Munuaisten tehtävä on pitää yllä elimistön vesi- ja suolatasapainoa, säädellä monien aineiden erittymistä virtsaan sekä poistaa kuona-aineita, kuten ureaa.

Kummassakin munuaisessa on miljoona mikroskooppisen pientä suodatusyksikköä, nefronia.

Vuorokaudessa munuaisten läpi virtaa 1500 litraa verta ja alkuvirtsaa syntyy 160 litraa.

Kaikkea tätä ei kuitenkaan tarvitse poistaa elimistöstä munuaisten rakenteen ansiosta.

Munuaiseen tuleva valtimo haarautuu ohuiksi hiussuoniksi, jotka muodostavat hiussuonikeräsen.

Sen sisällä verenpaine on niin suuri, että osa verinesteestä työntyy hiussuonten seinämien läpi. Tämä alkuvirtsa sisältää vettä, suoloja, sokeria ja virtsa-ainetta eli ureaa.

Verisolut ja veren proteiinit ovat molekyylikooltaan niin suuria, että terveessä munuaisessa ne eivät läpäise "suodatinta", vaan pysyvät verenkierrossa.

Jokaisesta nefronista lähtee mutkitteleva ohut munuaistiehyt, jossa keräsestä suodattunut veriplasma virtaa.

Tiehyestä imeytyy sen ympärillä oleviin hiussuoniin sokeri, osa suoloista ja lähes kaikki vesi.

Noin 99 prosenttia aineista palautuu, joten lähes kaikki käyttökelpoiset aineet otetaan takaisin verenkiertoon.

Jäljelle jäänyt virtsa muodostuu vedestä, suoloista ja ureasta ja jatkaa matkaansa munuaisen keskellä olevaan onteloon eli munuaisaltaaseen.

Sieltä matka jatkuu virtsarakkoon virtsanjohtimia pitkin ja poistuu virtsatessa virtsaputken kautta.


Munuaisen rakenne.

​
Munuaisen toiminnan pääperiaate.