Opetusalan tutkimuksia 2025 - 2026 (2021-2024 tutkimukset löytyvät arkistosta vasemmasta reunasta)

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu - Loppuraportti

Tekijät: Matti Sarvimäki, Anna Holvio, Julia Kuusiholma-Linnamäki, Mimmu Sulkanen, Maarit Alasuutari, Kaisa Harju, Oskari Harjunen, Ramin Izadi, Mirjam Kalland, Mikko-Jussi Laakso, Marja-Kristiina Lerkkanen, Heli Muhonen, Ville Ruutiainen, Pekka Räsänen, Anne-Elina Salo, Saara Salo, Lotta Saranko, Tuomas Suorsa, Katja Upadyaya, Hilla Villanen

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:2
Linkki julkaisuun: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu : Loppuraportti

Kokeilu muokkasi 5-vuotiaiden kasvu- ja oppimisympäristöä erityisesti ryhmien henkilöstö- ja ikärakenteen sekä opettajien kelpoisuuden kautta. Pedagogiset käytännöt muuttuivat vain vähän, joskin kokeiluryhmissä painotettiin hieman useammin lukemisen ja matematiikan valmiuksia. Lasten sosiaalisten suhteiden jatkuvuus vahvistui 5- ja 6-vuotiaiden ryhmien välillä.

Kokeilu nosti 5-vuotiaiden osallistumisastetta 3,5 prosenttiyksiköllä. Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät samalla tavalla kaksivuotiseen esiopetukseen ja nykyjärjestelmään osallistuvilla lapsilla. Kotihoitoon verrattuna kaksivuotisen esiopetuksen lyhyen aikavälin vaikutukset olivat myönteisiä, mutta näiden tulosten epätarkkuus ei mahdollista vahvojen johtopäätösten tekemistä
perusopetuksen alkuvaiheessa. Kokonaisuudessaan nyt kokeiltu kaksivuotinen esiopetus ja nykyjärjestelmän mukaisesti toteutetettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhdistelmä olivat arvioitujen taitojen osalta yhtä vaikuttavia.

Temporal Dynamics of Mathematics Motivation and Achievement: The Predictive Role of Solo- and Co-Teaching


Tekijä: Hans Lehikoinen, 2026
Linkki väitöskirjaan: Temporal Dynamics of Mathematics Motivation and Achievement: The Predictive Role of Solo- and Co-Teaching

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kuudesluokkalaisten matematiikkaan liittyvän motivaation ja osaamisen kehityksellistä dynamiikkaa yhden lukuvuoden aikana. Motivaatiota lähestyttiin moniulotteisena ilmiönä, jota tarkasteltiin oppilaiden minäkäsityksen, kiinnostuksen, minäpystyvyyden, koeahdistuksen sekä luokan motivationaalisen tavoiteilmapiirin kautta. Keskeisimpänä tavoitteena oli selvittää, voisiko näitä oppilaan motivaatiotekijöitä ja osaamista tukea yhteisopettajuus – tiivis yhteistyö, jossa luokanopettaja ja erityisopettaja jakavat opetuksen kaikki osa-alueet. Aiemman tutkimuksen ja teoreettisten lähtökohtien pohjalta yhteisopettajuuden voidaan olettaa tukevan oppilaiden motivaatiota ja osaamista, mahdollisesti lisääntyneen tuen ja opettajien yhteistyön kautta. Kuitenkin yhteisopettajuuden, oppilaiden motivaation ja matematiikan osaamisen välisiä yhteyksiä ei ole aiemmin tutkittu empiirisesti.

Valmistavasta perusopetukseen siirtyvän oppilaan integraatio ja tukeminen

Tekijät: Mirja Tarnanen, Mervi Kaukko, Elisa Repo, Iida Kallio, Maria Petäjäniemi, Tuomo Virtanen, Ella Kopra, Riikka Jaatinen, Berndt Schauman, Eija Aalto, Karita Mård-Miettinen, Raisa Harju-Autti, Mira Kalalahti
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2025:25.
Linkki julkaisuun: Valmistavasta perusopetukseen siirtyvän oppilaan integraatio ja tukeminen: Taidot, kiinnittyminen sekä koulun toimintakulttuuri

Valmistavasta perusopetukseen siirtyvän oppilaan tukeminen (VOITTO)-tutkimushankkeessa (Jyväskylän ja Tampereen yliopisto) tarkasteltiin yläkouluun valmistavan opetuksen järjestämistapoja, oppilaiden opetuskielen taidon kehittymistä ja kouluyhteisöön integroitumista. Lisäksi selvitettiin toimivia pedagogisia käytäntöjä sekä koulujen toimintakulttuurin ja johdon roolia valmistavan opetuksen tukemisessa.

Tulosten mukaan oppilaiden opetuskielen taidot kehittyivät vuoden aikana, mutta kehittyminen eriytyi lukuvuoden aikana erityisesti niillä oppilailla, joilla oli heikot kouluvalmiudet. Oppilaan poissaolot olivat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen kiinnittymiseen. Oppilaat, joilla ei ollut luvattomia poissaoloja, kokivat enemmän vertaisten ja perheen tukea koulunkäyntiinsä. Vaikka opettajilta saadun tuen kokemus heikkeni kouluvuoden aikana, vahva tuki opettajilta ennusti parempaa kognitiivista oppituntikiinnittymistä. Kielellisen moninaisuuden hyödyntäminen opetuksessa sekä oppilaiden vuorovaikutuksen tukeminen koettiin toimiviksi pedagogisiksi käytännöiksi. Valmistavaa opetusta tukevassa toimintakulttuurissa korostuivat jaettu vastuu ja johdon selkeät linjaukset.

Väitöskirja: Monialainen yhteistyö perusopetuksen alaluokilla

Tekijä: Tiina Timperi, 2025
Linkki väitöskirjaan: Monialainen yhteistyö perusopetuksen alaluokilla

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten monialainen yhteistyö rakentuu opetus-, sosiaali- ja terveysalan (si-so-te) ammattilaisten välillä perusopetuksen alaluokilla ja miten ammattilaiset jäsentävät yhteistyötä sekä keskinäistä suhdettaan tuettaessa lasta. Monialaista yhteistyötä tarkastellaan sekä työskentelymuotona että viranomaistoimintana, jonka kautta edistetään lasten hyvinvointia ja tuetaan heitä yli organisaatiorajojen. Tutkimuksessa nostetaan esiin, millainen merkitys ammattilaisten keskinäisellä yhteistyömuodolla ja yhteistyöstä tehdyillä tulkinnoilla on ammattilaisten keskinäiseen toimintaan ja lapselle annettavaan tukeen.

Pro gradu: Arviointi muutoksessa - Kotitalousopettajien kokemuksia digitalisaation vaikutuksista

Tekijä: Milja Eronen, 2025
Linkki pro gradu -tutkielmaan: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/36102

Kunnissa ja kaupungeissa on tärkeää luoda rakenteita, jotka tukevat opettajien välistä yhteistyötä ja arviointikäytäntöjen kehittämistä. Tämä voi tarkoittaa yhteisiä koulutuksia, arviointityöpajoja tai digitaalisia alustoja, joissa opettajat jakavat hyviä käytäntöjä ja kehittävät arviointiosaamistaan yhdessä. Kouluissa arviointikulttuurin kehittäminen edellyttää yhteistä ymmärrystä arvioinnin roolista oppimisen tukena. Koulujen tulisi mahdollistaa aikaa ja tilaa arvioinnista keskustelemiselle, yhteiselle suunnittelulle ja kokeiluille. Lisäksi oppilaiden osallisuutta arviointiin tulisi vahvistaa itsearvioinnin ja jatkuvan palautteen avulla, jotta arviointi tukee oppimista aidosti ja yksilöllisesti.

Pro gradu: Alakouluikäisten oppilaiden stressin ja palautumisen yhteys oppimiseen

Tekijä: Miika Leppä, 2025
Linkki pro gradu -tutkielmaan: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/36127

Tutkimuksessa nousi esille merkittäviä havaintoja alakouluikäisten oppilaiden stressistä, palautumisesta ja oppimistestien tuloksiin vaikuttavista tekijöistä, ja se tarjoaa pohjaa tuleville tutkimuksille. Tulokset korostavat oppilaiden hyvinvoinnin merkitystä testitulosten
kannalta. Vaikka stressi ei kaikissa tehtävissä suoraan heijastunut testituloksiin, sen yksilölliset vaikutukset voivat silti olla merkittäviä. Palautuminen puolestaan näyttäytyy erityisen tärkeänä tehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja työmuistin käyttöä. Käytännön opetuksessa on siksi tärkeää tukea oppilaiden riittävää unta, liikuntaa ja muita hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Lisäksi kodin ja koulun välinen yhteistyö on ratkaisevaa, sillä vanhempien aktiivinen osallistuminen ja tietoisuus digiajan haasteista, kuten ruutuajan hallinnasta ennen nukkumaanmenoa, voivat merkittävästi tukea oppilaiden oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Pro gradu: Yhteisopetuksen toteutuminen ja kehittämismahdollisuudet alakoulussa – Opettajien kokemuksia ja näkemyksiä

Tekijät: Aino Tolvanen ja Iida Tolvanen, 2025
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Yhteisopetuksen toteutuminen ja kehittämismahdollisuudet alakoulussa – Opettajien kokemuksia ja näkemyksiä

Tulokset osoittivat, että opettajat näkevät yhteisopetuksessa runsaasti pedagogisia ja kollegiaalisia hyötyjä, mutta sen toteutusta rajoittavat muun muassa resurssihaasteet ja selkeiden toimintakäytäntöjen puute. Yhteisopetuksen muodot ja käytännöt vaihtelivat opettajien kesken, mikä heijastaa työtavan monipuolisuutta. Haastatteluaineiston tulosten perusteella kehittämistyössä tulisi kiinnittää huomiota koulun rakenteiden joustavuuden lisäämiseen. Jolla tarkoitetaan muun muassa suunnitteluajan mahdollistamista opettajille sekä opetustilojen muokkaamista yhteisopetukseen soveltuviksi. Opettajat nostavat esille, että kehittämistyössä tulisi myös keskittyä koulujen toimintakulttuuria vahvistaviin toimiin, kuten tietoisuuden lisäämiseen sekä yhteisesti sovittujen toimintatapojen laatimiseen. Näihin opettajat kokivat koulun johdolta saatavan tuen vaikuttavan merkittävästi.

Pro gradu: Luokanopettajien vahvuudet ja kehittämiskohteet

Tekijat: Julia Nurmela ja Sampo Reinikainen, 2025
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Luokanopettajien vahvuudet ja kehittämiskohteet

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajien vahvuudet painottuvat erityisesti vuorovaikutustaitoihin eli vahvasti MAP-mallin sosiaalisiin taitoihin. Luonteenvahvuudet tukevat opettajien työssä jaksamista. Digitaaliset taidot nousivat esiin sekä vahvuuksina että
kehittämiskohteina, ja ne tulisi nähdä teknisten taitojen lisäksi myös eettisinä ja pedagogisina valmiuksina. Pedagoginen osaaminen koettiin vahvana, mutta erityisen tuen tarpeisiin ja haastavaan käyttäytymiseen liittyy kehittämistarpeita. Monipuolisen täydennyskoulutuksen tarve korostui suuresti useilla osa-alueilla.

Pro gradu: Yhteisopetuksen muodot alakoulussa, yläkoulussa ja yhtenäiskoulussa

Tekijät: Eedla Hertteli ja Jenni Kilpeläinen, 2025
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Yhteisopetuksen muodot alakoulussa, yläkoulussa ja yhtenäiskoulussa

Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että opettajat käyttävät opetuksessaan yhteisopetuksen eri muotoja. Alakoulussa ja yläkoulussa yhteisopettajuutta hyödynnettiin paljon, mutta alakoulun ja yläkoulun välinen yhteisopettajuus on vähäistä. Yhteisopetuksen muotojen lisäksi opettajilla on muita tapoja toteuttaa yhteistyötä, kuten yhteinen suunnittelu ja jaettu luokanohjaajuus. Tutkimuksen tuloksista nousee myös esiin, että kaikki opettajat eivät toteuttaneet yhteisopettajuutta.

Pro gradu: ”Tuppurainen auttaa tappuraista. Eli teemme yhteistyötä todella tiiviisti.” - Kollegojen väliset roolit koulun työyhteisössä

Tekijä: Anni Hermas, 2025
Linkki pro gradu -tutkielmaan: "Tuppurainen auttaa tappuraista. Eli teemme yhteistyötä todella tiiviisti."

Tutkielmassa tarkastellaan kollegojen välisiä rooleja koulun työyhteisössä. Tutkielmassa tutkitaan niitä rooleja, joita opetushenkilökunnalle muodostuu sen myötä, miten kollegat tulevat heiltä kysymään apua. Tutkimuksen tuloksissa nousi esille viisi pääkategoriaa, jotka olivat tukeen liittyvät roolit, pedagogiikkaan liittyvät roolit, koulun toimintakulttuuriin liittyvät roolit, teknologiaan liittyvät roolit sekä työssäjaksamiseen liittyvät roolit. Jokaisen pääkategorian alle muodostui vaihteleva määrä eri rooleja, joita koulun työyhteisössä esiintyy. Tutkimuksen tulokset vahvistivat sitä näkemystä, että yhteistyö kollegojen välillä on näkyvillä koulun työyhteisössä ja antoivat lisää ymmärrystä koulun työyhteisön sisäiseen dynamiikkaan sekä yhteiskunnalliseen asemaan.

Pro gradu: Yläkouluikäisten nuorten näkökulmia kouluruokailusta

Tekijä: Mari Harmoinen, 2025
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Yläkouluikäisten nuorten näkökulmia kouluruokailusta

Pohjois-Savon 8. ja 9.-luokkalaisista 41 % ei syönyt koululounasta päivittäin vuonna 2023. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Savon alueen 8. ja 9.-luokkalaisten nuorten kouluruokailuun osallistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä sekä näiden tekijöiden mahdollisia koulukohtaisia eroja. Tulosten mukaan kouluruokailu jätettiin todennäköisemmin väliin silloin, jos oppilas koki, että kouluruoka ei ole maukasta (p<0,001), kouluruoka ei auta jaksamaan (p=0,035) tai syömiseen ei ole riittävästi aikaa (p=0,041). Ruokailun väliin jättämisen todennäköisyyttä lisäsi myös se, jos kaverit eivät osallistuneet ruokailuun (p<0,001), opettajat eivät syöneet samoissa pöydissä oppilaiden kanssa (p<0,001), oppilas pyrki tarkoituksellisesti rajoittamaan syömistään (p=0,006) tai oppilas kävi koulupäivän aikana syömässä koulun ulkopuolella (p<0,001).

Väitöskirja: ”Tortillat, kaverit, oppiminen” Ensimmäisen luokan oppilaiden kuvauksia koulumotivaatiostaan sekä opettajasta sen tukijana

Tekijä: Sanna-Raisa Niemi, 2025
Linkki väitöskirjaan: ”Tortillat, kaverit, oppiminen”

Tämän väitöskirjan tuottaman uudenlaisen, ensimmäisen luokan oppilailta itseltään saadun tiedon avulla heidän koulumotivaatiotaan ja sen yksilöllisyyttä sekä monenlaisuutta voidaan jatkossa ymmärtää ja siten tukea entistäkin kattavammin. Tuloksia voidaan hyödyntää motivaatiotutkimuksessa, mutta myös koulutettaessa sekä uusia että jo alalla toimivia opettajia.

Pro gradu: Opettajien pedagogiset ratkaisut monikielisten lasten oppimisen tukemiseen ja arviointiin

Tekijä: Elisa Myyry, 2025
Linkki pro gradu -tutkimukseen: https://erepo.uef.fi/bitstreams/d806d623-bbad-4da8-aa20-2cbba9c5e422/download

Tulokset osoittivat, että tukikeinot jakautuvat rakenteellisiin ja pedagogisiin sekä sosiaalisiin ja yhteistoiminnallisiin ratkaisuihin. Arviointikäytänteet puolestaan liittyvät opettajan arviointiosaamiseen, opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen sekä oppilasta tukeviin arviointimenetelmiin. Tutkimus tarkentaa näitä käytänteitä konkreettisella tasolla, täydentäen aiempaa tutkimusta olennaisesti. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa koulutusalan ammattilaisille ja edistävät ymmärrystä monikielisten oppimisprosessien tukemisesta ja arvioimisesta.

Pro gradu: “Ehkä pääsääntöisesti meidän pitäisi keskittyä vaan siihen liikuntaan” Opettajien käsityksiä sukupuolisensitiivisestä pedagogiikasta liikunnanopetuksessa

Tekijät: Erika Tuomi & Joonas Meronen, 2025
Linkki pro gradu -tutkimukseen: “Ehkä pääsääntöisesti meidän pitäisi keskittyä vaan siihen liikuntaan” Opettajien käsityksiä sukupuolisensitiivisestä pedagogiikasta liikunnanopetuksessa

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla opettajien käsityksiä sukupuolisensitiivisestä liikuntapedagogiikasta ja tarkastella, mitkä asiat tukevat ja haastavat opettajien mukaan sen toteutumista. Analyysin tuloksena aineistosta syntyi kolme pääluokkaa, jotka kuvasivat opettajien näkemyksiä sukupuolisensitiivisestä liikuntapedagogiikasta: opetuskäytännöt, kieli ja vuorovaikutus, arvot ja asenteet.

Pro gradu: ”Samalla puolella ollaan!” Opettajien kokemuksia yhteisopettajuudesta ja yhteisopetuksesta katsomusaineissa

Tekijä: Piia Siponen, 2025
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Instructions for writing accessible theses

Tavoitteena oli vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Miten opettajat kokivat yhteisopettajuuden ja yhteisen katsomusopetuksen opetuskokeilun eri vaiheissa?
2. Mitkä ovat tärkeitä periaatteita yhteisessä katsomusopetuksessa ja yhteisopettajuudessa katsomusaineissa?
3. Mitä haasteita opettajat nimesivät yhteisopettajuudessa ja katsomusaineiden yhteisopetuksessa ja kuinka he ratkaisivat ongelmia?

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa - LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024

Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1
Sami Kokko ja Riikka Hämylä (toim.).
Linkki tutkimukseen: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2024

Kyselyn perusteella noin kolmasosa (32 %) LIITU-tutkimukseen osallistuneista lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista täytti liikkumissuosituksen. Liikkumissuosituksen saavuttavien osuudet vähenivät iän myötä ja osuudet olivat kaikista pienimmät lukiolaisilla. Perusopetusikäisistä 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkumissuosituksen mukaisesti liikkui 37 prosenttia ja lukiolaista 19 prosenttia. Peruskouluikäisillä liikkumissuosituksen mukaan liikkuvien osuuksissa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta edellisiin tutkimusvuosiin, mutta lukiolaisilla liikkumissuosituksen mukaan liikkuvien osuus oli suurempi kuin vuonna 2020. Pojat liikkuivat suosituksen mukaisesti yleisemmin kuin tytöt, ja pojille kertyi myös rasittavaa liikkumista suosituksen mukaan vähintään kolmena päivänä viikossa yleisemmin kuin tytöille. Samansuuntainen ero havaittiin myös lukiolaisilla miehillä ja naisilla. Pojat/miehet vastasivat liikkumisen yleistyneen viimeisen 12 kuukauden aikana yleisemmin kuin tytöt/naiset, kun taas tytöillä/naisilla liikkuminen oli vähentynyt yleisemmin kuin pojilla/miehillä.

Väitöskirja: Kurinpidon sääntely perusopetuksessa. Oikeustieteellinen tutkimus perusopetuslain mukaisesta kurinpidosta koulun toimintaympäristössä oppilaan perusoikeuksien rajoittamisen näkökulmasta.

Tekijä: Virve Valtonen, 2025
Linkki väitöskirjaan: Kurinpidon sääntely perusopetuksessa. Oikeustieteellinen tutkimus perusopetuslain

Perusopetuslain (628/1998) kurinpitoa koskeviin säännöksiin on tehty useampia, pistemäisiä lisäyksi 2000-luvulla, mutta ennen tätä tutkimusta muodostunutta lainsäädäntöä ja kurinpidollisia keinoja ei ole analysoitu kokonaisuutena. Väitöstutkimuksen tutkimustematiikka kiinnittyy julkisoikeuteen: valtiosääntöistyneen hallinto-oikeuden ja lapsioikeuden tarkastelukulmiin. Tarkastelussa keskitytään perusopetuslain sääntelyyn kunnan peruskoulussa järjestämässä perusopetuksessa, jossa kurinpito kohdistuu alaikäisiin oppivelvollisiin oppilaisiin. Koska perusoikeusrajoitukset kohdistuvat alaikäisiin, joilla on korostunut oikeussuojan tarve, on tärkeää tulkita
ja arvioida kurinpidon sääntelyn kokonaisuutta perusoikeusnäkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään ennakolliseen oikeusturvaan siltä osin, miten kurinpidosta on säännelty. Tulkintasuosituksia ei kuitenkaan tuoteta käytännönläheisesti lainsoveltajille, vaan korostuneesti lainsäätämisen yhteydessä huomioitaviksi.

Väitöskirja: Kohti systemaattisesti toteutuvaa ruokakasvatusta - tutkimus ruokakasvatuksen tavoitteista ja toteutukseen vaikuttavista tekijöistä alakoulussa

Tekijä: Aija Laitinen, 2025
Linkki väitöskirjaan: KOHTI SYSTEMAATTISESTI TOTEUTUVAA RUOKAKASVATUSTA

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ruokakasvatuksen asiantuntijat käsittivät ruokakasvatuksen kokonaisvaltaisesti, ja tätä konkretisoivat
yhteisesti määritetyt oppimistavoitteet. Useat tekijät haastavat ruokakasvatuksen käytännön toteutusta alakouluissa. Näitä tekijöitä ovat
ruokakasvatuksen olematon rooli opettajien koulutuksessa sekä opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen käytettävän ajan ja resurssien puute. Vahva johtaminen, yhteistyö ja yhteiset toimintatavat kouluyhteisössä ja edelleen kunnassa voisivat mahdollistaa ruokakasvatuksen vaikuttavuuden. Ruokakasvatuksesta tulisi tehdä näkyvä osa opettajankoulutusta, paikallisia opetussuunnitelmia ja koulujen lukuvuosisuunnittelua

Väitöskirja: Support for learning in lower secondary schools : students', subject teachers' and special education teachers' perceptions and ideas for development (Oppimisen tuki yläkoulussa. Oppilaiden, aineenopettajien ja erityisopettajien näkemyksiä ja kehitysehdotuksia)

Tekijä: Ninnu Kotilainen, 2025
Linkki väitöskirjaan: Support for learning in lower secondary schools : students', subject teachers' and special education teachers' perceptions and ideas for development

Inkluusioperiaatteen mukaisesti sekä aineenopettajat että erityisopettajat ovat vastuussa oppimisen tuesta yläkouluissa. Lainsäädännön ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukea on tarjolla kaikille sitä tarvitseville ja sitä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opettajien yhteistyönä. Käytännön tutkimus oppimisen tuen toteutumisesta yläkouluissa on kuitenkin vähäistä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on kuvailla oppimisen tukea yläkouluissa ja selvittää, kuinka sitä voidaan kehittää. Käsitteet inkluusio, opettajien välinen yhteistyö ja yläkoulu luovat tutkimukselle taustan. Tuloksia jäsennetään kehittävän työntutkimuksen työkalujen eli toimintajärjestelmien, ristiriitojen ja ekspansiivisen oppimisen syklin avulla. Tutkimuksen materiaalina ovat sähköiset kyselyt erityisopettajille (n=63), aineenopettajille (n=115) ja tukea saaneille opiskelijoille (n=54). Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi täydennettynä prosentein, jotta eri osa-alueiden yleisyyttä voidaan pohtia.

Tulosten mukaan oppimisen tuki toimii yläkouluissa vaihtelevasti. Tuen toteuttamista hankaloittaa keskeisten käsitteiden, kuten oppimisen tuen, opettajien välisen yhteistyön ja inkluusion puutteellinen määrittely kansallisella tasolla. Käsitteiden ja opettajien vastuiden määrittely on jäänyt yksittäisten kouluyhteisöjen vastuulle, mikä jättää opettajat epätietoisiksi siitä, tukevatko he oppilaita tarpeeksi ja sillä tavoin kuin kuuluisi. Yläkoulussa erityisesti vaatimus tuen toteuttamisesta opettajien yhteistyönä on hankala toteuttaa, sillä aineenopettajajärjestelmä ei rakenteena tue yhteistyön tekemistä. Opettajat ovat kuitenkin inkluusion hengessä alkaneet esimerkiksi toteuttaa yhteisopetusta, joka yläkouluissa jää useimmiten suunnittelematta. Oppilaat toivovat, että nimenomaan erityisopettaja tukisi heidän oppimistaan pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Heidän mukaansa tukea oppimiseen ei käytännössä saa heti kun sitä tarvitsee. Tuen kehittämisessä keskeinen tulos on se, ettei oppimisen tuen tarvitse olla inklusiivista, vaan sen tehtävä on tukea inklusiivista koulua. Inklusiivisessa koulussa koko koulun kulttuuri on erilaisuutta arvostava, jolloin mukaan kuulumisen eli inkluusion kokemus kumpuaa koulukulttuurista.

Kirja: Kapina pulpetissa

Tekijä: Leea Lakka
Kirja: Kapina pulpetissa, 2025
Mitä vuosi takarivissä opetti lukemisesta, kirjoittamisesta ja taitojen eriytymisestä

Tutkija viettää vuoden ysiluokalla. Osa oppilaista menestyy, mutta osa kapinoi oppimista vastaan. Takarivissä minimi on maksimi. Mihin takarivistä pääsee?

Valtakunnallinen oppimaan oppimisen arviointi 2024 - Ensituloksia

Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REALin julkaisuja 2025:1

Ensitulosraportissa esitetään Suomen yhdeksäsluokkalaisten arvioinnin päätulokset vuodelta 2024. Arvioinnissa selvitettiin oppilaiden osaamista ja koulunkäyntiin liittyviä uskomuksia.
Tutkimusraportti: 978-952-03-3823-7.pdf

Vuoden 2024 arviointitulosten mukaan sekä oppilaiden osoittama osaaminen että oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ovat muuttuneet huomattavan paljon kielteisemmiksi, kun verrataan ensimmäiseen arviointiajankohtaan (2001) ja viimeisimpään vastaavaan arviointiin (2017). Lisäksi oppilaiden uskomuksissa on vuosien 2017 ja 2024 välillä tapahtunut selkeä rakenteellinen muutos: oppilaiden suhtautuminen kouluun on heikentynyt huomattavan paljon, ja samaan aikaan usko sattumaan koulumenestystä selittävänä tekijänä on vahvistunut.

Tutkimushankkeen tulokset osoittavat myös, että moni koulussa heikosti menestyvä oppilas ei sitoudu kunnolla arviointitehtävien tekemiseen, sillä ne eivät liity suoraan koulutyöhön. Tutkijoiden mukaan oppilaiden uskomusrakenteiden muutokset viittaavat siihen, että ainakin osalla oppilaista näin tapahtuu koulutyössä yleisemminkin eikä moni oppilas koe koulunkäyntiä ja koulussa opittavia asioita yhtä tärkeäksi kuin samojen koulujen oppilaat aikaisempina vuosina.

Väitöskirja: Lower secondary students’ poetry writing with digital tools

Tekijä: Arja Kangasharju, 2025
Linkki väitöskirjaan: http://hdl.handle.net/10138/588935

Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 10.1.2025.

Tässä väitöskirjassa tutkittiin, miten yläkoululaiset kokevat runojen kirjoittamisen digitaalisten työkalujen avulla ja yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa. Tarkemmin sanottuna tämä väitöskirja keskittyi tutkimaan oppilaiden suhtautumista runojen kirjoittamiseen ennen ja jälkeen kokeilujen, joissa he kirjoittivat tekoälypohjaisen Runokoneen avulla ja muiden oppilaiden kanssa yhteistyössä verkkoympäristössä. Lisäksi tarkasteltiin oppilaiden näissä kokeiluissa kirjoittamien runojen piirteitä ja rakenteita.

Tulokset osoittivat, että digitaaliset työkalut ja yhteiskirjoittaminen tukivat oppilaita runojen kirjoittamisessa ja tekivät sen
helpommaksi ja hauskemmaksi. Pojat arvostivat Runokoneen ja yhteiskirjoittamisen tukea enemmän kuin tytöt. On tärkeää kirjoittaa runoja koulussa, jotta oppilaat saavat mahdollisuuden ilmaista tunteitaan ja kokemuksiaan kirjoittamalla runoja ja voivat olla luovia

Oikeudellisten reunaehtojen vaikutukset oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen: monikerroksinen näkökulma

Tekijät: Virve Valtonen, Anne-Elina Salo & Anu Kajamies, 2024
Linkki artikkeliin: Oikeudellisten reunaehtojen vaikutukset oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen: monikerroksinen näkökulma - pdf (journal.fi)

Oppilailla on oikeus saada perusopetusta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tuen tarpeisiin vastataan oppimisen tuen, oppilashuollon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudella. Kyse on perusopetuslain ja oppilashuoltolain yhteensovittamisesta siten, että oppilaan oikeudet turvataan lapsen edun mukaisesti. Oikeuksien turvaaminen ei toteudu itsestään, vaan se edellyttää käytännön toimintaa opettajilta, oppilashuollon ammattihenkilöiltä sekä kunnilta ja hyvinvointialueilta. Oppilaan tuen tarpeeseen vastaamiseen vaikuttavat lainsäädännön lisäksi useammat kouluarjen tekijät, kuten tuen saamisen suunnittelu ja järjestäminen, kouluyhteisön ja oppilashuollon ammattilaisten yhteistyö sekä opettajien tunne- ja vuorovaikutusosaaminen ja toiminnan mahdollisuudet. Tämän monikerroksisen, oikeustiedettä ja kasvatustiedettä yhdistävän näkökulman kautta tunnistetaan, miten oppilaan tuen saamiseen liittyvillä oikeudellisilla reunaehdoilla, kuten tarpeenmukaisuudella, määräajoilla ja suostumuksella on vaikutuksensa erityisesti opettajan toimintaan. Jos oppilas ei saa tarpeensa mukaista tukea, ei suostu yksilölliseen oppilashuoltoon tai odottaa tuen alkamista, jää oppilaan tukeminen opettajan yleisen tuen varaan. Kunnan ja hyvinvointialueen tulee suunnitellessaan ja järjestäessään tuen palvelut turvata toimijoiden yhteistoiminta, jotta oppilaiden oikeudet turvataan tarkoituksenmukaisesti.