Tekijä: Ninnu Kotilainen, 2025
Linkki väitöskirjaan: Support for learning in lower secondary schools : students', subject teachers' and special education teachers' perceptions and ideas for development

Inkluusioperiaatteen mukaisesti sekä aineenopettajat että erityisopettajat ovat vastuussa oppimisen tuesta yläkouluissa. Lainsäädännön ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukea on tarjolla kaikille sitä tarvitseville ja sitä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opettajien yhteistyönä. Käytännön tutkimus oppimisen tuen toteutumisesta yläkouluissa on kuitenkin vähäistä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on kuvailla oppimisen tukea yläkouluissa ja selvittää, kuinka sitä voidaan kehittää. Käsitteet inkluusio, opettajien välinen yhteistyö ja yläkoulu luovat tutkimukselle taustan. Tuloksia jäsennetään kehittävän työntutkimuksen työkalujen eli toimintajärjestelmien, ristiriitojen ja ekspansiivisen oppimisen syklin avulla. Tutkimuksen materiaalina ovat sähköiset kyselyt erityisopettajille (n=63), aineenopettajille (n=115) ja tukea saaneille opiskelijoille (n=54). Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi täydennettynä prosentein, jotta eri osa-alueiden yleisyyttä voidaan pohtia.

Tulosten mukaan oppimisen tuki toimii yläkouluissa vaihtelevasti. Tuen toteuttamista hankaloittaa keskeisten käsitteiden, kuten oppimisen tuen, opettajien välisen yhteistyön ja inkluusion puutteellinen määrittely kansallisella tasolla. Käsitteiden ja opettajien vastuiden määrittely on jäänyt yksittäisten kouluyhteisöjen vastuulle, mikä jättää opettajat epätietoisiksi siitä, tukevatko he oppilaita tarpeeksi ja sillä tavoin kuin kuuluisi. Yläkoulussa erityisesti vaatimus tuen toteuttamisesta opettajien yhteistyönä on hankala toteuttaa, sillä aineenopettajajärjestelmä ei rakenteena tue yhteistyön tekemistä. Opettajat ovat kuitenkin inkluusion hengessä alkaneet esimerkiksi toteuttaa yhteisopetusta, joka yläkouluissa jää useimmiten suunnittelematta. Oppilaat toivovat, että nimenomaan erityisopettaja tukisi heidän oppimistaan pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Heidän mukaansa tukea oppimiseen ei käytännössä saa heti kun sitä tarvitsee. Tuen kehittämisessä keskeinen tulos on se, ettei oppimisen tuen tarvitse olla inklusiivista, vaan sen tehtävä on tukea inklusiivista koulua. Inklusiivisessa koulussa koko koulun kulttuuri on erilaisuutta arvostava, jolloin mukaan kuulumisen eli inkluusion kokemus kumpuaa koulukulttuurista.