12. Hermosolu
Luvun sisällys
12.1 Hermosolun rakenne12.2 Hermot
12.3 Hermosolun toiminta
12.4 Hermosolut muodostavat aivoissa verkostoja
12.1 Hermosolun rakenne
Hermosolujen tehtävänä on aistia ja välittää nopeasti tietoa. Hermosolussa tieto liikkuu nopeasti sähköisenä impulssina.
Hermosolun solukeskuksessa ovat tuma ja muut tärkeät soluelimet. Solukeskukseen yhtyy useita tuojahaarakkeita, mutta sieltä lähtee vain yksi viejähaarake.
Ihmisen pisin hermosolu yltää selkäytimestä raajojen kärkiin. Viejähaarakkeen päässä on useita hermopäätteitä. Hermopäätteiden avulla hermosolu on yhteydessä muihin soluihin, kuten lihaksiin.
Jos hermopääte on kahden hermosolun välillä, sitä kutsutaan synapsiksi. Hermopäätteessä on välittäjäaineita, joiden avulla hermoimpulssi voi siirtyä kemiallisesti seuraavaan soluun.
Osassa hermosoluja on viejähaarakkeen suojana myeliinituppi. Tuppi suojaa viejähaaraketta ja nopeuttaa siinä kulkevaa impulssia.
MS-taudissa myeliinituppi vaurioituu, jolloin hermosolujen toiminta häiriintyy. Sairastuneella on esimerkiksi näkö- ja tuntohäiriöitä ja lihasheikkoutta.
Hermosolut uusiutuvat huonosti aikuisella ihmisellä. Ympäröivät hermosolut voivat kuitenkin ottaa vaurioituneen hermosolun tehtävät.
12.2 Hermot
Aivoista ja selkäytimestä haarautuu useita suuria hermoja. Hermot koostuvat hermosolujen viejähaarakkeista ja näitä tukevista tukisoluista.
Moni viejähaarake ja niitä ympäröivät tukisolut muodostavat hermosolukimpun. Hermosolukimput puolestaan liittyvät yhteen yhä paksummiksi hermoiksi, joita sidekudos ympäröi.
Koska hermosolut ovat eläviä, ne tarvitsevat toimiakseen happea ja ravintoaineita. Siksi hermossa on myös verisuonia.
12.3 Hermosolun toiminta
Hermojen tehtävänä on kuljettaa viestejä ympäri kehoa mahdollisimman nopeasti ja tarkasti sähköisten impulssien avulla. Hermosolu ärtyy erilaisista ärsykkeistä. Esimerkiksi silmän aistinsolut ärtyvät valosta ja tuntoaistisolut painalluksesta.
Ärsyke saa aikaan hermosolussa sähköisen impulssin, joka liikkuu pitkin hermosolua yli 100 metriä sekunnissa. Kun impulssi saapuu hermopäätteeseen, vapautuu välittäjäainetta. Välittäjäaine siirtää ärsykkeen kemiallisesti seuraavaan soluun.
Kahden hermosolun välillä olevaa hermopäätettä kutsutaan synapsiksi. Kun sähköinen impulssi saapuu viejähaarakkeen päässä oleviin synapseihin, synapsirakoon vapautuu välittäjäainetta. Välittäjäaine siirtää impulssin seuraavan hermosolun tuojahaarakkeeseen, jonka reseptorit ottavat vastaan välittäjäaineen. Syntyy uusi ärsyke minkä seurauksena hermoimpulssi jatkaa matkaansa seuraavassa hermosolussa.
Monet särkylääkkeet ja puudutusaineet estävät hermoimpulssin siirtymisen synapsin yli. Tällöin esimerkiksi kipua tuottava ärsyke kyllä syntyy, mutta tieto siitä ei pääse aivoihin asti emmekä siis tunne kipua.
12.4 Hermosolut muodostavat aivoissa verkostoja
Hermosolussa on monia tuojahaarakkeita. Tämän ansiosta hermosolujen haarakkeet muodostavat verkoston.
Kun opitaan jokin asia pysyvästi, aivoissa syntyy uusia hermosoluyhteyksiä.
Kuvassa on tietokoneanimaatio hermosolujen verkostosta. Etualalla on hermosolun viejähaarake ja sen takana tuojahaarakkeita.
