Kuopio

Opetusalan tutkimuksia 2023-2024 (2021-2022 tutkimukset löytyvät arkistosta vasemmasta reunasta)

Tutkimusartikkeli: Yksityinen, puolijulkinen ja julkinen tila lasten turvallisuutta koskevissa näkemyksissä

Tekijä: Terhi Tuukkanen, 2024. Yhteiskuntapolitiikka 1/2024.

Artikkelissa tarkastellaan lasten näkemyksiä turvallisuutta edistävistä ja heikentävistä tekijöistä yksityisessä, puolijulkisessa ja julkisessa tilassa. Turvaa lasten elämään tuovat yksityinen tila ja arjen perusasiat, mutta lapset näkevät ympärillään myös useita turvallisuutta heikentäviä asioita. Julkinen tila näyttäytyy lapsille aikuisten hallitsemana tilana.

Liitteet:

Artikkeli_Tuukkanen.pdf

Väitöskirja: Takarivin tekstikäytänteet

Tekijä: Leea Lakka, 2024
Linkki väitöskirjaan: Takarivin tekstikäytänteet (helsinki.fi)

Väitöskirja tarkistettiin Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnassa 15.3.2024.

Tässä etnografisessa väitöskirjassa tarkastellaan tekstikäytänteitä peruskoulun yhdeksännen luokan takariviksi kutsutussa joukossa. Takarivi viittaa tutkimuksessa määriteltyyn fokusoppilaiden joukkoon, joka suhtautuu koulunkäyntiin taloudellisuuteen pyrkien, ristiriitaisesti tai löyhästi kiinnittyen ja joka tyypillisesti väistelee koulun tarjoamaa lukemisessa ja kirjoittamisessa harjaantumista. Joukko tyypillisesti hakeutuu
istumaan luokkahuoneen takariviin. Tutkimus vastaa kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) miten takarivin tekstikäytänteet koulun arjessa muotoutuvat 2) miksi takarivin tekstikäytänteet ovat mielekkäitä ja 3) minne takarivin tekstikäytänteet johtavat.

Tutkimuksen johtopäätöksissä pohditaan, mitä takariviin hakeutuminen merkitsee siihen liittyville nuorille ja toisaalta koululle. Tätä peilataan ennen kaikkea suhteessa tekstikäytänteisiin, sillä suhtautuminen kouluun realisoituu mitä suurimmassa määrin tavoissa toimia tekstien parissa. Siten se määrittää myös mahdollisuuksia harjaantua lukijana ja kirjoittajana. Johtopäätöksissä pohditaankin, tuottaako takariviin
hakeutuminen nuorelle paikan, jossa myös koulu osallistuu tavoitteiden ja sisältöjen kaventamiseen ja keventämiseen. Tuloksia kontekstoidaan myös suhteessa viime vuosien koulutuspoliittisiin päätöksiin.

Väitöskirja: Storification in Formal Education: Experiences, behavior and 21st century skills propensity

Tekijä: Isabella Aura, 2024
Linkki tiedotteeseen: Väitös: Tarinallistaminen ja roolit tukevat oppilaiden työelämätaitojen kehittymistä | Tampereen yliopisto (sttinfo.fi)
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3251-8

Väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 2.2.2024.

Väitöskirja pyrki vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten formaalin opetuksen tarinallistaminen on yhteydessä oppilaiden koulukokemukseen, taitoihin ja asenteiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen? Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten opetuksen tarinallistaminen esimerkiksi roolipelaamisen kautta tukee lasten työelämätaitojen ja -asenteiden karttumista. 

Väitöstutkimus osoittaa, että leikillisiin, tarinallisiin ja pelillisiin opetusmetodeihin kannattaa panostaa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että tarinallistaminen voi positiivisesti tukea oppilaiden koulukokemusta, sosiaalista käyttäytymistä sekä asenteita ja kykyjä tulevaisuuden työelämätaitoja kohtaan. Tarinallistettu pedagogiikka voi vahvistaa yhteisöllisyyden ja voimaantumisen kokemuksia, jotka edelleen tukevat sekä oppilaiden että opettajien akateemista ja sosiaalista ilmapiiriä. Lisäksi roolipeli- ja pelillisyyskokemukset voivat edistää oppilaiden työelämävalmiuksia kuten joustavuutta, itseohjautuvuutta sekä tuotteliaisuutta. Tulosten mukaan myös myönteistä asennoitumista työelämätaitoja ja niiden opettelua kohtaan voidaan vahvistaa erilaisten kokemuksellisten, tarinallisten ja roolipelipohjaisten aktiviteettien avulla. Huomioitavaa kuitenkin on, että mahdolliset habituaation ja uutuudenviehätyksen vaikutukset sekä sekoittavat tekijät, joita ei mitattu, voivat vaikuttaa löydöksiin niin lyhyt- kuin pitkäkestoisessa tarinallistamisessa.

Väitöskirja: Voimat kehiin! Yhdeksäsluokkalaisten ja opinto-ohjaajien kokemuksia vahvuusperustaisesta ohjauksesta

Tekijä: Marjo Katajisto, 2023
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-366-2

Väitöskirja tarkistettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 24.11.2023.

Väitöskirjassa tutkittiin, miten vahvuusperustainen ohjaus tukee yhdeksäsluokkalaisten vahvuuksien tunnistamista, psykologisen pääoman karttumista sekä minkälaisia kokemuksia oppilailla ja opinto-ohjaajilla on ohjauksesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui oppilaanohjauksen uravalintateorian tarkastelusta sekä vahvuusperustaisesta ohjauksesta ja sen roolista psykologisen pääoman ja kasvun asenteen kartuttajana. Vahvuusperustaisessa oppilaanohjauksen interventiossa hyödynnettiin VOIMAKEHÄ®-työkalua ja ohjauksen mallia.

Vahvuusperustainen ohjausinterventio vaikutti yhdeksäsluokkalaisten psykologiseen pääomaan, tietoisuuteen vahvuuksistaan ja voimavaroistaan sekä kokemuksiin oppilaanohjauksesta. Koeryhmän psykologinen pääoma, vahvuuksien tuntemus ja myönteiset kokemukset oppilaanohjauksesta kasvoivat alku- ja loppumittauksen välillä verrokkiryhmää enemmän. Oppilaanohjauksesta saatujen myönteisten kokemusten suhteen kasvu oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ja vahvuuksien tunnistamisen kasvu tilastollisesti merkitsevä.

Tutkimusartikkeli: Conceptions of Diversity Among Finnish Principals

Tekijät: Anita Jantunen, Lauri Heikonen, Raisa Ahtiainen, Elina Fonsén, Arto Kallioniemi, 2024
Linkki artikkeliin: Leadership in Educational Contexts in Finland: Theoretical and Empirical Perspectives | SpringerLink
Linkki tiedotteeseen: Rehtoreilla hyvät lähtökohdat moninaisuuden tukemiseen kouluissa | Koulutuksen arviointikeskus | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)

Tutkimuksen aineisto koostui valtakunnallisesta kyselystä, joka lähetettiin sähköisesti yhteensä 1 930 kouluun ympäri Suomen. Tutkimukseen osallistui 740 rehtoria. Tutkimuksessa peilattiin rehtorien moninaisuuskäsityksiä viiden erilaisen profiilin avulla. Profiilit olivat: ymmärtäjät, sopeuttajat, rohkaisijat, hienotunteiset ja delegaattorit.

Suurin yksittäinen kehittämisen paikka oli niin kutsutun värisokeuden pitäminen hyvänä asiana. Tämä voi johtua siitä, että rehtoreilla on pyrkimys hienotunteisuuteen ja poliittiseen korrektiuteen, eikä toisaalta välttämättä riittävästi tietoa värisokeuden haitallisesta luonteesta. Värisokeudella tarkoitetaan ajattelua, ettei ihonvärillä ole väliä eli sitä ei tarvitse ”nähdä”. Värisokeuden ideaalilla tavoitellaan yleensä ajatusta, että kaikkia kohdellaan samoin ihonväristä huolimatta. Sen seurauksena voi kuitenkin jäädä tunnistamatta esimerkiksi rakenteellisen rasismin vaikutukset tai ihonvärin merkitys osana ihmisen identiteettiä.


Väitöskirja: Purposeful teachers in Finland and Estonia


Tekijä: Rina Ronkainen, 2023 (Tallinnan yliopisto)
Linkki väitöskirjaan: https://t.co/jgJzCJ6d1U

Väitöskirja tutki opettajan ammattia merkityksellisen opettajuuden näkökulmasta. Tämän tutkimuksen mukaan merkityksellinen opettajuus ilmenee vahvan ammattietiikan sekä huippuosaamisen kautta Suomen ja Viron opettajien keskuudessa. Tämä tutkimus osoitti, että suomalaiset ja virolaiset opettajat kokevat opettajan ammatin merkitykselliseksi, välittävät oppilaistaan ja uskovat, että heidän oppilaidensa kyvyt ja osaaminen kuten älykkyys ovat kehitettävissä olevia ominaisuuksia.

Tässä tutkimuksessa vertailtiin kahta koulutuksen huippumaata, joita yhdistää ajatus tasa-arvoisesta ja laadukkaasta mahdollisuudesta koulutukseen, kokonaisvaltainen ja laaja-alainen opetussuunnitelma, yliopistotason opettajankoulutus sekä opettajan ammatin autonomisuus. Opettaja on kaikista merkittävin yksittäinen tekijä, mikä vaikuttaa oppilaiden oppimiseen, joten näin ollen on erityisen tärkeää tutkia ja tarkastella opettajien näkemyksiä merkityksellisestä työstä. Kun opettaja kokee merkityksellisyyttä työssään, tämä näyttäytyy väistämättä myös oppilaiden oppimisessa ja kokonaisvaltaisessa kouluviihtyvyydessä.


Väitöskirja: Historical literacy in Finnish primary classrooms : Teaching history or things about the past?

Tekijä: Anja Khawaja, 2024
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9999-7

Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 19.1.2024.

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää historian tekstitaitojen opetuksen esteitä ja mahdollisuuksia suomalaisessa alakoulun historianopetuksessa. Aihetta lähestyttiin arvioinnin, luokkahuoneopetuksen sekä opettajien ajattelun näkökulmista.

Lukuisista esteistä huolimatta tutkimuksessa tunnistettiin myös mahdollisuuksia suhteessa historian tekstitaitoihin. Kaikilla opettajilla oli vähintäänkin alustava ja joillakin opettajilla varsin syväkin ymmärrys historiallisen tiedon luonteesta ja tiedonalakohtaisista käsitteistä. Opettajat myös suhtautuivat myönteisesti alkuperäislähteiden käyttöön opetuksessa. Kehittämistutkimus puolestaan osoitti, että alakouluikäiset oppilaat kykenivät lukemaan useita lähteitä ja ottamaan haltuun uutta kontekstitietoa oppitunnin mittaiseksi tarkoitetun tehtävän puitteissa. Siten alakoulussa ei näytä olevan esteitä historian tekstitaitoihin kohdistuvien tekstipohjaisten arviointimateriaalien käytölle.

Väitöskirja: Finnish Comprehensive Schools as Professional Learning Communities : Perceptions and practices of instructional staff

Tekijä: Markku Antinluoma, 2024
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9987-4


Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 19.1.2024.

Väitöskirjassa on tutkittu suomalaisia peruskouluja ammatillisina oppimisyhteisöinä. Ammatillinen oppimisyhteisö on koulun kehittämisen strategia, joka perustuu opetushenkilöstön ammatilliseen kehittymiseen, yhteistyöhön, osaamisen ja johtajuuden jakamiseen. Päätavoitteena on oppilaiden oppimisen edistäminen. Lisäksi se on myös moniulotteinen teoreettinen konstruktio. Ammatillisen oppimisyhteisön jäseniä motivoi yhteinen näkemys oppimisesta ja kaikkien oppimista tukevan toimintakulttuurin rakentaminen. Väitöskirja perustuu opettajien, ohjaajien ja rehtoreiden käsityksiin kouluista ammatillisina oppimisyhteisöinä.

Väitöskirja: Adolescents’ socio-digital engagement, sleep, and academic well-being

Tekijä: Erika Maksniemi, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9981-2
Linkki tiedotteeseen: Hyvä vai paha some? Nuoret tarvitsevat tukea 24/7 tavoitettavissa olemisen kanssa | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)

Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 8.12.2023.

Maksniemen tutkimus tutki nuorten sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuksia nuorten uneen. Väitöskirjan tulokset eivät yksiselitteisesti tukeneet ajatusta, että sosiaalisen median käyttö myöhästyttäisi nuorten nukkumaanmenoaikoja. Sen sijaan nuoret, jotka kokivat painetta olla jatkuvasti tavoitettavissa, olivat enemmän alttiita uupumiselle. Somen käyttö ja sen seuraukset myös muuttuivat varhaisesta teini-iästä lukioon siirryttäessä. 

Maksniemen väitöstutkimus pohjautui pääosin pitkittäisaineistoihin, jotka kerättiin kyselytutkimuksena. Lisäksi aineistoa kerättiin kokemusotantamenetelmää hyödyntämällä: nuoria seurattiin intensiivisesti kahden viikon ajan kysymällä heidän tuntemuksistaan ja somen käytöstä päivittäin useita kertoja ja unta seurattiin myös aktiivisuusrannekkeilla. Näin voitiin tarkastella objektiivisemmin todellisia nukkumaanmenoaikoja, niitä edeltävää toimintaa sekä seuraavan päivän vireystilaa.

Väitöskirja: Luova ja autenttinen oppimis- ja kehittämisympäristö verkkoon – Design-tutkimus Luovat askeleet -mallin uudelleenmuotoilusta

Tekijä: Anitra Arkko, 2023
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-403-4
Linkki tiivistelmään: Väitös: Pedagoginen malli oppimis- ja kehittämisympäristönä luo edellytykset luovuudelle ja autenttisuudelle verkossa (ulapland.fi)

Väitöskirja julkistettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 1.12.2023.

Arkko tuotti osana tutkimustaan uudelleenmuotoillun, käytännönläheisen Luovat askeleet -mallin ja siihen sisältyvän askeleittain etenevän menetelmän.

– Luovat askeleet -mallin avulla ammattikorkeakoulu voi toteuttaa perustehtäviään samanaikaisesti – eli tarjota koulutusta ja kehittää aluetta. Ihanteellisinta olisikin, että oppiminen ja työelämäyhteistyö yhdistetään, ja se on mahdollista, kun tarjotaan mahdollisuus ideoiden kehittämiseen ja innovaatio-osaamiseen verkkovälitteisesti, Arkko kiteyttää.

Malliin kuuluva askeleittain etenevä menetelmä tukee erityisesti verkossa tapahtuvaa yhteisöllistä ja luovaa tiedonrakentamista. Myös työelämän toimijoilla, kuten yrittäjillä, on aktiivinen rooli koko prosessin ajan. Menetelmä auttaa opettajia, valmentajia ja fasilitaattoreita organisoimaan, ohjaamaan ja tukemaan tiedonrakentamista myös kansainvälisesti monialaisissa ryhmissä.

Käytäntöä palvelevan mallin lisäksi Arkko esittelee työssään uutta teoriaa malliin liittyvien luovan ja autenttisen oppimis- ja kehittämisympäristön elementtien kautta. Elementtejä voi käyttää viitekehyksenä uusien oppimista ja kehittämistä tukevien mallien muotoilemisessa. Lisäksi Arkko määrittelee yhteisölliseen ja luovaan tiedonrakentamiseen liittyviä piirteitä ja ehdottaa suosituksia verkkototeutuksen tueksi.

Digitaalisuus vaikuttaa siihen, miten oppiminen ja koulutus voidaan toteuttaa. Kun työskentely siirretään luokka- ja neuvotteluhuoneista verkkoon, se mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön. Opiskelijat, yrittäjät ja asiantuntijat pääsevät kaikki mukaan vuorovaikutukseen eikä maantieteellisellä sijainnilla ole merkitystä.

Palvelumuotoilusta tuttu yhteissuunnittelu on samalla keino luovaan ja osallistavaan kehittämiseen. Luovuus on ylipäätään yksi muutokseen ja innovaatioihin virittävä tekijä, mutta verkko-oppimiseen liittyvässä aiemmassa tutkimuksessa siihen on kiinnitetty vain vähän huomiota.


Väitöskirja: Lukion keskeyttämisen äärellä. Subjektitieteellisen psykologian näkökulma toimijuuden tukemiseen ohjauksessa

Tekijä: Kirsi Raetsaari, 2023
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:9789526238944 
Linkki tiivistelmään: Lukion keskeyttämisen äärellä. Subjektitieteellisen psykologian näkökulma toimijuuden tukemiseen ohjauksessa | Oulun yliopisto

Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 1.12.2023.

Lukion keskeyttämiselle ei ole ennen oppivelvollisuuslain täytäntöönpanoa (vuonna 2021) ollut yksiselitteistä määritelmää. Tämä tutkimus osoittaa, että se on vaikeuttanut keskeyttämisestä keskustelemista ja pahimmillaan voinut estää keskeyttämistä harkitseville nuorille tarjottavan ohjauksen toteutumisen. 

Tutkimus osoittaa, että lukiolaiset kokevat opiskelunsa haasteet osittain eri tavalla kuin heitä ohjaavat ammattilaiset. Siinä missä ammattilaiset keskittyivät koulussa kohdattuihin haasteisiin, lukiolaiset kuvasivat koko elämäänsä haasteineen päivineen. Käsitys lukio-opintojen merkityksellisyydestä omassa elämässä usein vasta rakentuu tai muuttuu lukio-opintojen aikana.

Vaikka julkisuudessa keskustellaan paljon ohjauksen resurssien lisäämisen tarpeesta, tässä tutkimuksessa nousee esiin myös tarve tarkentaa olemassa olevien resurssien käyttöä. Ohjaus kuuluu lukiossa kaikkien tehtäviin, mutta joissakin lukioissa ohjauksen työnjaossa on täsmentämisen varaa. On myös aiheellista tarkastella lukioikäisten nuorten terveydenhuollon palvelutarjontaa, sillä liian usein koulun henkilökunta joutuu paikkaamaan sen puutteita. ”Lukio on kuitenkin oppilaitos, ei hoitolaitos”, tutkija muistuttaa.



Väitöskirja: Geomediataitoja 2000-luvun maantieteen oppijoille. Opetuskokeiluja geomedian käytöstä opetuksessa ja oppimisessa.

Tekijä: Henna Anunti, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/urn:isbn:9789526238326
Linkki tiivistelmään: Geomediataitoja 2000-luvun maantieteen oppijoille. Opetuskokeiluja geomedian käytöstä opetuksessa ja oppimisessa | Oulun yliopisto

Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Luonnontieteellisen tiedekunnan Maantieteen tutkimusyksikössä 20.10.2023.

Geomediaopetuksella voidaan vahvistaa lukiolaisten kriittistä monilukutaitoa. Lukiomaantieteen opetuksessa keskeistä on rakentaa opiskelijoiden maailmankuvaa ja kehittää heidän valmiuksiaan ymmärtää niin maailmanlaajuisia kuin paikallisia ilmiöitä ja haasteita sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. FM Henna Anunti tarkasteli väitöstutkimuksessaan lukiolaisten tiedonhakua sekä heidän kykyään tuottaa uutta maantieteellistä tietoa tutkivassa oppimisessa.

Väitöskirja: Nuoren kokemukset matematiikan opiskelusta ja tehostetun tuen tukitoimista

Tekijä: Marja Kosola, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/urn:isbn:9789526238227
Linkki tiivistelmään: Nuoren kokemukset matematiikan opiskelusta ja tehostetun tuen tukitoimista | Oulun yliopisto

Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 17.10.2023.

Monenlaiset huolet ovat värittäneet viimeaikaista keskustelua matematiikan oppimisesta ja opiskelusta. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Suomessa matematiikan osaamisen taso on laskussa. Heikkoja osaajia on yhä enemmän. Useat nuoret kokevat myös itse, että heillä on vaikeuksia suoriutua matematiikan tehtävistä.

Tämän laadullisen haastattelututkimuksen kohteena olivat nuoret ja heidän kokemuksensa matematiikan opiskelusta koulussa ja saamastaan tuesta. Tutkimuksen kohteena olivat myös nuorille laaditut henkilökohtaiset pedagogiset asiakirjat, joissa nuorten tuen tarve määritellään ja annettava tuki suunnitellaan.

Tulokset osoittivat, että opettajat ja kodin aikuiset ovat nuorille keskeisiä matematiikan oppimisen tukijoita. Opettajilla, kodin aikuisilla ja luokkatovereilla on nuorten kokemuksissa omat roolinsa oppimisen tukijoina. Nuoret haluavat oppia matematiikkaa ja myös uskovat pystyvänsä siihen. Matematiikan oppimisen tiellä on kuitenkin nuorten mukaan myös esteitä. Nuorten haastattelut antoivat monipuolisen kuvan oppilaan saamasta tuesta, toisin kuin heille laaditut pedagogiset asiakirjat.

Tutkimus osoitti, että nuorilla on paljon tärkeää sanottavaa ja heitä kannattaa kuunnella. He pystyvät analysoimaan omaa oppimistaan ja osallistumaan oman tukensa suunnitteluun. Nuoret haluavat ja pystyvät toimimaan aktiivisesti edistääkseen omaa matematiikan oppimistaan, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.

Väitöskirja: Kouluväkivallan automaattinen multimodaalinen tunnistaminen

Tekijä: Liang Ye, 2023
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:9789526237367
Linkki tiivistelmään: Kouluväkivallan automaattinen multimodaalinen tunnistaminen | Oulun yliopisto

Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa 18.8.2023.

Koulukiusaaminen on yleinen yhteiskunnallinen ongelma maailmanlaajuisesti, ja koulukiusaamisen ehkäisy on tärkeä ja jatkuva aihe. Kaikenlaisista koulukiusaamisesta fyysistä väkivaltaa pidetään teini-ikäisille haitallisimpana. Perinteiset kiusaamisen vastaiset menetelmät ovat kuitenkin ihmislähtöisiä, minkä käyttö voi olla uhrille hankalaa. Tämän vuoksi tässä työssä ehdotetaan automatisoituja multimodaalisia kouluväkivallan tunnistamismenetelmiä.

Tässä väitöstutkimuksessa ehdotetaan sensoripohjaisia väkivallan tunnistusratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa puettavissa laitteissa, kuten älypuhelimissa uhrin näkökulmasta. Kiihtyvyysmittariin ja gyroskooppiin integroituja liiketunnistimia käytetään keräämään käyttäjän liiketietoja ja liiketoimintoja kuvaamaan eroja kouluväkivallan ja päivittäisen toiminnan välillä. Multimodaalisilla tiedoilla lopullinen tunnistustarkkuus saavutti 93,6%.

Opettajien näkökulmasta tässä työssä ehdotetaan videopohjaista väkivallan tunnistusratkaisua. Jokainen valvontakamera tallentaa kuvia tietystä alueesta. Videopohjaisen ratkaisun keskimääräinen tunnistustarkkuus oli 97,6%.

Väitöskirja: Technological support for self-regulated learning: The tripartite relationship between learner, teacher and technology in the regulation of the learning process

Tekijä: Joonas Merikko, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9113-7
Linkki tiedotteeseen: Tekoälyä ja oppimisdataa hyödyntävät teknologiat haastavat perinteisen tavan ohjata oppimista | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)

Väitöskirja tarkastettiin 6.10.2023 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Merikko tutki väitöskirjassaan teknologian mahdollisuuksia tukea ja edistää oppijoiden kykyä ohjata omaa oppimisprosessiaan. Modernit oppimisteknologiat perustuvat oppijoista kerätyn data-aineiston hyödyntämiseen eli oppimisanalytiikkaan. Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin työkalua, jolla saataisiin kerättyä myös tunteisiin ja motivaatioon liittyvää aineistoa.

Yksi tutkimuksen tuloksista oli oppijoiden ristiriitainen suhtautuminen heidän tietojensa hyödyntämiseen teknologisissa sovelluksissa. 

Merikko esittelee väitöskirjassaan luomansa oppimisen säätelyvastuun mallin. Oppimisprosessin säätelijänä voi toimia oppija, opettaja, teknologia, tai näiden erilaiset yhdistelmät.  Uutta on, että myös teknologia nähdään pedagogisena toimijana. Merikon käsitteellistys tuo näkyväksi, tavoitellaanko teknologialla säätelyvastuun asteittaista siirtämistä oppijalle vai säätelyn luovuttamista teknologialle.


Väitöskirja: Nuoret lukijat kirjakulttuurin murroksessa

Tekijä: Lotta-Sofia La Rosa, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9408-4
Linkki tiedotteeseen: Kaunokirjallisuuden lukeminen on nuorista tylsää | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)

Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 25.8.2023.

La Rosa tarkasteli tutkimuksessaan empiirisesti e-kirjaa, äänikirjaa, painettua kirjaa ja lukuaikapalvelun kautta luettua kaunokirjaa ja vertasi, onko niissä lukukokemuksen suhteen eroa esimerkiksi kuvittelemisessa, eläytymisessä tai huomiossa. Mitä vastentahtoisemmin kirjan lukee, sitä todennäköisemmin lukukokemus ei imaise mukaansa. La Rosan mukaan painetussa kirjassa nuoria viehättää sen optimaalisuus lukuvälineenä ja kosketustuntuma, digitaalisissa kirjamuodoissa taas helppous ja mobiilius. Erityisesti äänikirja nähtiin uudenlaisena ja pääosin myönteisenä tapana vastaanottaa kirjallisuutta. 

Tutkimuksen mukaan uusissa kirjamuodoissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia lisätä nuorten lukuhalua. Ne tarjoavat valinnanmahdollisuuden. Suurin osa nuorista valitsisi äänikirjan. E-kirja oli vähiten mieleinen vaihtoehto. La Rosa havaitsi lukumotivaation ja kirjamuodon valinnan välillä tilastollisen yhteyden: heikommin motivoituneet valitsevat äänikirjan, korkeammin motivoituneet pitävät tekstin lukemista parempana. Noin neljännes nuorista uskoisi lukevansa enemmän, mikäli kirjat olisivat puhelimella sovelluksella. 

La Rosa esittää väitöksessään kaunokirjallisuuden lukukokemusmallin, jossa kirjamuodon ja sisällön valinta yhdistyy lukijan lähtökohtaiseen lukumotivaatioon. Mallin mukaan lukemistilanteessa on läsnä kolmen tekijän vuorovaikutus: lukija (lukumotivaatio), lukemisen väline (kirjamuoto) ja teksti (kirjan sisältö). Kaikkien osuessa suotuisasti kohdalleen, syntyy myönteinen lukukokemus, joka on edellytys lukuhalun kasvulle. On kuitenkin syytä varoa liian optimistista kuvaa digitaalisten kirjamuotojen mahdollisuuksista. Tarvitaan pitkittäistutkimusta eri muotojen käytöstä tukemassa nuorten lukuhalua.


Väitöskirja: Kulttuurisilla kertomuksilla on kouluissa merkittävä tehtävä

Tekijä: Raili Keränen-Pantsu, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4863-2
Linkki tiivistelmään: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/km-raili-keranen-pantsu-vaitos-962023-kulttuurisilla-kertomuksilla-on-kouluissa-merkittava-tehtava

Väitöskirja julkistettiin Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa 9.6.2023.

KM Raili Keränen-Pantsu tutki väitöskirjassaan kulttuurisia kertomuksia osana suomalaista katsomusopetusta. Hän selvitti, millaisia tulkintoja ja merkityksiä opettajat ja oppilaat liittivät kertomuksiin. Erityisesti tarkasteltiin uskontoihin ja katsomuksiin liitettyjä kertomuksia, joilla on ollut keskeinen merkitys suomalaisen ja laajemmin länsimaisen kulttuurin kehityksessä. Tutkimuksessa kehitettiin myös laajempaa teoreettista ymmärrystä narratiivisesta oppimisesta.

Tulosten mukaan uskontoihin ja katsomuksiin liitetyt kulttuuriset kertomukset liittyvät opettajien ja oppilaiden moninaisiin merkityksenantoprosesseihin ja voivat edistää useita opetuksen tavoitteita. Yksi tavoitteista on edistää sisältöoppimista, kuten uskonnollisia ja katsomuksellisia perinteitä koskevaa tietoa, kulttuurista ja uskonnollista osaamista sekä monilukutaitoa. Toinen tavoite on sosiaalisten ja tunnetaitojen oppiminen sekä kriittisen ajattelun kehittyminen. Kolmantena tavoitteena on edistää oman identiteetin ja katsomuksen kehittymistä ja rakentumista, johon sisältyy kyky pohtia eksistentiaalisia ja eettisiä kysymyksiä. 

Kertomuksilla on merkittävä tehtävä, kun lapsia ja nuoria kasvatetaan kohti tuntematonta tulevaisuutta. Esimerkiksi ekologisen kriisin uhka varjostaa tulevien sukupolvien hyvinvointia, minkä vuoksi tarvitaan välineitä luoda myös myönteisiä tulevaisuuden kuvia kestävältä pohjalta. 

Keränen-Pantsun mukaan kertomusten merkityksen ymmärtäminen auttaa opettajaa käytännön työssään. Narratiivisen oppimisen avulla opettaja voi jäsentää oppilaille uusien tietojen ja taitojen oppimista sekä auttaa ymmärtämään maailmankatsomuksen muodostumista. Laajempi ymmärrys kerronnallisuudesta osana kasvatusta tukee kokonaisvaltaista oppimista, kulttuurinlukutaitoa sekä arvokasvatusta.

 


Väitöskirja: Kehitysvammaisten oppilaiden opetukseen liittyvä pedagogiikka tutkimuksissa, HOJKS-asiakirjoissa ja oppituntien arviointitilanteissa

Tekijä: Lauri Räty, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9623-9
Linkki tiivistelmään: 9.6.2023 KM Lauri Räty (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, erityispedagogiikka) — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)

Väitös tarkastettiin 9.6.2023 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa.

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan kehitysvammaisten oppilaiden opetusta eri näkökulmista. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Formatiivinen arviointi on pedagogiikan keskeinen osa-alue, joka on jäänyt usein pedagogiikan malleissa vähälle huomiolle, mutta vaikuttaa olevan erityisen keskeisessä osassa kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa. Toisen ja kolmannen osatutkimuksen pedagogisissa ratkaisuissa oli löydettävissä paljon samoja elementtejä kuin tutkimusperustaisissa ratkaisuissa. Lähes kaikki näyttöön perustuvat käytännöt olivat käytössä osatutkimusten pedagogisissa ratkaisuissa, mutta ei suoraan nimettyinä. Pedagogisia ratkaisuja kuvataan tutkimusten suosituksissa ja HOJKS-asiakirjoissa usein tavalla, joka ei anna riittävän yksityiskohtaista tietoa opetuksen toteuttamiselle. Väitöstutkimuksessa löydetyt pedagogiset ratkaisut vastasivat usein periaatteiltaan vuosikymmeniä sitten kirjallisuudessa esitettyjä ratkaisuja. Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tarkoituksena ei ole ollut kuvata, millaista pedagogiikkaa kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa Suomessa ylipäätään ja yleisesti ottaen sovelletaan. Sen sijaan tutkimuksen tehtävänä oli kuvata, miltä pedagogiikka näyttäytyy osatutkimusten valossa ja miten se suhteutuu tutkimusperustaisiin käytäntöihin.

Väitöskirja: #Peruskoulu2040 - Kolme skenaariota tulevaisuuden peruskouluun

Linkki: #Peruskoulu2040 - Kolme skenaariota tulevaisuuden peruskouluun
Tekijä: Päivi Nilivaara, 2023

Väitöskirja tarkastettiin 6.5.2023 Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa.

Jatkuva yhteiskunnallinen, demografinen ja digitaalinen muutos haastaa koulujärjestelmiä maailmanlaajuisesti. Korona-aika on kiihdyttänyt keskustelua oppimisen tulevaisuudesta myös 50-vuotiaan peruskoulumme osalta. Erityisesti keskusteluissa on esillä opetussuunnitelma oppimisen tapojen ja tavoitteiden sekä opettajan opetustyön ohjaajana. Globaalien taloudellisten ja poliittisten toimijoiden huoli siitä, että koulu ei vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin on konkretisoitunut laaja-alaisen osaamisen nostamiseen perinteisten tiedonalatietoon perustuvien oppiaineiden rinnalle myös Suomessa.

Varsinaista tulevaisuudentutkimusta oppimisesta on kuitenkin vähän erityisesti peruskoulun kontekstissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen peruskoulun tulevaisuuden kehityskulkuja perustuen Delfoi-paneelin pohjalta luotuihin tulevaisuuskuviin ja skenaarioihin. Tavoitteena on hahmottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä siitä, mitä, miten ja mihin perustuen tulevaisuuden peruskoulussa opitaan. Erityisiksi
tarkastelukulmiksi valikoituivat laaja-alaisena osaajana kehittyminen sekä opetussuunnitelmaprosessi, joka luo puitteet myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteille. Tulevaisuuskuvien ja skenaarioiden toivottavuutta peilataan kasvatustieteellisen ja kehityspsykologisen tietämyksen valossa. Tutkimuksen systeeminen viitekehys on rakennettu yhdistäen Bronfenbrennerin bioekologinen systeemiteoria ja curriculum making -systeemi.

Delfoi-paneeli (n=30) koostui asiantuntijoista, jotka perinteisesti osallistuvat suomalaiseen opetussuunnitelmaprosessiin sen eri tasoilla. Paneeli otti kantaa kahteentoista tulevaisuusteesiin argumentatiivisessa yhden kierroksen Delfoissa. Paneelin perusteella on nähtävissä, että näkemykset koulun kehityksestä ovat osin ristiriitaisia. Suurin yksimielisyys vallitsi laaja-alaisen osaamisen taitojen tärkeydestä. Aineisto analysoitiin tulevaisuustaulukkomenetelmällä ja sen tuloksena luotiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, joiden pohjalta luotiin skenaariot, jotka kuvaavat sitä, millaisilla valinnoilla ja päätöksillä tulevaisuuskuviin voidaan päätyä. Skenaario ”Fiksut pärjää
aina”, rakentuu yksilölliselle, kompetenssikuvauksiin perustuvalle verkko-oppimiselle, tilanteessa, jossa koulut fyysisinä rakennuksina ovat hävinneet. ”Ajan virrassa avoimesti” -tulevaisuuskuvassa koulu on yhteiskunnallinen arvovaikuttaja korostaen toimintakulttuurin merkitystä ja tiedonalatietoa laaja-alaisen osaamisen pohjana. Opetussuunnitelma päivittyy nopeasyklisesti. ”Turvallinen pesä maailman myllerryksessä”
-tulevaisuuskuvassa koulu on perheiden turvaverkko tehtävänään huolehtia oppilaiden hyvinvoinnista. Kansallinen opetussuunnitelma säätelee opettaja- ja tiedonalatietokeskeistä oppimista kansallisten kokeiden arvioidessa oppimista.

Skenaarioiden ja tulevaisuuskuvien tarkastelu aiemman tutkimustiedon valossa osoitti, että kaikkiin skenaarioihin sisältyy sekä toivottavia että uhkaavia piirteitä. Eriarvioistumiskehitys, koulun sivistystehtävän vaarantuminen, opettajien autonomian kaventuminen tai globaalien toimijoiden vahvistuva rooli kansallisen koulutuspolitiikan ohjajana saattaisivat olla ei-toivottuja kehityskulkuja. Ajan virrassa avoimesti -skenaariossa koulun toimintakulttuuri voisi tukea optimaalisesti oppilaiden kognitiivisen kehitystä ja laaja-alaisen osaamista. Opettajien rooli opetussuunnitelmatyössä vahvistuisi.

Tutkimuksessa todetaan, että nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat tämän tyyppisen koulun kehittämiseen, joskaan tilanne kouluissa ei vastaa kaikilta osin perusteiden kuvausta. Koulut tarvitsevat riittävästi ajallisia resursseja, kehittämisosaamista ja toimintakulttuurin vahvaa johtamista kehittyäkseen oppivina ja dialogisina yhteisöinä.

Tutkimuksen johtopäätöksissä nostetaan esiin koulun tutkimusperustaisen kehittämisen tärkeys sekä koulun systeemisen luonteen huomioiminen tulevaisuutta koskevia päätöksiä tehtäessä. Erityisen tärkeää on, että oppilaiden oppimisen ja sen edellytysten ymmärtämisen tulisi olla perusta kaikille koulua koskeville ratkaisuille. Oppilaan kokemusta eri systeemien tuottamien vaateiden ja oppilaan omien edellytysten rajapinnassa kuvataan tutkimuksessa uudella oppijuuden käsitteellä.

Väitöskirja: Mielenterveyden edistäminen peruskoulussa (2023)

Tekijä: Markku Larmas, 2023
Linkki väitöskirjaan: Mental health promotion in comprehensive schools (oulu.fi)
Linkki tiivistelmään: Mielenterveyden edistäminen peruskoulussa | Oulun yliopisto

Väitöskirja tarkastettiin 21.4.2023 Oulun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnassa (Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö (PEDEGO)).

Erilaiset mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä ja suuri osa aikuisiän mielenterveyden häiriöistä alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Koulut ovat lapsille ja nuorille yhteinen ja luonnollinen ympäristö edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä, jonka vuoksi mie�lenterveyden edistämisen interventiot kouluympäristöissä voivat olla erityisen vaikuttavia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa mielenterveyden edistämisestä peruskouluissa. Mielenterveyden edistämisen malli peruskouluihin kehitettiin Oulussa työpajoissa yhdessä psykiatristen sairaanhoitajien sekä eri yhteistyötahojen, koulun toimijoiden sekä vanhempien jaoppilaiden kanssa. Tutkimuksen pohjana toimi kirjallisuuskatsaus, jonka mukaan mielenterveyt�tä edistetään kouluissa yksilö-, ryhmä- ja yleistasolla sekä työpajojen raportit.

Koulun henkilökunta kokee mielenterveyden edistämisen tärkeänä osana koulun tehtävää. He kokevat, että tarvitsevat apua ja tukea vastatakseen oppilaiden kasvaviin mielenterveyden haasteisiin. Lyhyet koulussa toteutettavat psykoedukatiiviset interventiot voivat muuttaa oppilaiden asenteita mielenterveyden häiriöitä kohtaan. Nuoret arvostavat enemmän epävirallisia avun läh�teitä ja kokevat avun hakemisen ammattilaisilta vaikeaksi ja minkä vuoksi onkin tärkeä löytää keinoja madaltaa kynnystä avun hakemiseen.

Väitöskirja: Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity

Tekijä: Elisa Repo, 2023
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9178-5
Linkki tiivistelmään: Suomea opettelevien koulunkäynnin tukemisen tulee tapahtua yhteistyössä ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla (Väitös: FM Elisa Repo, 24.2.2023, kasvatustiede) | Turun yliopisto

Väitöskirja tarkastettiinTurun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 24.2.2023.

Yhdessä kohti kielitietoista koulua. Näkökulmia lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemiseen

Suomesta on tullut aiempaa kielellisesti moninaisempi. Samanaikaisesti yhteiskunnassa on alettu kantaa huolta koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta etenkin haavoittuvaisessa asemassa olevien oppilaiden kohdalla, joihin koulun opetuskieltä opettelevat usein luetaan. Vastauksena yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kielen keskeisen roolin huomioimiseksi kaikessa oppimisessa on valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita uudistettu siten, että perusteet painottavat kielitietoista ja monikielistä pedagogiikkaa. Vaikka opetussuunnitelmaa on pidetty edistyksellisenä, sen käytännön toteutuksessa ilmenee haasteita. Tässä väitöskirjassa tutkitaan lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemista suomalaisissa kouluissa. Tätä tarkastellaan opettajien, oppilaiden, oppimateriaalien, opettajankoulutuksen ja opettajaopiskelijoiden näkökulmista.

Johtopäätös on, että kielitietoinen koulu on luotava eri tasojen yhteistyössä, riittävän resursoidulla kehittämistyöllä. Opettajien asenteet, tiedot ja käytänteet eivät kasva itsestään, vaan tarvitaan tukea, oppimateriaaleja ja systemaattista perus- ja täydennyskoulutusta, jossa tutkimustieto nivoutuu yhteen käytännön kanssa. Koulun opetuskieltä opettelevien huomioiminen muuallakin kuin suomen tunneilla vaatii muutoksia opettajankoulutuksen rakenteisiin, jotta opetussuunnitelmauudistuksia ja tutkimustietoa myötäilevien puhetapojen määrä tulevaisuudessa lisääntyy. Ylipäätään kielen keskeisyyden ja kielirepertuaarien kehittämisen merkityksen ymmärtämisen tulisi saada nykyistä suurempi tila yhteiskunnallisissa maahanmuutto- ja integraatiokeskusteluissa. Tuomalla kielenoppiminen osaksi muidenkin kuin kielialan asiantuntijoiden keskustelua voitaisiin kehittää kestäviä ratkaisuja siihen, miten monikielisten luokkien oppilaat saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuden kokemuksiin, koulun opetuskielen opetteluun ja osaamiensa kielten hyödyntämiseen oppimisen resurssina. Yhteistyön merkitys näyttäytyy lopulta luokkahuonetasolla oppilaiden toimijuuden tukemisessa: mahdollisuudet kielestä keskusteluun ja tiedon rakentamiseen yhteistyössä opettajan, parin tai pienryhmän tuella lisäävät monikielisen koulun oppilaiden osallisuutta.

Väitöskirja: Rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksen uudistamisesta, sen johtamisesta ja tulevaisuudesta

Tekijä: Taina Lehtonen, 2023
Linkki väitöskirjaan: JYX - Rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksen uudistamisesta, sen johtamisesta ja tulevaisuudesta (jyu.fi)
Linkki tiivistelmään: Väitös 17.2.2023: FM Taina Lehtonen (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, kasvatustiede/Chydenius) — Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Väitöskirja tarkastettiin Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa Kokkolan yliopistokeskus Cheydeniuksessa 17.2.2023.

Kouluneuvos, FM Taina Lehtosen tutkimuksen keskiössä oli vuoden 2019 lukiouudistus, jonka myötä lukiokoulutus muuttui opintopistepohjaiseksi kurssipohjaisen sijaan. Uudistus kosketti myös muun muassa ylioppilaskokeita, jotka on saanut syksyn 2019 jälkeen uusia rajoituksetta. Väitöstutkimuksen aineiston Lehtonen hankki haastattelemalla kokeneita lukion rehtoreita eri puolilta Suomea ja erilaisista lukioyhteisöistä.

Haastateltujen rehtoreiden koulutuspoliittiset näkemykset olivat kriittisiä. Uudistukset ovat nopeutuneet ja lukioista on tullut uudistus- ja hankegeneraattoreita. Koulutuksia kehitetään koulutuspoliittisin päätöksin toisistaan erillään, vaikka tavoitteena on jatkuva oppiminen. Uudistusten taustalle kaivattiin tutkimusta ja pitkäjänteisyyttä. Kritiikkiä kohdistettiin myös korkeakoulujen valintauudistuksen ajoitukseen ja toteutukseen, opetusvelvollisuuden laajentamisen resursointiin sekä lukiokoulutuksen niukkenevaan rahoitukseen. 

Lehtonen esittää tutkimuksessaan lukiokoulutuksen kompleksisen uudistamisen mallin, joka mahdollistaa lukioyhteisön jatkuvan uudistamisen toimintaympäristössään. Malliin sisältyy osallistaminen ja verkostoituminen, säännöllinen toiminnan arviointi ja tulevaisuuden ennakointi. Kokemusten ja ennakointien pohjalta rakennetaan lukioyhteisössä tulevaisuutta ja edistetään toimintakulttuurissa muutosherkkyyttä ja tulevaisuuslukutaitoa.



Väitöskirja: Tietoperustaisuus perusopetuksen digitaalisen transformaation hallinnassa – Systeeminen näkökulma tietoperustaisuuden rakentumiseen

Tekijä: Kimmo Huttu, 2023
Linkki väitöskirjaan: 978-952-337-337-2.pdf (ulapland.fi)
Linkki tiivistelmään: Tietoperustaisuus perusopetuksen digitaalisen transformaation hallinnassa – Systeeminen näkökulma tietoperustaisuuden rakentumiseen (ulapland.fi)

Väitöskirja tarkastettiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 10.2.2023.

Digitalisaatio muovaa perustavanlaatuisesti opetuksen ja oppimisen todellisuutta suomalaisissa peruskouluissa. Huomiot erityisesti kuntien ja koulujen välisten erojen kasvamisesta digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä paineistavat kiinnittämään huomiota digitaalisen transformaation hallintaan. Perusopetuksen digitaalisen transformaation tutkimus hallinnon tutkimuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Näkökulma digitaalisesta transformaatiosta johtamisen institutionaalisena sekä systeemisenä tietoperustaisuushaasteena on lisäksi puuttunut. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut avata ja jäsentää perusopetusjohtajien antamien merkitysten ja tulkintojen avulla hallinnan rakenteisiin ja sisältöihin liittyvää institutionaalista ja organisaatiotason todellisuutta.

Analyysin perusteella perusopetusjohtajan rooli digitaalisen transformaation tietoperustaisen hallinnan organisaatiotason rakentumisen
mahdollistajana ja edellytysten luojana on keskeinen. Digitaalisen transformaation hallinnan tietoperustaisuuden rakentumista organisaatiotasolla tukee perusopetusjohtajan pedagoginen johtajuus, kehittyneet yhteistyökäytänteet sekä opetuksen uudistamiskulttuurin vakiinnuttaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella digitaa�lisen transformaation hallinta tarvitsee tuekseen institutionaalisen tason linjauksia, jotka luovat ensisijaisesti hallinnan pedagogisia tavoitteita täsmentämällä prosessuaalista pohjaa organisaatiotason yhteistyökäytänteiden kehittymiselle sekä teknologiavalinnoille.

Väitöskirja: Oppilaiden tunteet ja niiden sosiaalisesti jaettu säätely osana yhteisöllistä oppimista

Tekijä: Tiina Törmänen, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/urn:isbn:9789526235592
Linkki tiivistelmään: Oppilaiden tunteet ja niiden sosiaalisesti jaettu säätely osana yhteisöllistä oppimista | Oulun yliopisto

Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 20.1.2023.

Oppilaiden tunteet luovat olosuhteet yhteisölliselle oppimiselle, mutta vastavuoroisesti myös oppimistilanteet herättävät oppilaissa monenlaisia tunteita ja muokkaavat ryhmän yhteistä tunnetilaa. Vaikka tunteet ja niiden säätely luovat pohjan oppimiselle, ilmiötä ei ole juurikaan tutkittu yhteisöllisessä oppimisessa. Tämä väitöstutkimus tutkii peruskouluikäisten oppilaiden tunteita ja niiden sosiaalisesti jaettua säätelyä osana yhteisöllistä oppimista. Lisäksi tavoitteena on tarkastella monikanavaisen aineiston mahdollisuuksia oppilaiden tunnetilojen ja oppimisen säätelyn tutkimisessa.

Tulokset osoittivat, että oppimisen aikana oppilaiden tunnetilat vaihtelivat paljon sekä yksilö- että ryhmätasolla. Ryhmät hyödynsivät tunteiden säätelyä päästäkseen yli negatiivisista tunteista, mutta myös vahvistaakseen ryhmän yhteistä positiivista tunnetilaa. Aina ryhmän tunteiden säätely ei kuitenkaan toteutunut. Tulokset korostavatkin yksilön oman tunteiden säätelyn merkitystä sosiaalisesti jaetun säätelyn toteutumiselle. Menetelmällisesti tutkimus osoitti, että monikanavaista aineistoa hyödyntämällä voidaan saavuttaa syvällisempää tietoa yksilöiden ja ryhmien tunnetiloista sekä oppimisen säätelyprosesseista.

Väitöskirja: Jaksaminen ei ole iästä kiinni! Ammatissa pitkään työskennelleiden liikunnanopettajien keinoja työhyvinvointiin

Tekijä: Henry Lipponen, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9280-4
Linkki tiivistelmään: Väitös 14.1.2023: Hyvinvoiva liikunnanopettaja kehittää osaamistaan ja vaikuttaa työnsä sisältöön | Jyväskylän yliopisto (sttinfo.fi)

Väitös tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 14.1.2023. 

Liikunnanopettajan ammatti on fyysisesti vaativa, ja myös yhteiskunnan ja koulun muutos luovat paineita liikunnanopettajan jaksamiselle. Koulutettuja liikunnanopettajia poistuukin opetustehtävistä ennenaikaisesti joko muihin koulun sisällä oleviin tehtäviin, koulun ulkopuolelle liikunta-alan tehtäviin tai ennenaikaisesti eläkkeelle. Työuran jatkamiseen vaikuttavat merkittävästi työkyky ja koettu työhyvinvoinnin tunne. Tavoitteena oli tutkia ikääntyneiden ja hyvinvoivien kuuden pitkän työuran tehneen liikunnanopettajan kokemuksia siitä, miten he ovat kokeneet työhyvinvointinsa uran eri vaiheissa sekä mitkä seikat ovat siihen vaikuttaneet. Tutkimuksessa haastateltiin myös kahta liikunnanopettajataustaista rehtoria, millä saatiin tarkennettua esimiestoiminnan vaikutusta työhyvinvointiin.

Tulokset osoittavat, että liikunnanopettajien kokema arvostuksen ja yhteisöllisyyden tunne oli merkittävässä asemassa työhyvinvoinnin kokemuksessa. Työhyvinvointia vahvistaa myös oikeudenmukainen ja osallistava esimiestyö. On myös merkittävää, että hyvä esimies kuuntelee, kannustaa ja ymmärtää opettajan työtä. Tutkimuksen mukaan työuran aikaisella ammatillisen osaamisen kehittämisellä on työhyvinvointia tukeva vaikutus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että uusien asioiden kokeilu tuottaa opettajille onnistumisen tunteita, jotka vahvistavat heidän työhyvinvointinsa tunnetta. Tutkimuksessa nousi esiin myös se, että fyysiset ongelmat eivät ole merkittävänä syynä ikääntyneiden opettajien ammatin vaihtamiseen tai eläkkeelle siirtymiseen.

Väitöskirja: Practice Architectures of Peer-Group Mentoring in New Teachers' Professional Development

Tekijä: Matti Pennanen, 2023
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9270-5
Linkki tiivistelmään: 14.1.2023 KM Matti Pennanen (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Opettajankoulutus) — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)
Väitös tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 14.1.2023.

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen vertaisryhmämentoroinnin käytäntöjä ja niitä määrittäviä tekijöitä, käytäntöarkkitehtuureja, suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa vertaisoppimisen soveltamisesta osana opettajien ammatillista oppimista ja kehittymistä.

Väitöstutkimuksen keskeisin havainto on, että vertaisryhmämentorointi tukee opettajien ammatillista kehittymistä ja vertaisryhmämentorointia voidaan soveltaa opettajien perehdyttämiseen, jolla tuetaan opettajien välistä vertaisoppimista. Kansallisella tasolla käytännön arkkitehtuurit eivät kuitenkaan tue riittävästi mentoroinnin järjestämistä. Keskeisimmät haasteet ovat rahoituksen järjestäminen ja kansallinen sopiminen riittävistä ehdoista mentoroinnin järjestämiseksi.

Väitöskirja: The dynamic layers of socially embedded vulnerability in preadolescence: How can support meet needs in family and school contexts?

Tekijä: Anne-Elina Salo, 2023
Linkki väitöskirjaan: The Dynamic Layers of Socially Embedded Vulnerability in Preadolescence (utupub.fi)
Linkki tiivistelmään: Varhaisnuorten haavoittuvuutta voi lievittää tukemalla vanhempia ja vahvistamalla tunnetukea kouluissa (Väitös: KM Anne-Elina Salo, 13.1.2023, kasvatustiede) | Turun yliopisto (utu.fi)

Väitöskirja tarkastettiinTurun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 13.1.2023.

Valtaosa suomalaisista varhaisnuorista voi hyvin, mutta kasvava eriarvoisuus ja haavoittuvuustilanteiden kasautuminen herättävät huolta. Tässä väitöstutkimuksessa haavoittuvuuden kerroksellisuutta tarkasteltiin bioekologisen transaktionaalisen systeemiteorian pohjalta. Tutkimustulokset osoittavat, että kun pyritään vahvistamaan hyvinvointia ja resilienssiä varhaisnuoruudessa, on tärkeää varmistaa perheille ja kouluille mielekkäät, saavutettavissa olevat resurssit usealla eri tasolla. Tämä tarkoittaa, että rakenteellisten muutosten lisäksi meidän jokaisen tulee tarkastella sitä, kuinka kohtaamme toisemme.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä