Vastaukset
Vastaukset avoimiin tehtäviin
Luku 2.
Tehtävä 4.
Tutki valmispreparaateista tai internetistä erilaisia ihmisen soluja (lihasta, hermosoluja, verisoluja, luuta jne.).
a) Miten solujen muoto ja ulkonäkö mielestäsi sopii niiden sijaintiin: (hermosolu, lihassolu, ihon pintasolu jne.)? Hermosolu viestittää: ovat pitkiä. Lihassolut ovat myös pitkiä, ihon pintasolut ovat säännöllisen muotoisia ja kiinni toisissaan.
b) Miksi solurakenne on erinomainen elämän perusyksikkönä? Miksi emme voisi koostua jostain isommista osista tai ylipäänsä jostain muunlaisista osasista? Solu on pieni, joten sen sisällä kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Jos koostuisimme muutamasta isosta osasta, yhden osan tuhoutuminen olisi hengenvaarallista.
--------------------------------------------
Luku 4.
Tehtävä 7.
Vertaile ihmisen kättä esimerkiksi linnun, hylkeen ja simpanssin eturaajoihin tai käsiin. Kirjoita eroista ja samankaltaisuuksista muutamia virkkeitä. Kaikilla elämillä on raajassa samat luut, mm. kyynär- ja värttinäluut. Luiden muodot (pituus ja leveys) vaihtelevat. Ihmisen ja simpanssin käsi ovat melko samanlaiset. Ihmisen käsi on erikoislaatuinen: peukalon ja etusormen tarkkuusote. Lintujen luut ovat kevyitä. Hylkeen eturaaja on kehittynyt evämäiseksi.
--------------------------------------------
Luku 5.
Tehtävä 5.
a) Mitkä liikuntamuodot lisäävät lihasvoimaa parhaiten? Lajit, joissa voimaa käytetään paljon, mm. kuntosaliharjoittelu, pallopelitkin.
b) Miten harjoittelet lisätäksesi lihasten kestävyysominaisuuksia? Pitkäkestoiset harjoitteet, mm. kävely, juoksu ja hiihto sekä pyöräily.
--------------------------------------------
Luku 6.
Tehtävä 3.
Selitä, mitä kaikkea ruualle tapahtuu suussa? Ruoka hienontuu, siihen liukenee sylkeä.
Miksi ruokaa pitäisi malttaa työstää suussa ainakin minuutin verran? Jotta syljen amylaasi ehtii hajottaa ruokaa.
--------------------------------------------
Luku 7.
Tehtävä 2.
Pohdi, millä eri tavoin hengityselimistö on suojattu. Kirjoita ajatuksistasi muutamia lauseita.
- Keuhkot ovat kylkiluiden suojassa.
- Henkitorvi on rustoinen.
Tehtävä 4.
Mitatkaa opettajan johdolla oppilaiden keuhkojen tilavuuksia. Pohtikaa, mitkä asiat voivat selittää oppilaiden välisiä eroja keuhkojen tilavuustuloksissa? Miksi mittaustulokset yleensä paranevat, jos mittaatte kaksi tai kolme kertaa? Erojen syyt: perimä, urheiluharrastus. Tulokset paranevat, kun oppii voimakkaan uloshengityksen tekniikan.
Tehtävä 5.
Tarkastele kuvia sukeltajasta ja painijoista. Kerro miten hengitys sopeutuu kuvien tilanteisiin.
- Sukeltaja pidättää hengitystä ja sulkee hengitystiet.
- Painija pystyy tehostamaan hengitystään.
--------------------------------------------
Luku 8
Tehtävä 3.
a) Mitä veri on? Veri on nestemäistä kudosta, jolla on monia tehtäviä.
Tehtävä 5.
b) Loppuosa muodostuu... hapesta, hiilidioksidista, hormoneista, kuona-aineista kuten ureasta sekä plasmaproteiineista.
c) Plasman tehtävä on kuljettaa.. ravintoaineita elimistön soluille ja hiilidioksidia soluista keuhkoihin ja siirtää lämpöä kehon eri osiin.
d) Veri on lämmintä, koska.. plasma lämpenee virratessaan lihasten ja maksan läpi.
f) Kudosnestettä tarvitaan, koska.. kaikki solut eivät ole verisuoniverkoston varrella. Näin nekin saavat ravintoa ja happea.
Tehtävä 6.
a ja b) https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kansallinen-rokotusohjelma.
c) Kerro puutiaisaivotulehdusrokotteesta. Rokote antaa suojaa punkkien eli puutiaisten levittämää puutiaisaivotulehdusta (tick-borne encephalitis, TBE) vastaan. Tautia on kutsuttu myös puutiaisaivokuumeeksi. Suomessa taudin voi saada vain maantieteellisesti rajatuilla alueilla lumettomana aikana. Rokotteen saavat kansallisen rokotusohjelman osana kaikki Ahvenanmaalla vakituisesti asuvat kolme vuotta täyttäneet henkilöt. Suurentuneen tautiriskin takia heille tarjotaan maksutta kolme ensimmäistä annosta. THL on esittänyt puutiaisaivotulehdusrokotteen sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan kaikille henkilöille, jotka oleskelevat pidempiaikaisesti alueilla, joilla taudin ilmaantuvuus ylittää 15 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa. Tällaisia kuntia ovat muun muassa Parainen ja Simo. Lisäksi joissain kunnissa on tiettyjä korkean ilmaantuvuuden alueita, kuten Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti ja Kuopion Maaninka. Toistaiseksi rokote ei kuulu rokotusohjelmaan Ahvenanmaan ulkopuolella. Lähde: THL.
--------------------------------------------
Luku 9.
Tehtävä 2.
Miten voin tästä päivästä eteenpäin huolehtia siitä, että sydämeni jaksaa sykkiä rinnassani vielä vuosikymmenien ajan? Terveet elämäntavat jo varhaisella iällä (ruokavalio, liikunta, päihteettömyys, tupakoimattomuus, ei harrasta liikuntaa kipeänä, riittävä unen saanti)
--------------------------------------------
Luku 10.
Tehtävä 4.
Miten seuraavat asiat voivat vaikuttaa virtsan määrään ja koostumukseen?
a) Olet unohtanut juoda etelän lomakohteen uimarannalla. Virtsaa muodostuu vähän, koska hikoilu on voimakasta. Lisäksi se on erittäin väkevää kehossa olevan veden vähyydestä johtuen.
b) Kuljet kaikkialla vesipullo mukanasi ja lipittelet sitä, vaikka ei olisikaan jano. Virtsaa muodostuu paljon, etenkin jos kyseessä on talvi. Virtsa on myös väriltään hyvin hailakkaa suuresta vesimäärästä johtuen. Riskinä voi myös olla vesimyrkytys ja tajuttomuus.
c) Olet syönyt yksinäsi ison pussin sipsejä elokuvaa katsellessasi. Virtsassa on erittäin paljon suoloja ja sitä saattaa muodostua paljon, koska suolot imevät vettä soluista.
--------------------------------------------
Luku 11.
Tehtävä 1.
b) Mistä johtuu nimitys umpirauhanen? Umpirauhanen erittää hormonit verenkiertoon. Avorauhanen erittää tuotteet suoraan esimerkiksi ihon pintaan.
c) c) Mikä toinen säätelyjärjestelmä toimii yhdessä umpirauhasten kanssa? Hermosto.
Tehtävä 3.
Ohessa on kuvattu sairauksien oireita, jotka johtuvat yhden hormonin toimintahäiriöstä. Sinun tehtäväsi on selvittää, minkä hormonin tuotannossa on vikaa ja erittyykö sitä liikaa vai liian vähän.
a) Liisan paino oli noussut jo jonkin aikaa, häntä väsytti koko ajan eikä oikein mikään jaksanut kiinnostaa.
Tähän voi olla syynä monen hormonin erityksen ongelma. Esim. insuliini, tyroksiini.
b) Pekalla oli ollut töissä kiireitä, sydän tuntui pyrkivän rinnasta ulos eikä unikaan oikein tullut öisin silmään.
Mahdollisesti lisämunuaisen hormoneja erittyy liikaa.
c) Jukan paino oli laskenut huomattavan paljon, häntä janotti koko ajan ja hänestä oli tullut erittäin kärttyisä.
Mahdollisesti insuliinin erityksessä on ongelmia.
d) Anneli oli joutunut jo muutamana talvena ostamaan isompia kenkiä ja sormikkaita.
Mahdollisesti kasvuhormonia erittyy liikaa.
e) Heikki muisteli, että jo ala-asteella oltiin huolestuneita hänen pituuskasvustaan ja koulumenestyksestään.
Mahdollisesti kilpirauhasen tyroksiinia erittyy liian vähän.
f) Vapaaehtoisena armeijaan mennyt Kalle oli päätään lyhyempi tupakavereitaan eikä partakoneellekaan ollut vielä käyttöä.
Murrosiän alkuun liittyviä hormoneja ei ole vielä erittynyt.
Tehtävä 4.
a) Miksi ihmisten jodin saantia lisätään? Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen sekä sikiön ja lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa, joka oli tavallinen vielä 1900-luvun alkupuolella. Sikiökaudella jodin puute voi aiheuttaa neurologisia kehityshäiriöitä.
b) Miten jodin saantia turvataan? Jodia on lisätty ruokasuolaan.
Tehtävä 5.
a) Miten insuliini vaikuttaa sokerin kulkuun elimistössä? Insuliinin ansiosta sokeri siirtyy verenkierrosta soluihin.
b) Mitä seuraa, kun insuliinia ei erity? Solut eivät saa sokeria.
Tehtävä 6.
Miksi ihmiset ovat eripituisia? Kasvuhormonin eritys vaihtelee. Siihen vaikuttaa erityisesti perimä.
--------------------------------------------
Luku 12.
Tehtävä 2.
Mitä eroa on hermolla ja hermosolulla? Hermo on useiden hermosolujen viejähaarakkeiden ja niiden tukisolujen muodostama viestin kuljetusreitti kun taas hermosoluja on hermojen lisäksi esim. aivoissa ja selkäytimessä. Yksittäinen hermosolu on niin pieni, että sitä ei voi paljain silmin nähdä, mutta hermon voi.
Tehtävä 4. Testaa reaktionopeutta.
b) Mistä erot voisivat johtua? Erot tuloksissa johtuvat reaktiokyvyn, näkö- ja kuuloaistimuksen nopeudesta ja yhteistoiminnasta. Kun työpari ilmoittaa putoamisesta, reaktioajan pitäisi olla lyhyempi kuin pelkän näköaistimuksen varassa. Usein myös muutaman harjoittelu kerran jälkeen saadaan parempia tuloksia kuin parilla ensimmäisellä pudotuksella.
Tehtävä 5.
Kerro lyhyesti, miten käsky aivoilta puristaa sormet yhteen saapui sormien lihaksille. Aivoilta lähtee viesti selkäytimen kautta liikehermosoluja myöten käsivarteen solun lihaksille.
Tehtävä 7. "Opettajan hermo kiristyy, kun kännykkää ei malteta jättää rauhaan."
"Hermot menee!" Sanaa hermo käytetään usein puhekielessä. Kerro miten puhekielen ja biologian käsite "hermo" eroavat toisistaan. Puhekielessä sanalla hermo viitataan usein ihmisen psyykkiseen itsehillintätaitoon. Kun siis menettää hermonsa, menettää itsehillintäkykynsä. Puhutaan myös hermostumisesta ihmisen kiihtyessä. Biologinen sana hermo on kuitenkin useiden hermosolujen viejähaarakkeiden ja niiden tukisolujen muodostama viestien kuljetusreitti keskushermostolta jonnekin kehossa. Selkäydinhermoja ihmisellä on 31 ja aivoista lähteviä 12.
--------------------------------------------
Luku 13.
Tehtävä 3.
Selvitä, miten alkoholi vaikuttaa aivojen toimintaan ja kerro siitä omin sanoin lyhyesti. Alkoholi vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin kuten dopamiiniin ja endorfiiniin sekä gammavoihappoon ja glutamaattiin. GAMA on välittäjäaine joka hidastaa hermosolujen toimintaa. Se siis saa aikaa rauhallisen rentoutuneen tunteen. Alkoholi saa GAMA:n toimimaan pidempään kuin normaalisti. Myös pikkuaivojen viestien välitys hidastuu ja koska ne hienosäätävät liikkeitämme, tulee humalaisen liikkeistä töksähteleviä. Glutamaatti taas aktivoi eri hermosoluryhmää. Sen kiinnittymistä synapsissa reseptoreihin alkoholi rajoittaa. Alkoholi heikentää glutamaatin kiinnittymistä reseptoreihin erityisesti aivojen oppimis- ja muistikeskuksessa. Aivot tottuvat rentoutuneeseen olotilaan ja siksi seuraavalla kerralla alkoholia täytyy nauttia enemmän saavuttaaksen rauhallisen toivotun tilan.
Tehtävä 5.
Pidätkö riittävästi huolta aivoistasi? Mitä asioita pitää ottaa huomioon, jotta aivosi ovat hyvässä kunnossa?
Aivoja tulisi käyttää. Oivaa harjoittelua on kielten opiskelu, muistipelit ja muistin rasittaminen ylipäätään. Pään suojaaminen on tärkeää. Pää suojataan asianmukaisesti urheillessa kypärällä joka sopii lajiin. Esim. pyöräily, laskettelu, skeittailu, mopoilu jne. Aivot on syytä suojata myös kylmältä. Aivoja suojataan välttämällä päihteiden käyttöä.
-------------------------------------------------
Luku 14.
Tehtävä 3.
Miksi kaikki ihmiset eivät näe värejä samalla tavalla? Värien näkökykyyn vaikuttavat paitsi silmien rakenteelliset eroavaisuudet myös aivojen kyky käsitellä silmiltä tulevaa tietoa. Yleinen värien näkemisen häiriö on punavihersokeus, jossa punaista ja vihreää on vaikea erottaa toisistaan niiden esiintyessä lähekkäin. On kuitenkin todettu, että kaikki me näemme värejä kovin eri tavoin eikä retiisin punainen ole kaikille samanlainen. Aivoissamme väriaistimukset siis käsitellään eri tavoin.
Tehtävä 5.
a) Mitä tehdään sarveiskalvolla? Se suojaa silmää.
b) Miksi ihminen ei näe värejä pimeässä? Tappisolut toimivat vain runsaassa valossa. Tapit toimivat myös heikossa valossa, mutta eivät erota värejä toisistaan.
c) Missä on aivojen näköalue? Isoaivoissa, takaraivossa.
Tehtävä 6.
Ihmisen näkökyvyssä voi olla monenlaisia ongelmia. Etsi seuraavalta sivustolta vastaukset kysymyksiin.
a) Miten suojaat silmäsi tapaturmilta? Silmät suojataan tapaturmilta suojalaseilla. Niitä tarvitaan esimerkiksi räjähteiden (ilotulitteiden) kanssa sekä pölyisissä tiloissa ja esim. kemian tunneilla vaarallisia aineita käsitellessä.
b) Onko silmälaseja käyttävä henkilö näkövammainen? Ei. Näkövammainen on henkilö, jonka näköä ei saada silmälaseillakaan korjattua riittävän hyväksi. http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/maaritys
c) Onko näkövammainen aina täysin sokea eikä siis näe mitään? Ei ole.
d) Kuinka paljon Suomessa on näkövammaisia? Näkövammaisia Suomessa on noin 80 000, mutta täysin sokeita heistä on vain noin 10 000. Eli suurin osa on heikkonäköisiä.
e) Miten voit ottaa näkövammaisen huomioon vaikka normaalina koulupäivänä? Näkövammainen on usein hitaampi liikkumaan ja mieltämän uusia reittejä kuin normaalinäköinen. Kysy rohkeasti tarvitseeko näkövammainen apua. Hänen voi olla myös hankala seurata keskustelussa kuka puhuu, jos keskustelijoita on monta.
Tehtävä 7.
Mitä näköharhat kertovat näköhavaintojen syntymisestä? Näköharhat ovat oiva tapa huomata kuinka rajallinen on näkökykymme. Silmämme välittävät tismalleen oikeaa informaatiota aivoille, mutta aivot käsittelevät tiedon niin, että saatamme nähdä jotain mitä ei oikeasti voi olla olemassa.
a) Mitä tehdään sarveiskalvolla? Sarveiskalvo taittaa valoa ja suojaa silmää.
--------------------------------------------
Luku 15.
Tehtävä 2. Kerro miten tasapainoaistin toimii.
Luettele keinoja suojata kuuloa. Kuuloa voi suojata kuulosuojaimilla, korvatulpilla, välttämällä meluisia alueita, säätämällä musiikkilaitteiden volyymin jo etukäteen ja olemalla lisäämättä sitä vaikka taustameteli lisääntyisi.
Tehtävä 4.
a) Aiheuttaako tausta häly ongelmia kuulemiselle? Taustahäly aiheuttaa usein ongelmia kuulemiselle.
b) Miksi? Taustahäly vaikeuttaa aivojen työtä erotelle niille tulevasta informaatiotulvasta olennainen ja haluttu osa.
Tehtävä 6.
Mitä kaikkia aisteja tarvitsit tasapainoillaksesi yhdellä jalalla? Yhdellä jalalla seisoessa käytämme mahdollisuuksien mukaan lähes kaikkia aistejamme. Näköaistia, asentoaistia, päänasentoaistia jopa kuuloa.
Tehtävä 7.
Koulun ruokalassa on usein meluisaa. Suunnittele ohjeet, joiden avulla ruokailusta tuli nykyistä hiljaisempi tapahtuma. Mieti mitä muutoksia voitaisiin tehdä käyttäytymisessä ja itse tilassa, jotta meteli vähenisi. Esim. Poistutaan kun on syöty. Puhelimet jätetään rauhaan ruokailun ajaksi. Tuolit nostetaan paikoilleen. jne.
--------------------------------------------
Luku 16.
Tehtävä 1
a) Luettele aistejamme. b) Kerro mihin olet niitä tänään tarvinnut?
Tehtävä 2.
a) Mitä tarvitaan maistamiseen? Maistamiseen tarvitaan kielen hermosolut sekä veteen tai rasvaan liuenneita makuaineita. Suurin osa aistimistamme mauista on kyllä hajuja eli nenä on myös tärkeä.
b) Miksi maistamme paremmin, kun suu on kostea? Veteen liuenneet makuaineet pääsevät makureseptoreihin, jotka sijaitsevat pienissä kuopissa kielen pinnalla.
Tehtävä 3.
a) Miksi nenässä on karvoja? Nenän värekarvat puhdistavat ilmasta mikrobeja ja pölyä.
b) Mitä hyötyä on limakalvosta? Limakalvo erittää limaa, jonka mukana karvojen keräämät asiat voidaan niistää pois.
--------------------------------------------
Luku 17.
Tehtävä 5.
Tytön kuukautiskierto alkoi tammikuun 10. päivänä. Kun oletetaan ko. tapauksessa kierron olleen säännöllinen 28 vuorokauden kierto, mille päivämäärälle ajoittui:
a) kuukautisvuodon alkamispäivä: 10. tammikuuta.
b) ovulaatio: 24 .tammikuuta.
c) seuraavan vuodon alkamispäivä: 7. helmikuuta.
Tehtävä 6. Korjaa väärät väittämät.
1. Murrosiän muutokset ovat lähinnä ulkonäöllisiä. Peruste: Suurimmat muutokset liittyvät hormonitoimintaan ja sukusolujen kehittymisen alkamiseen.
2. Finnit johtuvat liiasta suklaan syönnistä. Peruste: Asiaa on tutkittu paljon, mutta suoraa syy-seuraus-suhdetta suklaan syömisen ja finnien muodostumisen välillä ei ole löydetty.
4. Peniksen kasvu johtuu lihasten suurentumisesta. Peruste: Lihasten kasvuun vaikuttaa kasvuhormonin eritys ja harjoittelu. Peniksen kasvu tapahtuu omaa tahtiaan.
6. Jos karvoitusta ei ole vielä kehittynyt, eivätkä rinnat ole alkaneet kasvaa, niin kuukautiset eivät
yleensä myöskään ole alkaneet. Peruste: Karvoitus ja rintojen kasvu ei liity kuukautisten alkamiseen.
Tehtävä 8.
a) Miksi osa naisista kokee vaihdevuodet negatiivisena vaiheena elämässään?
Negatiivisia oireita “kuumat aallot”, yölliset hikoilut, väsymys
b) Miksi osa naisista kokee vaihdevuodet positiivisena vaiheena elämässään?
Positiivisia asioita: ei raskauden “pelkoa”, uusi elämänvaihe
--------------------------------------------
Luku 18.
Tehtävä 2.
Kerro mitä tapahtuu vaiheissa 1–4.
1. Munasolu irtoaa munasarjasta (ovulaatio). 2. Yhdynnässä siittiöitä purkautuu (siemensyöksy) emättimeen. 3. Siittiöitä ui kohtuun ja munanjohtimeen. 4. Yksi siittiö hedelmöittää munasolun munanjohtimessa.
Tehtävä 4.
Perustelut väärille väittämille.
1. Hedelmöittyminen tapahtuu munarauhasissa. Peruste: Hedelmöittyminen tapahtuu munanjohtimessa.
3. Istukka kehittyy kahden päivän kuluttua hedelmöittymisestä. Peruste: Istukka kehittyy myöhemmin, vasta kolmannella raskausviikolla.
4. Istukan välityksellä äidistä kulkeutuu sikiöön hiilidioksidia. Peruste: Hiilidioksidia kulkeutuu sikiöstä äitiin.
6. Keskenmenon riski on suurin raskauden kolmen viimeisen kuukauden aikana. Peruste: Keskenmenon riski on suurin raskauden alkuaikana.
Tehtävä 5.
5. Miksi numeroiduissa kohdissa 2 ja 5 on varsin erilaiset määrät siittiösoluja? Kohtaan 5 pääsee vain osa siittiöistä. Osa kuolee jo emättimessä ja osa ui "väärään" munanjohtimeen.
Tehtävä 6.
Tee tiivis kirjoitelma aiheesta "Yksilön kehittyminen hedelmöittyneestä munasolusta vauvaksi".
Avainsanoja: yhdyntä, munasolun irtoaminen, hedelmöitys, kohtu, alkio, sikiö, istukka, napanuora, lapsivesi, solujen erilaistuminen, kasvu, aineenvaihdunta, syntyminen.
Tehtävä 7.
1. Mitä aineita istukka välittää?
a) äidin verestä sikiöön. Sikiö saa äidin verenkierrosta happea, ravintoaineita, hormoneja ja vasta-aineita.
b) sikiön verestä äitiin. Hillidioksidia, ureaa eli virtsa-ainetta, vettä.
2. Mitä eri asioita seurataan raskaana olevan naisen neuvolatarkistuksessa?
a) äidin terveyden osalta. Veriarvoja, painoa.
b) sikiön terveyden osalta. Kasvua, mittoja.
3. Hae väestöliiton sivuilta http://www.vaestoliitto.fi/ vastauksia seuraaviin kysymyksiin.
a) Miksi osa pariskunnista ei saa lapsia yrityksistä huolimatta? Mm. munasoluja ei irtoa, hyvälaatuisia siittiöitä ei varmistu riittävästi.
b) Mitä keinoja on lapsettomuuden hoitoon? Mm. hormonihoidot, koeputkihedelmöitys.
4. Mitä riskejä suunniteltuun kotisynnytykseen liittyy synnytyssairaalassa synnyttämiseen verrattuna? Jos synnytys ei etene suunnitelmien mukaan, lääkärin apu on kaukana.
--------------------------------------------
Luku 19.
Tehtävä 4.
a) Mikä määrää lapsen sukupuolen? Siittiössä oleva kromosomi. Jos siittiössä on Y-kromosomi, lapsesta tulee poika. Jos X-siittiö hedelmöittää, lapsesta tulee tyttö.
b) Miksi identtiset kaksoset ovat niin samanlaisia? Niillä on samanlainen perimä.
c) Miksi identtiset kaksoset eivät aina ole edes samannäköisiä? Mm. ulkonäköön vaikuttavat myös ympäristötekijät.
--------------------------------------------
Luku 20.
Tehtävä 6.
Pohdi millaisia seuraavien pariskuntien lapset ovat pituudeltaan.
a) Matti 190 cm, Maija 185 cm. Todennäköisesti pitkiä.
b) Teppo 160 cm, Tiina 160 cm. Todennäköisesti noin 160 senttimetriä pitkiä.
--------------------------------------------
Luku 23.
Tehtävä 2.
a) Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? Eliölajien vähittäistä muutosta.
b) Miten evoluutiota tapahtuu? Koko ajan luonnonvalinnan ja mutaatioiden seurauksena.
Tehtävä 3. Englantilainen tutkimusmatkailija Charles Darwin julkaisi vuonna 1859 teoksen Lajien synty. Mitä hän selvitti Galápagossaarten eri sirkkulajien kehittymisestä? Nokat olivat kehittyneet erilaisiksi eri saarilla vuosituhansien aikana, mikä on todiste luonnonvalinnasta, evoluutiosta ja sopeutumisesta.
Tehtävä 4.
Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
Tehtävä 5.
Onko väittämä oikein vai väärin? Väärien kohdalla perustele, mikä kyseisessä kohdassa on väärin.
1. Luonnonvalinta pohjautuu sille, että lajin yksilöt tuottavat jälkeläisiä juuri sen verran kuin kyseisellä paikalla pystyy elämään. Peruste: Yksilöt pyrkivät usein maksimoimaan jälkeläisten määrän. Tämän takia yksilöitä syntyy usein liikaa.
3. Yksilöiden väliset ominaisuuserot eivät vaikuta menestymiseen. Peruste: Yksilöiden erot selittävät erilaisen lisääntymismenestyksen ja lajien evoluution.
Tehtävä 6.
Selvitä Evoluution perusteet -luvun http://goo.gl/4BSgg -sivun avulla.
a) Miten maaöljy ja maakaasu tämän päivän energianlähteinä liittyvät elämän vanhaan aikaan?
570 milj.v.s merenpohjiin hautautuneet kalkkikuoristen eläinten kerrostumat sekä suuret määrät muita eliöitä muuttuivat vähitellen merien syvänteiden hapettomissa olosuhteissa öljyksi ja maakaasuksi.
b) Mitkä tekijät selittävät elämän vanhan ajan saniaismetsien nopeaa kasvua?
Vallinnut lämmin, kostea, hiilidioksidipitoinen ilmasto kiihdytti kasvien kasvua
c) Miten nykyiset kivihiilivarannot liittyvät elämän vanhaan aikaan?
Saniaispuut kasvoivat nopeammin kuin mitä niitä ehti niiden kuoltua hajota. Kuolleet kasvit hautautuivat maakerroksiin ja niistä syntyi kivihiiltä hapettomissa olosuhteissa.
--------------------------------------------
Luku 24
Tehtävä 2.
a) Mitkä ovat keskeisimpiä rakenteellisia muutoksia ihmisen biologisessa evoluutiossa?
Mm. aivojen koon kasvu ja aivojen toiminnan valtava kehitys, tarkkuusote, kahdella jalalla kävely.
b) Mitä ihmisen evoluutiossa tarkoitetaan käsitteellä kulttuurievoluutio? Sitä, että ihminen pystyy siirtämään abstraktien asioiden tietotaitoa sukupolvelta toiselle.
Tehtävä 3. Vertaile ihmisen evoluution kehitysvaiheiden (etelänapina, käteväihminen, pystyihminen, neandertalinihminen, nykyihminen) osalta: ravintokohteet, ravinnon hankinnassa käytetyt työkalut, ruoan kypsentäminen (kyllä/ei)
etelänapina: ravinto: mm. hedelmiä, työkalut: kädet, ei kypsentämistä.
käteväihminen: ravinto: riista, työkalut: kivet ja luut, ei kypsentämistä.
pystyihminen: ravinto: riista, työkalut: erilaisia työkaluja, kypsentäminen tulella.
neandertalinihminen: ravinto: riista (suurriistaa jo), työkalut: jousiaseita ja keihäitä, kypsentäminen
nykyihminen: monipuolisia ravintokohteita, työkalut: erilaisia aseita ym., kypsentäminen.
Tehtävä 5.
b) Mitä käyttäytymisen piirteitä simpansseilla on, jotka ovat samantyyppisiä kuin ihmisillä? Oivaltamisoppiminen, käyttävät työkaluja luonnossa.
Tehtävä 4.
Tutki valmispreparaateista tai internetistä erilaisia ihmisen soluja (lihasta, hermosoluja, verisoluja, luuta jne.).
a) Miten solujen muoto ja ulkonäkö mielestäsi sopii niiden sijaintiin: (hermosolu, lihassolu, ihon pintasolu jne.)? Hermosolu viestittää: ovat pitkiä. Lihassolut ovat myös pitkiä, ihon pintasolut ovat säännöllisen muotoisia ja kiinni toisissaan.
b) Miksi solurakenne on erinomainen elämän perusyksikkönä? Miksi emme voisi koostua jostain isommista osista tai ylipäänsä jostain muunlaisista osasista? Solu on pieni, joten sen sisällä kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Jos koostuisimme muutamasta isosta osasta, yhden osan tuhoutuminen olisi hengenvaarallista.
--------------------------------------------
Luku 4.
Tehtävä 7.
Vertaile ihmisen kättä esimerkiksi linnun, hylkeen ja simpanssin eturaajoihin tai käsiin. Kirjoita eroista ja samankaltaisuuksista muutamia virkkeitä. Kaikilla elämillä on raajassa samat luut, mm. kyynär- ja värttinäluut. Luiden muodot (pituus ja leveys) vaihtelevat. Ihmisen ja simpanssin käsi ovat melko samanlaiset. Ihmisen käsi on erikoislaatuinen: peukalon ja etusormen tarkkuusote. Lintujen luut ovat kevyitä. Hylkeen eturaaja on kehittynyt evämäiseksi.
--------------------------------------------
Luku 5.
Tehtävä 5.
a) Mitkä liikuntamuodot lisäävät lihasvoimaa parhaiten? Lajit, joissa voimaa käytetään paljon, mm. kuntosaliharjoittelu, pallopelitkin.
b) Miten harjoittelet lisätäksesi lihasten kestävyysominaisuuksia? Pitkäkestoiset harjoitteet, mm. kävely, juoksu ja hiihto sekä pyöräily.
--------------------------------------------
Luku 6.
Tehtävä 3.
Selitä, mitä kaikkea ruualle tapahtuu suussa? Ruoka hienontuu, siihen liukenee sylkeä.
Miksi ruokaa pitäisi malttaa työstää suussa ainakin minuutin verran? Jotta syljen amylaasi ehtii hajottaa ruokaa.
--------------------------------------------
Luku 7.
Tehtävä 2.
Pohdi, millä eri tavoin hengityselimistö on suojattu. Kirjoita ajatuksistasi muutamia lauseita.
- Keuhkot ovat kylkiluiden suojassa.
- Henkitorvi on rustoinen.
Tehtävä 4.
Mitatkaa opettajan johdolla oppilaiden keuhkojen tilavuuksia. Pohtikaa, mitkä asiat voivat selittää oppilaiden välisiä eroja keuhkojen tilavuustuloksissa? Miksi mittaustulokset yleensä paranevat, jos mittaatte kaksi tai kolme kertaa? Erojen syyt: perimä, urheiluharrastus. Tulokset paranevat, kun oppii voimakkaan uloshengityksen tekniikan.
Tehtävä 5.
Tarkastele kuvia sukeltajasta ja painijoista. Kerro miten hengitys sopeutuu kuvien tilanteisiin.
- Sukeltaja pidättää hengitystä ja sulkee hengitystiet.
- Painija pystyy tehostamaan hengitystään.
--------------------------------------------
Luku 8
Tehtävä 3.
a) Mitä veri on? Veri on nestemäistä kudosta, jolla on monia tehtäviä.
b) Mistä osista se muodostuu ja mikä niiden määrä on toisiinsa nähden? Veri jakautuu verinesteeseen (55%) ja verisoluihin (45%).
c) Mitkä ovat sen tehtävät? Se kuljettaa happea ja ravinteita ruumiimme kaikille soluille sekä pitää ruumiinlämpömme tasaisena siirtämällä lämpöä kehon eri osiin.Tehtävä 5.
b) Loppuosa muodostuu... hapesta, hiilidioksidista, hormoneista, kuona-aineista kuten ureasta sekä plasmaproteiineista.
c) Plasman tehtävä on kuljettaa.. ravintoaineita elimistön soluille ja hiilidioksidia soluista keuhkoihin ja siirtää lämpöä kehon eri osiin.
d) Veri on lämmintä, koska.. plasma lämpenee virratessaan lihasten ja maksan läpi.
f) Kudosnestettä tarvitaan, koska.. kaikki solut eivät ole verisuoniverkoston varrella. Näin nekin saavat ravintoa ja happea.
Tehtävä 6.
a ja b) https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kansallinen-rokotusohjelma.
c) Kerro puutiaisaivotulehdusrokotteesta. Rokote antaa suojaa punkkien eli puutiaisten levittämää puutiaisaivotulehdusta (tick-borne encephalitis, TBE) vastaan. Tautia on kutsuttu myös puutiaisaivokuumeeksi. Suomessa taudin voi saada vain maantieteellisesti rajatuilla alueilla lumettomana aikana. Rokotteen saavat kansallisen rokotusohjelman osana kaikki Ahvenanmaalla vakituisesti asuvat kolme vuotta täyttäneet henkilöt. Suurentuneen tautiriskin takia heille tarjotaan maksutta kolme ensimmäistä annosta. THL on esittänyt puutiaisaivotulehdusrokotteen sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan kaikille henkilöille, jotka oleskelevat pidempiaikaisesti alueilla, joilla taudin ilmaantuvuus ylittää 15 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa. Tällaisia kuntia ovat muun muassa Parainen ja Simo. Lisäksi joissain kunnissa on tiettyjä korkean ilmaantuvuuden alueita, kuten Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti ja Kuopion Maaninka. Toistaiseksi rokote ei kuulu rokotusohjelmaan Ahvenanmaan ulkopuolella. Lähde: THL.
--------------------------------------------
Luku 9.
Tehtävä 2.
a) Sydänlihas ei väsy, koska... sydän lepää lyöntiensä välissä ja tätä tauottaisuutta nimitetään sydämen sykkeeksi.
b) Jotta laskimoissa veri virtaisi kohta sydäntä, apuna toimivat....lihakset, joiden supistelu puristaa verta eteenpäin ja laskimoläpät estävät veren takaisinvirtauksen.
c) Imunesteen virtaukseen imusuonissa vaikuttavat....lihasten supistelu ja lähellä olevien valtimoiden paineaallot. Läpät estävät takaisinvirtauksen.
d) Sepelvaltimoiden huono kunto voi johtaa... sydänlihaksen hapenpuutteeseen ja sydänkohtaukseen.
e) Sydämen vasen puolisko on voimakkaampi, koska... sieltä veri pitää pumpata kaikkialle muualle ruumiiseen paitsi keuhkoihin.
Tehtävä 4.Miten voin tästä päivästä eteenpäin huolehtia siitä, että sydämeni jaksaa sykkiä rinnassani vielä vuosikymmenien ajan? Terveet elämäntavat jo varhaisella iällä (ruokavalio, liikunta, päihteettömyys, tupakoimattomuus, ei harrasta liikuntaa kipeänä, riittävä unen saanti)
--------------------------------------------
Luku 10.
Tehtävä 4.
Miten seuraavat asiat voivat vaikuttaa virtsan määrään ja koostumukseen?
a) Olet unohtanut juoda etelän lomakohteen uimarannalla. Virtsaa muodostuu vähän, koska hikoilu on voimakasta. Lisäksi se on erittäin väkevää kehossa olevan veden vähyydestä johtuen.
b) Kuljet kaikkialla vesipullo mukanasi ja lipittelet sitä, vaikka ei olisikaan jano. Virtsaa muodostuu paljon, etenkin jos kyseessä on talvi. Virtsa on myös väriltään hyvin hailakkaa suuresta vesimäärästä johtuen. Riskinä voi myös olla vesimyrkytys ja tajuttomuus.
c) Olet syönyt yksinäsi ison pussin sipsejä elokuvaa katsellessasi. Virtsassa on erittäin paljon suoloja ja sitä saattaa muodostua paljon, koska suolot imevät vettä soluista.
--------------------------------------------
Luku 11.
Tehtävä 1.
b) Mistä johtuu nimitys umpirauhanen? Umpirauhanen erittää hormonit verenkiertoon. Avorauhanen erittää tuotteet suoraan esimerkiksi ihon pintaan.
c) c) Mikä toinen säätelyjärjestelmä toimii yhdessä umpirauhasten kanssa? Hermosto.
Tehtävä 3.
Ohessa on kuvattu sairauksien oireita, jotka johtuvat yhden hormonin toimintahäiriöstä. Sinun tehtäväsi on selvittää, minkä hormonin tuotannossa on vikaa ja erittyykö sitä liikaa vai liian vähän.
a) Liisan paino oli noussut jo jonkin aikaa, häntä väsytti koko ajan eikä oikein mikään jaksanut kiinnostaa.
Tähän voi olla syynä monen hormonin erityksen ongelma. Esim. insuliini, tyroksiini.
b) Pekalla oli ollut töissä kiireitä, sydän tuntui pyrkivän rinnasta ulos eikä unikaan oikein tullut öisin silmään.
Mahdollisesti lisämunuaisen hormoneja erittyy liikaa.
c) Jukan paino oli laskenut huomattavan paljon, häntä janotti koko ajan ja hänestä oli tullut erittäin kärttyisä.
Mahdollisesti insuliinin erityksessä on ongelmia.
d) Anneli oli joutunut jo muutamana talvena ostamaan isompia kenkiä ja sormikkaita.
Mahdollisesti kasvuhormonia erittyy liikaa.
e) Heikki muisteli, että jo ala-asteella oltiin huolestuneita hänen pituuskasvustaan ja koulumenestyksestään.
Mahdollisesti kilpirauhasen tyroksiinia erittyy liian vähän.
f) Vapaaehtoisena armeijaan mennyt Kalle oli päätään lyhyempi tupakavereitaan eikä partakoneellekaan ollut vielä käyttöä.
Murrosiän alkuun liittyviä hormoneja ei ole vielä erittynyt.
Tehtävä 4.
a) Miksi ihmisten jodin saantia lisätään? Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen sekä sikiön ja lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa, joka oli tavallinen vielä 1900-luvun alkupuolella. Sikiökaudella jodin puute voi aiheuttaa neurologisia kehityshäiriöitä.
b) Miten jodin saantia turvataan? Jodia on lisätty ruokasuolaan.
Tehtävä 5.
a) Miten insuliini vaikuttaa sokerin kulkuun elimistössä? Insuliinin ansiosta sokeri siirtyy verenkierrosta soluihin.
b) Mitä seuraa, kun insuliinia ei erity? Solut eivät saa sokeria.
Tehtävä 6.
Miksi ihmiset ovat eripituisia? Kasvuhormonin eritys vaihtelee. Siihen vaikuttaa erityisesti perimä.
--------------------------------------------
Luku 12.
Tehtävä 2.
Mitä eroa on hermolla ja hermosolulla? Hermo on useiden hermosolujen viejähaarakkeiden ja niiden tukisolujen muodostama viestin kuljetusreitti kun taas hermosoluja on hermojen lisäksi esim. aivoissa ja selkäytimessä. Yksittäinen hermosolu on niin pieni, että sitä ei voi paljain silmin nähdä, mutta hermon voi.
Tehtävä 4. Testaa reaktionopeutta.
b) Mistä erot voisivat johtua? Erot tuloksissa johtuvat reaktiokyvyn, näkö- ja kuuloaistimuksen nopeudesta ja yhteistoiminnasta. Kun työpari ilmoittaa putoamisesta, reaktioajan pitäisi olla lyhyempi kuin pelkän näköaistimuksen varassa. Usein myös muutaman harjoittelu kerran jälkeen saadaan parempia tuloksia kuin parilla ensimmäisellä pudotuksella.
Tehtävä 5.
Kerro lyhyesti, miten käsky aivoilta puristaa sormet yhteen saapui sormien lihaksille. Aivoilta lähtee viesti selkäytimen kautta liikehermosoluja myöten käsivarteen solun lihaksille.
Tehtävä 7. "Opettajan hermo kiristyy, kun kännykkää ei malteta jättää rauhaan."
"Hermot menee!" Sanaa hermo käytetään usein puhekielessä. Kerro miten puhekielen ja biologian käsite "hermo" eroavat toisistaan. Puhekielessä sanalla hermo viitataan usein ihmisen psyykkiseen itsehillintätaitoon. Kun siis menettää hermonsa, menettää itsehillintäkykynsä. Puhutaan myös hermostumisesta ihmisen kiihtyessä. Biologinen sana hermo on kuitenkin useiden hermosolujen viejähaarakkeiden ja niiden tukisolujen muodostama viestien kuljetusreitti keskushermostolta jonnekin kehossa. Selkäydinhermoja ihmisellä on 31 ja aivoista lähteviä 12.
--------------------------------------------
Luku 13.
Tehtävä 3.
Selvitä, miten alkoholi vaikuttaa aivojen toimintaan ja kerro siitä omin sanoin lyhyesti. Alkoholi vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin kuten dopamiiniin ja endorfiiniin sekä gammavoihappoon ja glutamaattiin. GAMA on välittäjäaine joka hidastaa hermosolujen toimintaa. Se siis saa aikaa rauhallisen rentoutuneen tunteen. Alkoholi saa GAMA:n toimimaan pidempään kuin normaalisti. Myös pikkuaivojen viestien välitys hidastuu ja koska ne hienosäätävät liikkeitämme, tulee humalaisen liikkeistä töksähteleviä. Glutamaatti taas aktivoi eri hermosoluryhmää. Sen kiinnittymistä synapsissa reseptoreihin alkoholi rajoittaa. Alkoholi heikentää glutamaatin kiinnittymistä reseptoreihin erityisesti aivojen oppimis- ja muistikeskuksessa. Aivot tottuvat rentoutuneeseen olotilaan ja siksi seuraavalla kerralla alkoholia täytyy nauttia enemmän saavuttaaksen rauhallisen toivotun tilan.
Tehtävä 5.
Pidätkö riittävästi huolta aivoistasi? Mitä asioita pitää ottaa huomioon, jotta aivosi ovat hyvässä kunnossa?
Aivoja tulisi käyttää. Oivaa harjoittelua on kielten opiskelu, muistipelit ja muistin rasittaminen ylipäätään. Pään suojaaminen on tärkeää. Pää suojataan asianmukaisesti urheillessa kypärällä joka sopii lajiin. Esim. pyöräily, laskettelu, skeittailu, mopoilu jne. Aivot on syytä suojata myös kylmältä. Aivoja suojataan välttämällä päihteiden käyttöä.
-------------------------------------------------
Luku 14.
Tehtävä 3.
Miksi kaikki ihmiset eivät näe värejä samalla tavalla? Värien näkökykyyn vaikuttavat paitsi silmien rakenteelliset eroavaisuudet myös aivojen kyky käsitellä silmiltä tulevaa tietoa. Yleinen värien näkemisen häiriö on punavihersokeus, jossa punaista ja vihreää on vaikea erottaa toisistaan niiden esiintyessä lähekkäin. On kuitenkin todettu, että kaikki me näemme värejä kovin eri tavoin eikä retiisin punainen ole kaikille samanlainen. Aivoissamme väriaistimukset siis käsitellään eri tavoin.
Tehtävä 5.
a) Mitä tehdään sarveiskalvolla? Se suojaa silmää.
b) Miksi ihminen ei näe värejä pimeässä? Tappisolut toimivat vain runsaassa valossa. Tapit toimivat myös heikossa valossa, mutta eivät erota värejä toisistaan.
c) Missä on aivojen näköalue? Isoaivoissa, takaraivossa.
Tehtävä 6.
Ihmisen näkökyvyssä voi olla monenlaisia ongelmia. Etsi seuraavalta sivustolta vastaukset kysymyksiin.
a) Miten suojaat silmäsi tapaturmilta? Silmät suojataan tapaturmilta suojalaseilla. Niitä tarvitaan esimerkiksi räjähteiden (ilotulitteiden) kanssa sekä pölyisissä tiloissa ja esim. kemian tunneilla vaarallisia aineita käsitellessä.
b) Onko silmälaseja käyttävä henkilö näkövammainen? Ei. Näkövammainen on henkilö, jonka näköä ei saada silmälaseillakaan korjattua riittävän hyväksi. http://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/maaritys
c) Onko näkövammainen aina täysin sokea eikä siis näe mitään? Ei ole.
d) Kuinka paljon Suomessa on näkövammaisia? Näkövammaisia Suomessa on noin 80 000, mutta täysin sokeita heistä on vain noin 10 000. Eli suurin osa on heikkonäköisiä.
e) Miten voit ottaa näkövammaisen huomioon vaikka normaalina koulupäivänä? Näkövammainen on usein hitaampi liikkumaan ja mieltämän uusia reittejä kuin normaalinäköinen. Kysy rohkeasti tarvitseeko näkövammainen apua. Hänen voi olla myös hankala seurata keskustelussa kuka puhuu, jos keskustelijoita on monta.
Tehtävä 7.
Mitä näköharhat kertovat näköhavaintojen syntymisestä? Näköharhat ovat oiva tapa huomata kuinka rajallinen on näkökykymme. Silmämme välittävät tismalleen oikeaa informaatiota aivoille, mutta aivot käsittelevät tiedon niin, että saatamme nähdä jotain mitä ei oikeasti voi olla olemassa.
a) Mitä tehdään sarveiskalvolla? Sarveiskalvo taittaa valoa ja suojaa silmää.
--------------------------------------------
Luku 15.
Tehtävä 2. Kerro miten tasapainoaistin toimii.
Tasapainoaisti sijaitsee sisäkorvassa. Se koostuu kaaritiehyistä sekä pyöreästä ja soikeasta rakkulasta. Kaaritiehyet ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden: vaakasuora, ylä- ja takakaaritiehyt. Tiehyissä on nestettä ja tasapainokiviä. Aistinkarvoista lähtee tasapainohermo (kuulohermon osa), joka välittää keskushermostoon impulsseja. Kaaritiehyiden karvasolut reagoivat kiihtyvään tai hidastuvaan kaartuvaan liikkeeseen. Soikean ja pyöreän rakkulan karvasolut reagoivat painovoimakenttään ja kiihtyvään suoraviivaiseen liikkeeseen. Sisäkorvan tasapainoaisti on osa asento- ja liikeaistia, johon kuuluvat myös lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptorit. Tämän aistin avulla ihminen tuntee jäsentensä ja koko kehonsa asennot ja liikkeet ilman näköaistin apua.
Tehtävä 3.Luettele keinoja suojata kuuloa. Kuuloa voi suojata kuulosuojaimilla, korvatulpilla, välttämällä meluisia alueita, säätämällä musiikkilaitteiden volyymin jo etukäteen ja olemalla lisäämättä sitä vaikka taustameteli lisääntyisi.
Tehtävä 4.
a) Aiheuttaako tausta häly ongelmia kuulemiselle? Taustahäly aiheuttaa usein ongelmia kuulemiselle.
b) Miksi? Taustahäly vaikeuttaa aivojen työtä erotelle niille tulevasta informaatiotulvasta olennainen ja haluttu osa.
Tehtävä 6.
Mitä kaikkia aisteja tarvitsit tasapainoillaksesi yhdellä jalalla? Yhdellä jalalla seisoessa käytämme mahdollisuuksien mukaan lähes kaikkia aistejamme. Näköaistia, asentoaistia, päänasentoaistia jopa kuuloa.
Missä nämä aistit sijaitsevat? Näköaisti silmissä, päänasentoaistin korvien kaarikäytävissä ja asentoaistia jokaisessa lihaksessa ja nivelessämme erityisesti nilkat, polvet, lantio, selkä ja vatsa.
Tehtävä 7.
Koulun ruokalassa on usein meluisaa. Suunnittele ohjeet, joiden avulla ruokailusta tuli nykyistä hiljaisempi tapahtuma. Mieti mitä muutoksia voitaisiin tehdä käyttäytymisessä ja itse tilassa, jotta meteli vähenisi. Esim. Poistutaan kun on syöty. Puhelimet jätetään rauhaan ruokailun ajaksi. Tuolit nostetaan paikoilleen. jne.
--------------------------------------------
Luku 16.
Tehtävä 1
a) Luettele aistejamme. b) Kerro mihin olet niitä tänään tarvinnut?
- Kuulo: oppimiseen, vaaran havaitsemiseen, sosiaalisten suhteiden hoitoon..
- Näkö: Kouluun osaaminen ja kaverin löytäminen
- Maku: purukumista tuli hyvä mieli
- Haju: Haistoin hyvän kouluruuan
- Asentoaisti: Pysyn tuolilla
- Kipu: huomasin varpaani jääneen tuolin alle
Tehtävä 2.
a) Mitä tarvitaan maistamiseen? Maistamiseen tarvitaan kielen hermosolut sekä veteen tai rasvaan liuenneita makuaineita. Suurin osa aistimistamme mauista on kyllä hajuja eli nenä on myös tärkeä.
b) Miksi maistamme paremmin, kun suu on kostea? Veteen liuenneet makuaineet pääsevät makureseptoreihin, jotka sijaitsevat pienissä kuopissa kielen pinnalla.
Tehtävä 3.
a) Miksi nenässä on karvoja? Nenän värekarvat puhdistavat ilmasta mikrobeja ja pölyä.
b) Mitä hyötyä on limakalvosta? Limakalvo erittää limaa, jonka mukana karvojen keräämät asiat voidaan niistää pois.
--------------------------------------------
Luku 17.
Tehtävä 5.
Tytön kuukautiskierto alkoi tammikuun 10. päivänä. Kun oletetaan ko. tapauksessa kierron olleen säännöllinen 28 vuorokauden kierto, mille päivämäärälle ajoittui:
a) kuukautisvuodon alkamispäivä: 10. tammikuuta.
b) ovulaatio: 24 .tammikuuta.
c) seuraavan vuodon alkamispäivä: 7. helmikuuta.
Tehtävä 6. Korjaa väärät väittämät.
1. Murrosiän muutokset ovat lähinnä ulkonäöllisiä. Peruste: Suurimmat muutokset liittyvät hormonitoimintaan ja sukusolujen kehittymisen alkamiseen.
2. Finnit johtuvat liiasta suklaan syönnistä. Peruste: Asiaa on tutkittu paljon, mutta suoraa syy-seuraus-suhdetta suklaan syömisen ja finnien muodostumisen välillä ei ole löydetty.
4. Peniksen kasvu johtuu lihasten suurentumisesta. Peruste: Lihasten kasvuun vaikuttaa kasvuhormonin eritys ja harjoittelu. Peniksen kasvu tapahtuu omaa tahtiaan.
6. Jos karvoitusta ei ole vielä kehittynyt, eivätkä rinnat ole alkaneet kasvaa, niin kuukautiset eivät
yleensä myöskään ole alkaneet. Peruste: Karvoitus ja rintojen kasvu ei liity kuukautisten alkamiseen.
Tehtävä 8.
a) Miksi osa naisista kokee vaihdevuodet negatiivisena vaiheena elämässään?
Negatiivisia oireita “kuumat aallot”, yölliset hikoilut, väsymys
b) Miksi osa naisista kokee vaihdevuodet positiivisena vaiheena elämässään?
Positiivisia asioita: ei raskauden “pelkoa”, uusi elämänvaihe
--------------------------------------------
Luku 18.
Tehtävä 2.
Kerro mitä tapahtuu vaiheissa 1–4.
1. Munasolu irtoaa munasarjasta (ovulaatio). 2. Yhdynnässä siittiöitä purkautuu (siemensyöksy) emättimeen. 3. Siittiöitä ui kohtuun ja munanjohtimeen. 4. Yksi siittiö hedelmöittää munasolun munanjohtimessa.
Tehtävä 4.
Perustelut väärille väittämille.
1. Hedelmöittyminen tapahtuu munarauhasissa. Peruste: Hedelmöittyminen tapahtuu munanjohtimessa.
3. Istukka kehittyy kahden päivän kuluttua hedelmöittymisestä. Peruste: Istukka kehittyy myöhemmin, vasta kolmannella raskausviikolla.
4. Istukan välityksellä äidistä kulkeutuu sikiöön hiilidioksidia. Peruste: Hiilidioksidia kulkeutuu sikiöstä äitiin.
6. Keskenmenon riski on suurin raskauden kolmen viimeisen kuukauden aikana. Peruste: Keskenmenon riski on suurin raskauden alkuaikana.
Tehtävä 5.
5. Miksi numeroiduissa kohdissa 2 ja 5 on varsin erilaiset määrät siittiösoluja? Kohtaan 5 pääsee vain osa siittiöistä. Osa kuolee jo emättimessä ja osa ui "väärään" munanjohtimeen.
Tehtävä 6.
Tee tiivis kirjoitelma aiheesta "Yksilön kehittyminen hedelmöittyneestä munasolusta vauvaksi".
Avainsanoja: yhdyntä, munasolun irtoaminen, hedelmöitys, kohtu, alkio, sikiö, istukka, napanuora, lapsivesi, solujen erilaistuminen, kasvu, aineenvaihdunta, syntyminen.
Tehtävä 7.
1. Mitä aineita istukka välittää?
a) äidin verestä sikiöön. Sikiö saa äidin verenkierrosta happea, ravintoaineita, hormoneja ja vasta-aineita.
b) sikiön verestä äitiin. Hillidioksidia, ureaa eli virtsa-ainetta, vettä.
2. Mitä eri asioita seurataan raskaana olevan naisen neuvolatarkistuksessa?
a) äidin terveyden osalta. Veriarvoja, painoa.
b) sikiön terveyden osalta. Kasvua, mittoja.
3. Hae väestöliiton sivuilta http://www.vaestoliitto.fi/ vastauksia seuraaviin kysymyksiin.
a) Miksi osa pariskunnista ei saa lapsia yrityksistä huolimatta? Mm. munasoluja ei irtoa, hyvälaatuisia siittiöitä ei varmistu riittävästi.
b) Mitä keinoja on lapsettomuuden hoitoon? Mm. hormonihoidot, koeputkihedelmöitys.
4. Mitä riskejä suunniteltuun kotisynnytykseen liittyy synnytyssairaalassa synnyttämiseen verrattuna? Jos synnytys ei etene suunnitelmien mukaan, lääkärin apu on kaukana.
--------------------------------------------
Luku 19.
Tehtävä 4.
a) Mikä määrää lapsen sukupuolen? Siittiössä oleva kromosomi. Jos siittiössä on Y-kromosomi, lapsesta tulee poika. Jos X-siittiö hedelmöittää, lapsesta tulee tyttö.
b) Miksi identtiset kaksoset ovat niin samanlaisia? Niillä on samanlainen perimä.
c) Miksi identtiset kaksoset eivät aina ole edes samannäköisiä? Mm. ulkonäköön vaikuttavat myös ympäristötekijät.
--------------------------------------------
Luku 20.
Tehtävä 6.
Pohdi millaisia seuraavien pariskuntien lapset ovat pituudeltaan.
a) Matti 190 cm, Maija 185 cm. Todennäköisesti pitkiä.
b) Teppo 160 cm, Tiina 160 cm. Todennäköisesti noin 160 senttimetriä pitkiä.
--------------------------------------------
Luku 23.
Tehtävä 2.
a) Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? Eliölajien vähittäistä muutosta.
b) Miten evoluutiota tapahtuu? Koko ajan luonnonvalinnan ja mutaatioiden seurauksena.
Tehtävä 3. Englantilainen tutkimusmatkailija Charles Darwin julkaisi vuonna 1859 teoksen Lajien synty. Mitä hän selvitti Galápagossaarten eri sirkkulajien kehittymisestä? Nokat olivat kehittyneet erilaisiksi eri saarilla vuosituhansien aikana, mikä on todiste luonnonvalinnasta, evoluutiosta ja sopeutumisesta.
Tehtävä 4.
Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
a) fossiilit: eliöiden vähittäistä muuttumista ja kehittymistä
b) kromosomien vertailu: geneettinen samankaltaisuus
c) rakenteen vertailu: kehittymistä samoista kantamuodoista
d) yksilönkehityksen vaiheet: yhteinen kantamuoto
e) surkastumat: todiste alkeellisimmista muodoista kehittymisestä
f) eläinten ja kasvien jalostus: nopeutettua evoluutiota eläimiä ja kasveja valikoiden, saadaan muutoksia haluttuun suuntaanTehtävä 5.
Onko väittämä oikein vai väärin? Väärien kohdalla perustele, mikä kyseisessä kohdassa on väärin.
1. Luonnonvalinta pohjautuu sille, että lajin yksilöt tuottavat jälkeläisiä juuri sen verran kuin kyseisellä paikalla pystyy elämään. Peruste: Yksilöt pyrkivät usein maksimoimaan jälkeläisten määrän. Tämän takia yksilöitä syntyy usein liikaa.
3. Yksilöiden väliset ominaisuuserot eivät vaikuta menestymiseen. Peruste: Yksilöiden erot selittävät erilaisen lisääntymismenestyksen ja lajien evoluution.
Tehtävä 6.
Selvitä Evoluution perusteet -luvun http://goo.gl/4BSgg -sivun avulla.
a) Miten maaöljy ja maakaasu tämän päivän energianlähteinä liittyvät elämän vanhaan aikaan?
570 milj.v.s merenpohjiin hautautuneet kalkkikuoristen eläinten kerrostumat sekä suuret määrät muita eliöitä muuttuivat vähitellen merien syvänteiden hapettomissa olosuhteissa öljyksi ja maakaasuksi.
b) Mitkä tekijät selittävät elämän vanhan ajan saniaismetsien nopeaa kasvua?
Vallinnut lämmin, kostea, hiilidioksidipitoinen ilmasto kiihdytti kasvien kasvua
c) Miten nykyiset kivihiilivarannot liittyvät elämän vanhaan aikaan?
Saniaispuut kasvoivat nopeammin kuin mitä niitä ehti niiden kuoltua hajota. Kuolleet kasvit hautautuivat maakerroksiin ja niistä syntyi kivihiiltä hapettomissa olosuhteissa.
--------------------------------------------
Luku 24
Tehtävä 2.
a) Mitkä ovat keskeisimpiä rakenteellisia muutoksia ihmisen biologisessa evoluutiossa?
Mm. aivojen koon kasvu ja aivojen toiminnan valtava kehitys, tarkkuusote, kahdella jalalla kävely.
b) Mitä ihmisen evoluutiossa tarkoitetaan käsitteellä kulttuurievoluutio? Sitä, että ihminen pystyy siirtämään abstraktien asioiden tietotaitoa sukupolvelta toiselle.
Tehtävä 3. Vertaile ihmisen evoluution kehitysvaiheiden (etelänapina, käteväihminen, pystyihminen, neandertalinihminen, nykyihminen) osalta: ravintokohteet, ravinnon hankinnassa käytetyt työkalut, ruoan kypsentäminen (kyllä/ei)
etelänapina: ravinto: mm. hedelmiä, työkalut: kädet, ei kypsentämistä.
käteväihminen: ravinto: riista, työkalut: kivet ja luut, ei kypsentämistä.
pystyihminen: ravinto: riista, työkalut: erilaisia työkaluja, kypsentäminen tulella.
neandertalinihminen: ravinto: riista (suurriistaa jo), työkalut: jousiaseita ja keihäitä, kypsentäminen
nykyihminen: monipuolisia ravintokohteita, työkalut: erilaisia aseita ym., kypsentäminen.
Tehtävä 5.
b) Mitä käyttäytymisen piirteitä simpansseilla on, jotka ovat samantyyppisiä kuin ihmisillä? Oivaltamisoppiminen, käyttävät työkaluja luonnossa.