Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät?

Verkostoista virtauksia

1990-luvulla puhuttiin verkostoista. Internetin laajeneminen ja yleistyminen maailmanlaajuiseksi www:ksi oli silloin vielä uusi asia, niin kuin ylipäätään automaattinen tietojenkäsittely. Jotkut yhteiskuntatieteilijät maalailivat verkostoyhteiskunnan tuloa. Suomessa ”verkostoyhteiskunta” tuli laajemmin julkiseen keskusteluun, kun Manuel Castells hahmotteli Kestävän kasvun malleja 2013 yhdessä Pekka Himasen kanssa Valtioneuvoston toimeksiantamana. Internet mahdollisti tiedon, informaation, jakamisen entistä nopeammin entistä laajemmalle, jopa globaalisti.

Koulutuksen näkökulmasta uudet informaation jakamisen ja vaihtamisen verkostot olivat tärkeitä, koska erityisesti ammatillisen, AMK- ja yliopistokoulutuksen odotettiin olevan verkostoituneita yhteiskuntaan. Verkostoitumisen arveltiin mahdollistavan, että tutkimus toimii kehityksen veturina, ja koulutus pysyy työelämän kehityksen mukana. Tärkeäksi nähtiin myös valmistuneiden opiskelijoiden työllistyvyys. Uusimman tiedon välittäminen yhteiskuntaan oli keskeistä, koska korkeakoulut tulivat elimelliseksi osaksi talouden kasvun ja globaalisti kilpailukykyisen tuotannon mahdollistavaa innovaatiojärjestelmää. Korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin odotettiin yhdessä muodostavan ulkomaisten esimerkkien kaltaisia kehittyviä, uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia luovia alueita kehittämisverkostojensa avulla, Piilaakson tapaan. Niissä tutkittaisiin, opittaisiin ja luotaisiin innovaatioita.

Kohti uusien oppimisen ekosysteemien aikoja

2000-luvun puolivälistä alkaen verkostopuheen rinnalla ja sen sijaan on alettu puhua ekosysteemeistä. Ekosysteemi-sana vilahti taannoisen Sipilän hallituksen ohjelmassakin. Siksi olemme tutkineet, missä ekosysteemipuheen juuret ovat, ja yrittäneet saada selvää, mitä virkaa ekosysteemillä on koulutuksen näkökulmasta.

Koulutuksen kannalta kiinnostavia ovat erityisesti puheet oppimisen ekosysteemeistä sekä liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeistä. Jossain määrin nämä näyttävät olevan teknologian  tai ihmisten verkostoja, jotka ovat vain saaneet uuden nimen. Oppimisen ekosysteemi -ilmaisu toteaa erilaisten oppimisympäristöjen yhdistymisen napakasti. Se viittaa myös uuteen aikakauteen, jossa teknologisten laitteiden ja sovellusten avulla eri paikoissa olevat opiskelijat – lapset, nuoret tai aikuiset – voivat opiskella etänä, mutta virtuaalisesti läsnä yhdessä, samaan tai eri aikaan. Oppiminen perinteisissä kouluympäristöissä ja sen ohjattu tai oma-aloitteinen yhdistäminen internetin eri alustoilla tai vaikkapa Youtuben kautta tarjolla olevaan materiaaliin on mahdollista uusin tavoin.

Englanniksi tuttu termi tässä yhteydessä on ollut technology enhanced learning (TEL) environments, tai personal learning environments (PLE), suomeksi teknologia-avusteinen oppiminen. Oppimisen ekosysteemillä viitataan teknologia- ja sovellusavusteisten oppimisen toimintojen kokonaisuuteen, jossa on mukana useita toimijoita. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yhteinen opintotarjonta tätä tarkoitusta varten rakennetun portaalin avulla muodostaa oppimisen ekosysteemin luonteisen kokonaisuuden. Vastaavasti Edufuturan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK), Jyväskylän yliopiston (JYU) ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän (Gradia) välisessä yhteistyöverkostossa ristiinopiskelun mahdollisuudet muodostavat oppimisen ekosysteemi-kokonaisuuden.

Entä liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemit – ja koulutus?

Liiketoimintaekosysteemit ovat kiinnostavia, koska oppilaitosten oletetaan tekevän yhä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Esimerkiksi alustatalouden palvelut (ns. Uber-taksit ja Wolt-ruoanjakelupalvelu), mutta myös alihankintaketjut voivat muodostaa uudenlaisia liiketoiminnallisia ekosysteemejä. Niissä eri toimijoiden ja teknologisten ratkaisujen ja sovellusten mahdollistamat palvelut yhdistyvät. Työelämään tulee uusia toimintatapoja. Koulutuksen kehittämiseksi olisi tiedettävä, miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan ja osaamistarpeisiin. Innovaatioekosysteemit ovat puolestaan ”oppivien alueiden”, kuten Piilaaksojen, 4.0-versio – kehittyneempi, laajempi ja mutkikkaampi kokonaisuus, jossa on mukana uudempaa teknologiaa, ehkä tekoälyä?Koulutuksen kannalta on olennaista huomata, että nämä ekosysteemit eivät ole samoja kuin se, mistä biologian tunnilla (ennen) puhuttiin.

Biologiassa ekosysteemi-käsite havainnollistaa olioiden elintapojen, -olosuhteiden ja -mahdollisuuksien keskinäistä riippuvuutta. Oppimisen, liiketoiminnan ja innovaatioiden ekosysteemeissä limittyvät luonto – se mitä biologian tunnilla tarkasteltiin – ja inhimillinen toimintakulttuuri. Oppimisen, liiketoiminnan ja innovaatioiden ekosysteemeillä on historiansa, ja niiden on alistuttava inhimillisen toiminnan normien ja lakien säätelylle. Oppijoiden kannalta keskeistä on, mitä näissä ekosysteemeissä tapahtuu oppimiselle ja oppimisen kulttuurille: millaista oppimista ja oppimisen tapoja niiden kautta on mahdollista toteutua ja oppia?

Maarit Virolainen ja Hannu L. T. Heikkinen

Heikkinen on opettajankouluttaja, tutkija ja professori. Hän toimii Koulutuksen tutkimuslaitoksen Koulutus ja työelämä -painoalueen johtajana. 
Maarit Virolainen
 toimii tutkijatohtorina Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hän on viime vuosina osallistunut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien eAMK-, Toteemi- ja Työpeda -hankkeiden ekosysteemejä tutkiviin tiimeihin. Lisäksi oppimisen ekosysteemit ovat olleet ajankohtaisia Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston Valmistus 4.0-hankkeen näkökulmasta. Sen kohteena ovat teknologian murroksen vaikutukset yhteiskuntaan. Virolaisen tutkimusaiheita ovat työkokemuksesta oppiminen, työelämän ja koulutuksen yhteydet, opintourat sekä koulutuksesta työelämään siirtyminen.

 

Lue lisää:
Mitä ovat oppimisen ekosysteemit?
Campusonline.fi
Ristiinopiskelu – kuva kertoo enemmän kuin sata sanaa

Lähetä palautetta kirjoittajille: hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi tai maarit.ha.virolainen@jyu.fi
 
Teemakuva: iClipart.com, henkilökuva: Martti Minkkinen


Edellinen | Palaa pääsivulle

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä