuitenkin maksan soluja ja maksaan alkaa kerääntyä sen toimintaa haittaavaa rasvaa. Näin syntyy rasvamaksa. Siitä voi vielä toipua, mutta jatkuneen käytön seurauksena kehittyneessä maksakirroosissa maksakudos on tuhoutunut pysyvästi.
Maksa pystyy poistamaan verestä myös mikrobeja ja elimistön omia hajoamistuotteita. Vaaralliset aineet maksa poistaa elimistöstä sappinesteen mukana. Toisia aineita voidaan muuttaa vesiliukoiseen muotoon, jolloin ne poistuvat virtsan mukana kehostamme.
Kaikkia myrkyllisiä aineita maksa ei kuitenkaan pysty hajottamaan. Jotta ne eivät kulkeutuisi muualle elimistöön, maksa varastoi ne itseensä. Tällaisia ovat monet PCB-aineet ja raskasmetallit.
Maksan kunnosta pitää huolehtia. Kuvassa on rasvamaksa.
10.6 Munuaisten toiminta
Munuaisten tehtävä on pitää yllä elimistön vesi- ja suolatasapainoa, säädellä monien aineiden erittymistä virtsaan sekä poistaa kuona-aineita, kuten ureaa.
Kummassakin munuaisessa on miljoona mikroskooppisen pientä suodatusyksikköä, nefronia.
Vuorokaudessa munuaisten läpi virtaa 1500 litraa verta ja alkuvirtsaa syntyy 160 litraa.
Kaikkea tätä ei kuitenkaan tarvitse poistaa elimistöstä munuaisten rakenteen ansiosta.
Munuaiseen tuleva valtimo haarautuu ohuiksi hiussuoniksi, jotka muodostavat hiussuonikeräsen.
Sen sisällä verenpaine on niin suuri, että osa verinesteestä työntyy hiussuonten seinämien läpi. Tämä alkuvirtsa sisältää vettä, suoloja, sokeria ja virtsa-ainetta eli ureaa.
Verisolut ja veren proteiinit ovat molekyylikooltaan niin suuria, että terveessä munuaisessa ne eivät läpäise "suodatinta", vaan pysyvät verenkierrossa.
Jokaisesta nefronista lähtee mutkitteleva ohut munuaistiehyt, jossa keräsestä suodattunut veriplasma virtaa.
Tiehyestä imeytyy sen ympärillä oleviin hiussuoniin sokeri, osa suoloista ja lähes kaikki vesi.
Noin 99 prosenttia aineista palautuu, joten lähes kaikki käyttökelpoiset aineet otetaan takaisin verenkiertoon.
Jäljelle jäänyt virtsa muodostuu vedestä, suoloista ja ureasta ja jatkaa matkaansa munuaisen keskellä olevaan onteloon eli munuaisaltaaseen.
Sieltä matka jatkuu virtsarakkoon virtsanjohtimia pitkin ja poistuu virtsatessa virtsaputken kautta.
Munuaisen rakenne.
Munuaisen toiminnan pääperiaate.
10.7 Munuaisvauriot
Munuaistulehdus tai myrkyllinen aine voi vaurioittaa munuaisia. Tällöin vereen alkaa kertyä elimistölle haitallisia aineita. Veri voidaan puhdistaa dialyysihoidolla pari kolme kertaa viikossa. Potilaan veri johdetaan valtimosta munuaiskoneeseen, joka puhdistaa veren ja palauttaa sen verenkiertoon. Toinen mahdollisuus on siirtää potilaalle munuainen esimerkiksi lähiomaiselta.
Virtsanäytteestä voidaan saada selville ihmisen sairauksia tai häneen kertyneitä vieraita aineita. Jos virtsassa on sokeria, se viittaa usein diabetekseen eli sokeritautiin. Diabeteksessa veressä on sokeria niin paljon, etteivät munuaiset pysty palauttamaan kaikkea takaisin verenkiertoon. Diabetes johtuu yleensä haiman erittämän insuliinin puutteesta.
Virtsassa olevat verisolut tai proteiinit saattavat olla oire munuaistulehduksesta. Virtsassa olevat bakteerit puolestaan viittaavat virtsatietulehdukseen, joka on yleinen ja kivulias.
Dopingaineet, joita on saatettu käyttää kilpailusuorituksen parantamiseksi, saadaan usein näkyviin virtsatestissä.
