21. Taudinaiheuttajat
Luvun sisällys
21.1 Johdanto21.2 Ihmisen ulkoinen puolustus
21.3 Ihmisen sisäinen puolustus
21.4 Rokotus
21.5 Bakteerit taudinaiheuttajina
21.6 Virukset
21.7 Osa mikrobeista on alkueläimiä
21.1 Johdanto
Suuri osa taudinaiheuttajista on hyvin pieniä, eikä niiden havaitseminen paljain silmin ole mahdollista. Tällaisia taudinaiheuttajia kutsutaan mikrobeiksi. Mikrobeja ovat esimerkiksi erilaiset bakteerit, virukset ja mikroskooppisen pienet sienet.
Ihmisessä voi myös loisia hyvinkin suurikokoiseksi kasvava loinen. Esimerkiksi lapamato on tällainen loinen, joka voi kasvaa jopa metrien mittaiseksi eläimeksi suolistossamme. Lapamato aiheuttaa muun muassa laihtumista ja kuumeilua. Tällaiset loiset päätyvät ihmiseen usein hyvin pieninä munina tai toukkina, mutta kasvavat myöhemmin suuremmiksi.
Taudinaiheuttajilta suojaudutaan tehokkaimmin hyvän hygienian avulla. Se tarkoittaa, että esimerkiksi syömme puhtailla käsillä, puhtaissa tiloissa valmistettua mahdollisimman vähän mikrobeja sisältävää ruokaa. Kokonaan mikrobeilta ei voi välttyä, eikä se ole tarkoituskaan, koska osasta mikrobeista on valtavasti hyötyä.
Huolellinen käsien pesu on yksi tärkeimmistä hygieniaan kuuluvista asioista!
Elimistön puolustautuminen.
21.2 Ihmisen ulkoinen puolustus
Ihmisen ulkoiseen puolustukseen kuuluvat iho ja limakalvot. Lisäksi silmien erittämä kyynelneste sisältää bakteereja torjuvia ainesosia.
Iho koostuu orvaskedestä ja verinahasta. Orvaskesi on hyvin tiivis ja nopeasti uusiutuva. Sen läpi ei imeydy kuin rasvaliukoisia aineita. Orvaskeden päällimmäinen kerros on hilseilevää marraskettä. Melaniinia erittävät solut (melanosyytit) puolestaan sijaitsevat orvaskeden alaosissa. Melaniini saa ihmisen ihon ruskettumaan, jolloin UV-säteily ei pääse vaikuttamaan ihon syvempiin kerroksiin.
Verinahasta kasvavat ihokarvat, joiden juureen avautuvat talirauhaset. Talirauhasten iholle erittämä tali tekee ihosta notkean ja vettä läpäisemättömän. Jos talirauhanen tukkeutuu, sen erittämä tali kerääntyy talirauhasen suulle. Tässä talikerroksessa bakteerit lisääntyvät helposti ja syntyy tulehdus. Tätä tulehtunutta talirauhasta kutsutaan finniksi.
Verinahassa ovat myös hikirauhaset ja ihon aistinelimet. Iholla voidaan aistia lämpötiloja ja painetta. Aivan verinahan alaosissa kulkevat verisuonet. Ne tuovat iholle happea, ravintoaineita ja lämpöä. Iho säätelee kehon lämpötilaa. Kylmässä ihon verisuonet supistuvat ja lämmönhukka vähenee. Lämpimässä säässä tai esimerkiksi urheillessa ja saunassa ihon verisuonet laajentuvat ja vapauttavat lämpöä pois. Lisäksi hikirauhasten hien kautta poistuu elimistöstä lämpöä.
Opetus.tv: Ihon rakenne Opetus.tv: Ihon tehtävät
Limakalvot suojaavat ruuansulatuselimistöä ja sukupuolielimiä. Limakalvo on ihon tavoin hyvin tiivis, ja sen pinta voi olla voimakkaasti hapan. Lisäksi sen erittämä lima kerää mukaansa taudinaiheuttajia, jotka liman mukana kulkeutuvat ulos elimistöstä. Mahan seinämän solut tuottavat suolahappoa, joka erittäin happamana aineena tuhoaa mikrobeja tehokkaasti.
21.3 Ihmisen sisäinen puolustus
Sisäinen puolustus tuhoaa ulkoisen puolustuksen ohittaneita taudinaiheuttajia. Sisäiseen puolustukseen kuuluvat ihmisen veren valkosolut sekä tulehdusreaktio.
Valkosolut liikkuvat veren ja imunesteen mukana, mutta ne kykenevät myös tunkeutumaan toisten solujen väleistä elimistön muihin kudoksiin.
Valkosoluja on erityisen runsaasti maksassa ja imusolmukkeissa. Osa valkosoluista on syöjäsoluja.
Osa valkosoluista puolestaan tuottaa vasta-aineita. Vasta-aineiden avulla haitallisia kohteita merkitään syöjäsoluille, jotka voivat tuhota ne.
Osa vasta-aineita tuottavista valkosoluista jää taudinaiheuttajien hyökkäyksen eli infektion jälkeen muistisoluiksi. Muistisolut tunnistavat seuraavalla kerralla taudinaiheuttajan ja tuottavat nopeasti vasta-ainetta. Tällöin henkilö ei edes ehdi saamaan bakteerin aiheuttaman taudin oireita, vaan hän paranee ennen taudin alkua (immuniteetti).
Piirroksessa tikun mukana elimistöön on päässyt bakteereja. Valkosolut siirtyvät hiussuonesta kudokseen (1 ja 2) ja tuhoavat bakteerit (3 ja 4).
21.4 Rokotus
Rokotteiden vaikutus perustuu muistisoluihin. Rokotteissa on heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden osia. Ne eivät sairastuta rokotettavaa, mutta saavat aikaiseksi muistisolujen synnyn.
Kun henkilöön joskus siirtyy oikeita taudinaiheuttajia, muistisolut tunnistavat ne ja tuottavat välittömästi tarpeeksi vasta-ainetta torjuntaan.
Rokotteita voidaan tehdä niin bakteeri- kuin virustaudeillekin. Niiden tuottaminen on kuitenkin hankalaa virusten ja bakteerien jatkuvan muuntumisen takia.
21.5 Bakteerit taudinaiheuttajina
Kaikki pieneliöt, joita emme voi nähdä paljain silmin, ovat mikrobeja. Näiden lisäksi myös virukset kuuluvat mikrobeihin, vaikka viruksia ei lasketa muuten eläviin eliöihin kuuluviksi. Suurin osa mikrobeista on ihmiselle täysin vaarattomia, mutta jotkin voivat toimia taudinaiheuttajina.
Miksi haava puhdistetaan? Miksi laitetaan laastari?
Bakteerit ovat hyvin pieniä: niiden läpimitta on vain noin 0,0005–0,7 millimetriä. Vaikka ne ovat eliömaailman pienimpiä soluja, niiden merkitys on sitäkin tärkeämpi. Osa bakteereista kykenee jopa yhteyttämään (esimerkiksi syanobakteerit eli "sinilevät"). Osa puolestaan lahottaa tai mädättää muita eliöitä ravinnokseen. Tästä hyötyvät myös kasvit, jotka saavat osan bakteerien hajottamista ravinteista. Eräät bakteerit elävät symbioosissa muiden eliöiden kanssa. Ihmisen suolistossa ja ihollakin elää parin kilon verran bakteereja, joista ei ole ihmiselle haittaa.
Bakteerisolua ympäröi soluseinä, jonka sisäpuolella on solukalvo. Solu täyttyy nestemäisestä solulimasta, jossa on erilaisia kalvorakenteita ja yksi kromosomi. Kromosomin lisäksi myös pienet rengasmaiset plasmidit sisältävät DNA:ta. Joidenkin bakteerien ympärillä on vielä limainen kapseli ja niillä voi olla myös erilaisia ripsiä ja siima. Ripset ja siima auttavat bakteeria liikkumaan kosteassa ympäristössä eteenpäin.
Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla kahtia. Parhaimmillaan bakteeri jakautuu 20 minuutin välein. Bakteerit ovatkin niin nopeita lisääntymään, että suotuisissa olosuhteissa bakteerien määrä lisääntyy hyvin nopeasti. Epäsuotuisissa olosuhteissa bakteerit eivät lisäänny, mutta ne voivat selvitä lepomuotojensa avulla hyvinkin haasteellisista oloista, kuten kiehuvasta vedestä tai äärimmäisestä kuivuudesta.
Bakteerit voivat pilata ruuan nopeasti, jos ruokaa säilytetään väärässä lämpötilassa. Ruuan kuumentaminen tai veden keittäminen tappaa mikrobit.
Bakteereja voidaan torjua antibiooteilla. Antibiootit ovat aineita, jotka estävät bakteereja jakautumasta. Kun bakteerien määrä pysyy alhaisena, ne eivät aiheuta oireita ja elimistön valkosolut kykenevät helpommin torjumaan ne. Jotta antibiootit toimivat, niiden määrä elimistössä täytyy pitää tasaisen korkeana. Eli lääkärin määräämä antibioottikuuri pitää syödä loppuun, vaikka bakteerin aiheuttamat oireet loppuisivatkin ennen kuurin loppua. Bakteereista voi kehittyä vastustuskykyisiä antibiooteille, jonka jälkeen tuon antibiootin käyttö on turhaa. Monille yleisimmille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kutsutaan sairaalabakteereiksi.
Bakteereja voidaan tunnistaa jopa muodon perusteella. Nykyisin lääketieteessä käytetään kuitenkin enemmän geenitekniikan tunnistusmenetelmiä.
21.6 Virukset
Virukset eivät ole lainkaan elollisia eliöitä. Ne loisivat kaikissa elollisissa soluissa valjastamalla solun virustehtaaksi.
Virukset ovat vielä pienempiä kuin bakteerit, ja niiden DNA:ta suojaa lähinnä proteiinikuori. Viruksen sisältämä DNA siirtyy elävän solun sisälle ja saa solun rakentamaan lisää viruksia. Valmiit virukset vapautuvat isäntäsolusta, jolloin isäntäsolu usein kuolee.
Virusten aiheuttamat taudit ovat usein hankalia, sillä ne ovat suurimmaksi osaksi isäntäsolujen sisällä suojassa. Esimerkiksi antibiootit eivät tehoa lainkaan viruksiin.
Piirros: Virusten rakenne on niin yksinkertainen, ettei niitä luokitella edes eläviksi eliöiksi. Ne ovat aina loisia ja tarvitsevat elääkseen isännän. 1. pintaproteiini (tämän avulla virus tunnistaa isäntäsolunsa), 2. vaippa (peräisin isäntäsolusta), 3. kuori (proteiinia), 4. perimä.
Viruksia ja virussairauksia:
- flunssa
- influenssa
- aids
| Virus | Taudin eteneminen ja vaikutukset |
|---|---|
| sars (koronavirus) | V. 2003 erityisesti Aasiassa esiintynyt virus. Sairastuneita n. 8 000, kuolleita alle tuhat. Wikipedia |
| Ebola | Vuosien 2014-2016 epidemia (Länsi-)Afrikassa. Sairastuneita yli 30 000, kuolleita n. 13 000. Wikipedia. |
| Zika | V. 2014-2016 Etelä-Amerikassa hyttysten levittämä virus. Miljoonia sairastuneita, 0 kuollutta. Wikipedia |
| Wuhanin koronavirus | Levisi Kiinasta v. 2019-2020. Wikipedia. THL. |
Mitä tiedät viruksista?
21.7 Osa mikrobeista on alkueläimiä
Mikrobit voivat olla yksisoluisia alkueläimiä. Tällaisia ovat malarialoisiot ja ripulia aiheuttavat amebat. Alkueläinten torjunta lääkkeillä on vaikeampaa kuin bakteerien torjunta, sillä alkueläinten solu muistuttaa melko paljon ihmisen solua. Tehokas lääke alkueläintä vastaan voisi siis tuhota myös ihmisen omia soluja.
Malaria on pahin alkueläimen levittämä tauti. Malarialoisio leviää horkkasääsken syljen mukana. Horkkasääski itse ei sairastu malariaan, mutta loisio siirtyy sen syljen mukana uhrin verenkiertoon ja sieltä ympäri kehoa. Loisio lisääntyy punasoluissa, ja niiden yhtäkkinen vapautuminen hajottaa punasolut ja saa aikaan hyvin korkean kuumeen. Malariaa vastaan on estolääkkeitä, mutta sairastuneita hoidetaan lähinnä kuin tavallisia kuumepotilaita.
Malarialoision elinkierto.
