Kuopio
Kuopion kaupungin verkkosivut
Kaupunkikuvaa Kuopiosta
Kuopion peruskoulujen ja lukioiden rehtorien ja koulusihteerien yhteystiedot lv. 2023 - 2024
Opetusalan tutkimuksia 2024 (2021-2023 tutkimukset löytyvät arkistosta vasemmasta reunasta)
PISA 2022 Luova ajattelu
OECD:n PISA 2022 -tutkimuksen luovan ajattelun osuuden tulokset julkaistiin 18.6.2024.
PISA 2022: Suomi kärkijoukossa luovan ajattelun tuloksissa — REAL (researchreal.fi)
OECD:n PISA-tutkimuksen pääarviointialueiden lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden lisäksi vuoden 2022 tutkimuksessa arvioitiin neljäntenä, innovatiivisena sisältöalueena oppilaiden luovaa ajattelua (Creative Thinking). Tähän tutkimusosioon osallistui 64 maata ja talousaluetta. Luova ajattelu määriteltiin taidoksi tuottaa, arvioida ja kehittää ideoita, jotka voivat johtaa omaperäisiin ja toimiviin ratkaisuihin sekä tuottaa uutta tietoa ja mielikuvituksellisia tuotoksia vaikuttavasti. Luovaa ajattelua arvioitiin kirjallisen ja visuaalisen ilmaisun tehtävillä sekä sosiaalisen ja tieteellisen ongelmanratkaisun tehtävillä.
Suomessa 15-vuotiaat nuoret menestyivät luovan ajattelun arvioinnissa hyvin, ja osaamisen keskiarvo oli OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Suomea paremmin luovassa ajattelussa suoriutuivat Singapore, Korea, Kanada ja Australia. Suomen kanssa samalla tasolla olivat Uusi-Seelanti, Viro, Tanska ja Latvia. Suomessa 15-vuotiaista 39 prosenttia sijoittui luovan ajattelun sisältöalueella osaamistasoille 5 tai 6, jotka OECD määrittelee huippuosaamisen tasoiksi. OECD-maissa näillä osaamistasoilla oli keskimäärin 27 prosenttia oppilaista.
Suomessa koulujen väliset erot tuloksissa olivat pieniä. Kuten muissakin osallistujamaissa, myös Suomessa tytöt suoriutuivat poikia paremmin, vaikka myös poikien tulokset olivat hyvät. Erityisen hyvin tytöt suoriutuivat sosiaalisessa ongelmanratkaisussa.
Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelmat korostavat luovan ajattelun merkitystä opetusta ja oppimista ohjaavana lähtökohtana sekä taitona, jota voidaan oppia eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla erilaisissa oppimisympäristöissä.
Väitöskirja: Eriytyvät pedagogiset oikeudet : Etnografinen tutkimus kaupunkikoulussa
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-84-0147-6
Väitöskirja tarkastettiin 18.6.2024 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Tässä kasvatussosiologian kentälle sijoittuvassa etnografisessa väitöstutkimuksessa tarkastellaan demokraattisen koulun edellytyksiä kaupunkien ja koulujen eriytymiskehityksen kontekstissa. Tutkimuksessa hyödynnetään sosiologi Basil Bernsteinin hahmotelmaa demokraattiseen kouluun kuuluvista pedagogisista oikeuksista, joita ovat yksilöllinen kehittyminen (oppiminen), osallisuus ja osallistuminen ja joiden tulisi kuulua kaikille oppilaille taustasta riippumatta.
Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että oppimistulosten perusteella hyvin toimiva koulu ei välttämättä ole demokraattinen koulu. Tutkimuskoulussa opettajajohtoinen opetus edisti niin oppilaiden kuin opettajienkin mukaan oppimista, mutta se kavensi oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa, kysyä ja keskustella oppitunneilla. Nämä taidot olisivat ensiarvoisen tärkeitä osallistuvaksi kansalaiseksi kasvamisessa, ja aikuisväestön demokraattisen osallistumisen eriytyessä voimakkaasti alueellisesti koulujen merkitys demokratiataitojen opettamisessa korostuu etenkin huono-osaisten alueiden kouluissa.
Väitöskirja: School in society : Teachers enacting the purposes of education
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9843-3
Väitöskirja tarkastettiin 4.6.2024 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Koulu on oppilaiden oppimista ja kasvua varten, mutta sillä on myös yhteiskunnallisia päämääriä. Tutkimuksessa tarkasteltiin koulun suhdetta yhteiskuntaan ja sitä, miten opettajat toteuttavat koulun tehtäviä. Koulun yhteiskunnalliset tehtävät tuottavat paradoksin: koulujen tulisi sekä ylläpitää että tehdä mahdolliseksi haastaa yhteiskunnan rakenteita.
Keskeinen viesti on, että työskennelläkseen yhteiskuntaa sekä uusintaen että uudistaen, opettajien tulisi pyrkiä tasapainoon koulun tavoitteiden välillä, mikä liittää opettajan valinnat luokkahuoneessa laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin.
Väitöskirja: Elementary school students’ learning-related mindsets: Associations with physiological processes reflecting attention and vigilance during an arithmetic task
Linkki tiivistelmään: Elementary school students’ learning-related mindsets: Associations with physiological processes reflecting attention and vigilance during an arithmetic task (helsinki.fi)
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-84-0122-3
Väitöskirja tarkastettiin 24.5.2024 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Tämä väitöskirja pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten alakouluikäisten oppilaiden älykkyyteen ja matematiikan osaamiseen liittyvät ajattelutavat [engl. mindsets] ovat yhteydessä heidän reaktioihinsa annetun tehtävän aikana. Väitöskirjassa tutkitaan, miten oppilaiden ajattelutavat liittyvät virheiden teon ja saadun palautteen käsittelyn synnyttämiin aivovasteisiin. Lisäksi työssä tarkastellaan oppilaiden ajattelutapojen ja palautteen käsittelyn hermostollisten vasteiden välisten yhteyksien kehittymistä. Väitöskirjan kolmantena aiheena on oppilaiden ajattelutavat ja niiden yhteys motivaatioon liittyvien prosessien dynamiikkaan, joka heijastuu fysiologisen vireystilan muuttumisena tehtävän suorittamisen aikana. Tämä väitöskirja koostuu neljästä tutkimuksesta, jotka toteutettiin 2.–4. -luokkalaisten lasten keskuudessa Suomessa.
Kaiken kaikkiaan tämän väitöskirjan tulokset osoittavat, että neljännellä luokalla oppilaiden ajattelutapa on yhteydessä tarkkaavaisuuteen ja valppauteen liittyviin fysiologisiin prosesseihin, ainakin matematiikassa. Tulokset tuovat uutta tietoa alakouluikäisten oppilaiden ajattelutapojen hermostollisesta pohjasta ja niiden yhteyksistä kehollisiin reaktioihin.
Väitöskirja: "Sais rakastaa ketä haluaa ja olla millanen on" : alakouluikäisten suhdekulttuurit tyttöyksien rajapinnoilla sekä niiden moninaisuuden mahdollistuminen
Linkki tiivistelmään: "Sais rakastaa ketä haluaa ja olla millanen on". Alakouluikäisten suhdekulttuurit tyttöyksien rajapinnoilla sekä niiden moninaisuuden mahdollistuminen | Oulun yliopisto
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404122697
Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 24.5.2024.
Tutkimus syventää aiempia havaintoja siitä, kuinka lasten arjessa sukupuolen ja seksuaalisuuden toisin tekemiselle ei ole juurikaan tilaa. Se keskittyy myös tapoihin, joilla suhdekulttuurien moninaisuus tulee mahdolliseksi. Tutkimuksessa selvisi, että normatiivisista sukupuolen ja seksuaalisuuden ilmaisun tavoista etääntyminen, monenlaisten ilmaisujen toistuminen sekä erilaisiin ilmaisuihin kohdistuva hyväksyntä mahdollistavat ja ruokkivat monenlaisia suhteissa toimimisen tapoja. Lasten suhteiden moninaisuuden tutkiminen ja tukeminen on tärkeää. Siten voidaan paitsi edistää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvointia myös laventaa kaikkia lapsia koskettavia sukupuoli- ja seksuaalioletuksia.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään lasten seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta sekä sitä, kuinka päivittäiset hetket juurruttavat vaivihkaa käsityksiä itsestä, sukupuolesta ja romantiikasta. Koska suhdekulttuurit ovat merkityksellisiä lasten toimimisen, elämän ja ryhmään kuulumisen kannalta Puutio ehdottaa alakouluun ulottuvan systemaattisen suhdekasvatuksen opetussuunnitelman kehitystyötä. Lisäksi hän ehdottaa suhdekasvatuksen ulottamista osaksi kouluarjen käytänteitä, joissa lasten väliset suhteet jatkuvasti tapahtuvat.
Väitöskirja: Bridging boundaries : Finnish teachers’ and public librarians’ partnership in promoting multiliteracies
Linkki tiedotteeseen: Rajat ylittäen. Suomalaisten opettajien ja kirjastoammattilaisten yhteistyö monilukutaidon edistämisessä | Oulun yliopisto
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403142231
Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 26.4.2024.
Tässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että koulut ja kirjastot tekevät paljon yhteistyötä, kun asiaa tutkittiin valtakunnalliseen Lukuinto-ohjemaan (2012–2015) osallistuneiden opettajien ja kirjastoammattilaisten keskuudessa. Yhteistyö on sisällytetty paikallisiin opetussuunnitelmiin ja käytännönläheisiin yhteistyösuunnitelmiin, mikä vahvistaa kirjastoammattilaisten roolia monilukutaidon opettamisessa. Yhteistyökäytänteet eivät kuitenkaan ole riittävän kehittyneitä helpottaakseen työtehtäviä.
Tutkimuksessa korostuu suomalaisten opettajien ja kirjastoammattilaisten vaativa tehtävä: yhteistyön tekemiseen velvoitetaan, mutta resursseja, kuten aikaa, on tarjolla niukasti. Molempia ammattilaisia hyödyttäisi, jos heille tarjottaisiin aikaa yhteistyön tekemiseen ja kehitettäisiin uusia yhteistyömuotoja.
Väitöskirja: The negative cycle : a longitudinal study of externalising behaviours, learning motivation and academic performance in school-age children
Linkki tiedotteeseen: ADHD-piirteet lisäävät riskiä koulumenestyksen heikkenemiselle yläkouluun siirryttäessä (Palmu) | Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9830-1
Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 19.1.2024.
Iines Palmu selvitti väitöstutkimuksessaan pitkän aikavälin vaikutusmekanismeja erityyppisten käytösongelmien ja koulumenestyksen välillä. Kumpi tulee ensin, käytösongelmat vai heikko koulumenestys? Entä miten oppimismotivaatio vaikuttaa tähän yhteyteen? Mitkä akateemiset ja sosiaaliset tekijät välittävät ADHD-piirteiden vaikutusta koulumenestykseen alakoulusta yläkouluun siirryttäessä?
Tutkimuksessa seurattiin 588 viidesluokkalaista oppilasta yli yläkoulusiirtymän, aina seitsemännen luokan loppuun asti.
Tulokset osoittivat, että tässä kehitysvaiheessa erityisesti ADHD-oireet ovat riski heikkenevälle koulumenestykselle. Niillä on pitkän aikavälin negatiivisia vaikutuksia koulumenestykseen myös silloin kun lapseen ja perheeseen liittyviä tekijöitä kontrolloidaan, ne vaikuttavat negatiivisten suoritusstrategioiden kanssa toisiaan vahvistaen, ja nämä negatiiviset vaikutukset heijastuvat yli koulusiirtymän. Lisäksi negatiiviset suoritusstrategiat välittävät ADHD-oireiden vaikutusta koulumenestykseen pojilla, mutta tytöillä oireiden vaikutus on suora. On myös mahdollista, että tarkkaamattomuusoireiden vaikutukset vahvistuvat tytöillä vasta yläkoulussa. ADHD-oireiden ja negatiivisten suoritusstrategioiden varhainen tunnistaminen alakoulussa sekä kohdennettu tuki ennen koulusiirtymää ja sen aikana ovat tarpeen.
Väitöskirja: How play moves us: Toys, technologies, and mobility in a digital world
Linkki tiedotteeseen: Digitaalinen leikki ei ole vain pelaamista – leikki koneiden kanssa saa eri-ikäiset liikkumaan monin tavoin (Väitös: TaT Katriina Heljakka, 2.3.2024, digitaalinen kulttuuri) | Turun yliopisto (utu.fi)
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9611-7
Väitöskirja tarkastettiin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 2.3.2024.
Katriina Heljakka selvitti väitöstutkimuksessaan, miten nykyajan laitteisiin perustuva, teknologisoituva ja verkottuva leikki liikuttaa eri-ikäisiä leikkijöitä. Katriina Heljakka tutki digitaalista leikkiä monimenetelmällisillä tapaustutkimuksilla, joihin kuului muun muassa leikin osallistuvaa havainnointia, haastatteluja, lelutestauksia sekä leikkien visuaalista dokumentointia valo- ja videokuvattuna. Myös verkottuneet älylelut ja liikkuvat eläinrobotit tarjoavat Heljakan mukaan mahdollisuuksia mielikuvitukselliseen ja keholliseen leikkiin. Niiden avulla esikouluikäiset lapset voivat opetella esimerkiksi tunnetaitoja. Tapaustutkimukset osoittavat, että mobilisoiva taipumus elää nykyleikissä. Teknologian mahdollistama, avustama ja rikastama leikki on sosiaalista leikkiä, joka liikuttaa leikkijöitä lähemmäksi toisiaan.
Väitöskirja: Digital game-based learning : developing a pedagogical model for primary mathematics education
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-413-3
Linkki esittelyyn: Digital game-based learning : developing a pedagogical model for primary mathematics education (ulapland.fi)
Väitöskirja tarkistettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 1.3.2024.
Erityistavoitteena oli kehittää pedagoginen malli, joka tuo esille tarkoituksenmukaisia tapoja soveltaa digitaalisiin peleihin perustuvaa oppimista. Tavoitteen saavuttamiseksi määriteltiin teoreettisia ja pedagogisia lähestymistapoja, jotka havainnollistavat peleihin perustuvaa oppimista sekä kehitettiin teoreettinen ja empiirinen pedagoginen malli digitaalisiin peleihin perustuvalle oppimiselle alemman perusasteen matematiikan koulutuksessa. Tutkimuksen keskiössä olivat seuraavat teemat: a) opettajien tukistrategiat ja niiden vaikutukset sekä b) yhteisöllinen digitaalinen pelaaminen osallistamisen tukena.
Tutkimusartikkeli: Yksityinen, puolijulkinen ja julkinen tila lasten turvallisuutta koskevissa näkemyksissä
Artikkelissa tarkastellaan lasten näkemyksiä turvallisuutta edistävistä ja heikentävistä tekijöistä yksityisessä, puolijulkisessa ja julkisessa tilassa. Turvaa lasten elämään tuovat yksityinen tila ja arjen perusasiat, mutta lapset näkevät ympärillään myös useita turvallisuutta heikentäviä asioita. Julkinen tila näyttäytyy lapsille aikuisten hallitsemana tilana.
Liitteet:
Väitöskirja: Takarivin tekstikäytänteet
Linkki väitöskirjaan: Takarivin tekstikäytänteet (helsinki.fi)
Väitöskirja tarkistettiin Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnassa 15.3.2024.
Tässä etnografisessa väitöskirjassa tarkastellaan tekstikäytänteitä peruskoulun yhdeksännen luokan takariviksi kutsutussa joukossa. Takarivi viittaa tutkimuksessa määriteltyyn fokusoppilaiden joukkoon, joka suhtautuu koulunkäyntiin taloudellisuuteen pyrkien, ristiriitaisesti tai löyhästi kiinnittyen ja joka tyypillisesti väistelee koulun tarjoamaa lukemisessa ja kirjoittamisessa harjaantumista. Joukko tyypillisesti hakeutuu
istumaan luokkahuoneen takariviin. Tutkimus vastaa kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) miten takarivin tekstikäytänteet koulun arjessa muotoutuvat 2) miksi takarivin tekstikäytänteet ovat mielekkäitä ja 3) minne takarivin tekstikäytänteet johtavat.
Tutkimuksen johtopäätöksissä pohditaan, mitä takariviin hakeutuminen merkitsee siihen liittyville nuorille ja toisaalta koululle. Tätä peilataan ennen kaikkea suhteessa tekstikäytänteisiin, sillä suhtautuminen kouluun realisoituu mitä suurimmassa määrin tavoissa toimia tekstien parissa. Siten se määrittää myös mahdollisuuksia harjaantua lukijana ja kirjoittajana. Johtopäätöksissä pohditaankin, tuottaako takariviin
hakeutuminen nuorelle paikan, jossa myös koulu osallistuu tavoitteiden ja sisältöjen kaventamiseen ja keventämiseen. Tuloksia kontekstoidaan myös suhteessa viime vuosien koulutuspoliittisiin päätöksiin.
Väitöskirja: Storification in Formal Education: Experiences, behavior and 21st century skills propensity
Linkki tiedotteeseen: Väitös: Tarinallistaminen ja roolit tukevat oppilaiden työelämätaitojen kehittymistä | Tampereen yliopisto (sttinfo.fi)
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3251-8
Väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 2.2.2024.
Väitöskirja pyrki vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten formaalin opetuksen tarinallistaminen on yhteydessä oppilaiden koulukokemukseen, taitoihin ja asenteiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen? Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten opetuksen tarinallistaminen esimerkiksi roolipelaamisen kautta tukee lasten työelämätaitojen ja -asenteiden karttumista.
Väitöstutkimus osoittaa, että leikillisiin, tarinallisiin ja pelillisiin opetusmetodeihin kannattaa panostaa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että tarinallistaminen voi positiivisesti tukea oppilaiden koulukokemusta, sosiaalista käyttäytymistä sekä asenteita ja kykyjä tulevaisuuden työelämätaitoja kohtaan. Tarinallistettu pedagogiikka voi vahvistaa yhteisöllisyyden ja voimaantumisen kokemuksia, jotka edelleen tukevat sekä oppilaiden että opettajien akateemista ja sosiaalista ilmapiiriä. Lisäksi roolipeli- ja pelillisyyskokemukset voivat edistää oppilaiden työelämävalmiuksia kuten joustavuutta, itseohjautuvuutta sekä tuotteliaisuutta. Tulosten mukaan myös myönteistä asennoitumista työelämätaitoja ja niiden opettelua kohtaan voidaan vahvistaa erilaisten kokemuksellisten, tarinallisten ja roolipelipohjaisten aktiviteettien avulla. Huomioitavaa kuitenkin on, että mahdolliset habituaation ja uutuudenviehätyksen vaikutukset sekä sekoittavat tekijät, joita ei mitattu, voivat vaikuttaa löydöksiin niin lyhyt- kuin pitkäkestoisessa tarinallistamisessa.
Väitöskirja: Voimat kehiin! Yhdeksäsluokkalaisten ja opinto-ohjaajien kokemuksia vahvuusperustaisesta ohjauksesta
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-366-2
Väitöskirja tarkistettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 24.11.2023.
Väitöskirjassa tutkittiin, miten vahvuusperustainen ohjaus tukee yhdeksäsluokkalaisten vahvuuksien tunnistamista, psykologisen pääoman karttumista sekä minkälaisia kokemuksia oppilailla ja opinto-ohjaajilla on ohjauksesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui oppilaanohjauksen uravalintateorian tarkastelusta sekä vahvuusperustaisesta ohjauksesta ja sen roolista psykologisen pääoman ja kasvun asenteen kartuttajana. Vahvuusperustaisessa oppilaanohjauksen interventiossa hyödynnettiin VOIMAKEHÄ®-työkalua ja ohjauksen mallia.
Vahvuusperustainen ohjausinterventio vaikutti yhdeksäsluokkalaisten psykologiseen pääomaan, tietoisuuteen vahvuuksistaan ja voimavaroistaan sekä kokemuksiin oppilaanohjauksesta. Koeryhmän psykologinen pääoma, vahvuuksien tuntemus ja myönteiset kokemukset oppilaanohjauksesta kasvoivat alku- ja loppumittauksen välillä verrokkiryhmää enemmän. Oppilaanohjauksesta saatujen myönteisten kokemusten suhteen kasvu oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ja vahvuuksien tunnistamisen kasvu tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimusartikkeli: Conceptions of Diversity Among Finnish Principals
Linkki artikkeliin: Leadership in Educational Contexts in Finland: Theoretical and Empirical Perspectives | SpringerLink
Linkki tiedotteeseen: Rehtoreilla hyvät lähtökohdat moninaisuuden tukemiseen kouluissa | Koulutuksen arviointikeskus | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Tutkimuksen aineisto koostui valtakunnallisesta kyselystä, joka lähetettiin sähköisesti yhteensä 1 930 kouluun ympäri Suomen. Tutkimukseen osallistui 740 rehtoria. Tutkimuksessa peilattiin rehtorien moninaisuuskäsityksiä viiden erilaisen profiilin avulla. Profiilit olivat: ymmärtäjät, sopeuttajat, rohkaisijat, hienotunteiset ja delegaattorit.
Suurin yksittäinen kehittämisen paikka oli niin kutsutun värisokeuden pitäminen hyvänä asiana. Tämä voi johtua siitä, että rehtoreilla on pyrkimys hienotunteisuuteen ja poliittiseen korrektiuteen, eikä toisaalta välttämättä riittävästi tietoa värisokeuden haitallisesta luonteesta. Värisokeudella tarkoitetaan ajattelua, ettei ihonvärillä ole väliä eli sitä ei tarvitse ”nähdä”. Värisokeuden ideaalilla tavoitellaan yleensä ajatusta, että kaikkia kohdellaan samoin ihonväristä huolimatta. Sen seurauksena voi kuitenkin jäädä tunnistamatta esimerkiksi rakenteellisen rasismin vaikutukset tai ihonvärin merkitys osana ihmisen identiteettiä.
Väitöskirja: Purposeful teachers in Finland and Estonia
Tekijä: Rina Ronkainen, 2023 (Tallinnan yliopisto)
Linkki väitöskirjaan: https://t.co/jgJzCJ6d1U
Väitöskirja tutki opettajan ammattia merkityksellisen opettajuuden näkökulmasta. Tämän tutkimuksen mukaan merkityksellinen opettajuus ilmenee vahvan ammattietiikan sekä huippuosaamisen kautta Suomen ja Viron opettajien keskuudessa. Tämä tutkimus osoitti, että suomalaiset ja virolaiset opettajat kokevat opettajan ammatin merkitykselliseksi, välittävät oppilaistaan ja uskovat, että heidän oppilaidensa kyvyt ja osaaminen kuten älykkyys ovat kehitettävissä olevia ominaisuuksia.
Tässä tutkimuksessa vertailtiin kahta koulutuksen huippumaata, joita yhdistää ajatus tasa-arvoisesta ja laadukkaasta mahdollisuudesta koulutukseen, kokonaisvaltainen ja laaja-alainen opetussuunnitelma, yliopistotason opettajankoulutus sekä opettajan ammatin autonomisuus. Opettaja on kaikista merkittävin yksittäinen tekijä, mikä vaikuttaa oppilaiden oppimiseen, joten näin ollen on erityisen tärkeää tutkia ja tarkastella opettajien näkemyksiä merkityksellisestä työstä. Kun opettaja kokee merkityksellisyyttä työssään, tämä näyttäytyy väistämättä myös oppilaiden oppimisessa ja kokonaisvaltaisessa kouluviihtyvyydessä.
Väitöskirja: Historical literacy in Finnish primary classrooms : Teaching history or things about the past?
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9999-7
Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 19.1.2024.
Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää historian tekstitaitojen opetuksen esteitä ja mahdollisuuksia suomalaisessa alakoulun historianopetuksessa. Aihetta lähestyttiin arvioinnin, luokkahuoneopetuksen sekä opettajien ajattelun näkökulmista.
Lukuisista esteistä huolimatta tutkimuksessa tunnistettiin myös mahdollisuuksia suhteessa historian tekstitaitoihin. Kaikilla opettajilla oli vähintäänkin alustava ja joillakin opettajilla varsin syväkin ymmärrys historiallisen tiedon luonteesta ja tiedonalakohtaisista käsitteistä. Opettajat myös suhtautuivat myönteisesti alkuperäislähteiden käyttöön opetuksessa. Kehittämistutkimus puolestaan osoitti, että alakouluikäiset oppilaat kykenivät lukemaan useita lähteitä ja ottamaan haltuun uutta kontekstitietoa oppitunnin mittaiseksi tarkoitetun tehtävän puitteissa. Siten alakoulussa ei näytä olevan esteitä historian tekstitaitoihin kohdistuvien tekstipohjaisten arviointimateriaalien käytölle.
Väitöskirja: Finnish Comprehensive Schools as Professional Learning Communities : Perceptions and practices of instructional staff
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9987-4
Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 19.1.2024.
Väitöskirjassa on tutkittu suomalaisia peruskouluja ammatillisina oppimisyhteisöinä. Ammatillinen oppimisyhteisö on koulun kehittämisen strategia, joka perustuu opetushenkilöstön ammatilliseen kehittymiseen, yhteistyöhön, osaamisen ja johtajuuden jakamiseen. Päätavoitteena on oppilaiden oppimisen edistäminen. Lisäksi se on myös moniulotteinen teoreettinen konstruktio. Ammatillisen oppimisyhteisön jäseniä motivoi yhteinen näkemys oppimisesta ja kaikkien oppimista tukevan toimintakulttuurin rakentaminen. Väitöskirja perustuu opettajien, ohjaajien ja rehtoreiden käsityksiin kouluista ammatillisina oppimisyhteisöinä.
Väitöskirja: Luova ja autenttinen oppimis- ja kehittämisympäristö verkkoon – Design-tutkimus Luovat askeleet -mallin uudelleenmuotoilusta
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-403-4
Linkki tiivistelmään: Väitös: Pedagoginen malli oppimis- ja kehittämisympäristönä luo edellytykset luovuudelle ja autenttisuudelle verkossa (ulapland.fi)
Väitöskirja julkistettiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 1.12.2023.
Arkko tuotti osana tutkimustaan uudelleenmuotoillun, käytännönläheisen Luovat askeleet -mallin ja siihen sisältyvän askeleittain etenevän menetelmän.
– Luovat askeleet -mallin avulla ammattikorkeakoulu voi toteuttaa perustehtäviään samanaikaisesti – eli tarjota koulutusta ja kehittää aluetta. Ihanteellisinta olisikin, että oppiminen ja työelämäyhteistyö yhdistetään, ja se on mahdollista, kun tarjotaan mahdollisuus ideoiden kehittämiseen ja innovaatio-osaamiseen verkkovälitteisesti, Arkko kiteyttää.
Malliin kuuluva askeleittain etenevä menetelmä tukee erityisesti verkossa tapahtuvaa yhteisöllistä ja luovaa tiedonrakentamista. Myös työelämän toimijoilla, kuten yrittäjillä, on aktiivinen rooli koko prosessin ajan. Menetelmä auttaa opettajia, valmentajia ja fasilitaattoreita organisoimaan, ohjaamaan ja tukemaan tiedonrakentamista myös kansainvälisesti monialaisissa ryhmissä.
Käytäntöä palvelevan mallin lisäksi Arkko esittelee työssään uutta teoriaa malliin liittyvien luovan ja autenttisen oppimis- ja kehittämisympäristön elementtien kautta. Elementtejä voi käyttää viitekehyksenä uusien oppimista ja kehittämistä tukevien mallien muotoilemisessa. Lisäksi Arkko määrittelee yhteisölliseen ja luovaan tiedonrakentamiseen liittyviä piirteitä ja ehdottaa suosituksia verkkototeutuksen tueksi.
Digitaalisuus vaikuttaa siihen, miten oppiminen ja koulutus voidaan toteuttaa. Kun työskentely siirretään luokka- ja neuvotteluhuoneista verkkoon, se mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön. Opiskelijat, yrittäjät ja asiantuntijat pääsevät kaikki mukaan vuorovaikutukseen eikä maantieteellisellä sijainnilla ole merkitystä.
Palvelumuotoilusta tuttu yhteissuunnittelu on samalla keino luovaan ja osallistavaan kehittämiseen. Luovuus on ylipäätään yksi muutokseen ja innovaatioihin virittävä tekijä, mutta verkko-oppimiseen liittyvässä aiemmassa tutkimuksessa siihen on kiinnitetty vain vähän huomiota.
Väitöskirja: Lukion keskeyttämisen äärellä. Subjektitieteellisen psykologian näkökulma toimijuuden tukemiseen ohjauksessa
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:9789526238944
Linkki tiivistelmään: Lukion keskeyttämisen äärellä. Subjektitieteellisen psykologian näkökulma toimijuuden tukemiseen ohjauksessa | Oulun yliopisto
Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 1.12.2023.
Lukion keskeyttämiselle ei ole ennen oppivelvollisuuslain täytäntöönpanoa (vuonna 2021) ollut yksiselitteistä määritelmää. Tämä tutkimus osoittaa, että se on vaikeuttanut keskeyttämisestä keskustelemista ja pahimmillaan voinut estää keskeyttämistä harkitseville nuorille tarjottavan ohjauksen toteutumisen.
Tutkimus osoittaa, että lukiolaiset kokevat opiskelunsa haasteet osittain eri tavalla kuin heitä ohjaavat ammattilaiset. Siinä missä ammattilaiset keskittyivät koulussa kohdattuihin haasteisiin, lukiolaiset kuvasivat koko elämäänsä haasteineen päivineen. Käsitys lukio-opintojen merkityksellisyydestä omassa elämässä usein vasta rakentuu tai muuttuu lukio-opintojen aikana.
Vaikka julkisuudessa keskustellaan paljon ohjauksen resurssien lisäämisen tarpeesta, tässä tutkimuksessa nousee esiin myös tarve tarkentaa olemassa olevien resurssien käyttöä. Ohjaus kuuluu lukiossa kaikkien tehtäviin, mutta joissakin lukioissa ohjauksen työnjaossa on täsmentämisen varaa. On myös aiheellista tarkastella lukioikäisten nuorten terveydenhuollon palvelutarjontaa, sillä liian usein koulun henkilökunta joutuu paikkaamaan sen puutteita. ”Lukio on kuitenkin oppilaitos, ei hoitolaitos”, tutkija muistuttaa.
Väitöskirja: Nuoren kokemukset matematiikan opiskelusta ja tehostetun tuen tukitoimista
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/urn:isbn:9789526238227
Linkki tiivistelmään: Nuoren kokemukset matematiikan opiskelusta ja tehostetun tuen tukitoimista | Oulun yliopisto
Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 17.10.2023.
Monenlaiset huolet ovat värittäneet viimeaikaista keskustelua matematiikan oppimisesta ja opiskelusta. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Suomessa matematiikan osaamisen taso on laskussa. Heikkoja osaajia on yhä enemmän. Useat nuoret kokevat myös itse, että heillä on vaikeuksia suoriutua matematiikan tehtävistä.
Tämän laadullisen haastattelututkimuksen kohteena olivat nuoret ja heidän kokemuksensa matematiikan opiskelusta koulussa ja saamastaan tuesta. Tutkimuksen kohteena olivat myös nuorille laaditut henkilökohtaiset pedagogiset asiakirjat, joissa nuorten tuen tarve määritellään ja annettava tuki suunnitellaan.
Tulokset osoittivat, että opettajat ja kodin aikuiset ovat nuorille keskeisiä matematiikan oppimisen tukijoita. Opettajilla, kodin aikuisilla ja luokkatovereilla on nuorten kokemuksissa omat roolinsa oppimisen tukijoina. Nuoret haluavat oppia matematiikkaa ja myös uskovat pystyvänsä siihen. Matematiikan oppimisen tiellä on kuitenkin nuorten mukaan myös esteitä. Nuorten haastattelut antoivat monipuolisen kuvan oppilaan saamasta tuesta, toisin kuin heille laaditut pedagogiset asiakirjat.
Tutkimus osoitti, että nuorilla on paljon tärkeää sanottavaa ja heitä kannattaa kuunnella. He pystyvät analysoimaan omaa oppimistaan ja osallistumaan oman tukensa suunnitteluun. Nuoret haluavat ja pystyvät toimimaan aktiivisesti edistääkseen omaa matematiikan oppimistaan, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.
Väitöskirja: Kouluväkivallan automaattinen multimodaalinen tunnistaminen
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:9789526237367
Linkki tiivistelmään: Kouluväkivallan automaattinen multimodaalinen tunnistaminen | Oulun yliopisto
Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa 18.8.2023.
Koulukiusaaminen on yleinen yhteiskunnallinen ongelma maailmanlaajuisesti, ja koulukiusaamisen ehkäisy on tärkeä ja jatkuva aihe. Kaikenlaisista koulukiusaamisesta fyysistä väkivaltaa pidetään teini-ikäisille haitallisimpana. Perinteiset kiusaamisen vastaiset menetelmät ovat kuitenkin ihmislähtöisiä, minkä käyttö voi olla uhrille hankalaa. Tämän vuoksi tässä työssä ehdotetaan automatisoituja multimodaalisia kouluväkivallan tunnistamismenetelmiä.
Tässä väitöstutkimuksessa ehdotetaan sensoripohjaisia väkivallan tunnistusratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa puettavissa laitteissa, kuten älypuhelimissa uhrin näkökulmasta. Kiihtyvyysmittariin ja gyroskooppiin integroituja liiketunnistimia käytetään keräämään käyttäjän liiketietoja ja liiketoimintoja kuvaamaan eroja kouluväkivallan ja päivittäisen toiminnan välillä. Multimodaalisilla tiedoilla lopullinen tunnistustarkkuus saavutti 93,6%.
Opettajien näkökulmasta tässä työssä ehdotetaan videopohjaista väkivallan tunnistusratkaisua. Jokainen valvontakamera tallentaa kuvia tietystä alueesta. Videopohjaisen ratkaisun keskimääräinen tunnistustarkkuus oli 97,6%.
Väitöskirja: Technological support for self-regulated learning: The tripartite relationship between learner, teacher and technology in the regulation of the learning process
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9113-7
Linkki tiedotteeseen: Tekoälyä ja oppimisdataa hyödyntävät teknologiat haastavat perinteisen tavan ohjata oppimista | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Väitöskirja tarkastettiin 6.10.2023 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Merikko tutki väitöskirjassaan teknologian mahdollisuuksia tukea ja edistää oppijoiden kykyä ohjata omaa oppimisprosessiaan. Modernit oppimisteknologiat perustuvat oppijoista kerätyn data-aineiston hyödyntämiseen eli oppimisanalytiikkaan. Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin työkalua, jolla saataisiin kerättyä myös tunteisiin ja motivaatioon liittyvää aineistoa.
Yksi tutkimuksen tuloksista oli oppijoiden ristiriitainen suhtautuminen heidän tietojensa hyödyntämiseen teknologisissa sovelluksissa.
Merikko esittelee väitöskirjassaan luomansa oppimisen säätelyvastuun mallin. Oppimisprosessin säätelijänä voi toimia oppija, opettaja, teknologia, tai näiden erilaiset yhdistelmät. Uutta on, että myös teknologia nähdään pedagogisena toimijana. Merikon käsitteellistys tuo näkyväksi, tavoitellaanko teknologialla säätelyvastuun asteittaista siirtämistä oppijalle vai säätelyn luovuttamista teknologialle.