Draamallisia menetelmiä sovelletaan laajasti opetuksessa, mutta niiden vaikuttavuutta on tutkittu melko vähän. Oppilaan keskeinen oppimistehtävä koulupolkunsa alkupuolella on riittävän teknisen lukutaidon ja lukusujuvuuden tason saavuttaminen. Lupaava draamakasvatuksellinen menetelmä lukutaidon harjoitteluun on lukuteatteri, jossa lukemista harjoitellaan näytelmätekstien parissa. Lukuteatterin vaikuttavuutta kohdennetun tuen muotona tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa ja Niilo Mäki Instituutissa suoritettavassa ReadDrama-tutkimushankkeessa.

Kokonaisvaltaista, mutta ohjattua oppimista

Lukuteatterin taustalla on käsitys oppimisesta kokonaisvaltaisena prosessina. Lukuteatterissa lukusujuvuutta harjoitellaan toistavan lukemisen tekniikalla: samaa näytelmätekstiä luetaan useaan kertaan. Toistava lukeminen tiedetään aiempien tutkimusten perusteella tehokkaaksi tavaksi harjoitella lukusujuvuutta, mutta lukuteatterissa toistavalla lukemisella on lisäksi mielekäs tavoite: omien vuorosanojen oppiminen ja niiden ilmaiseminen sujuvasti. Samalla opitaan ymmärtämään roolihahmoa ja sitä, mitä kohtauksessa tapahtuu.

Draamakasvatuksellisessa ohjauksessa vaalitaan opettajan ja oppilaiden vuorovaikutussuhteen välittömyyttä sekä hyvää ryhmähenkeä. Draamakasvatuksen periaatteiden mukaisesti osallistuminen toimintaan on vapaaehtoista, ja jokainen saa tehdä sen omalla tavallaan, siten kuin itse uskaltaa ja osaa. Tämä helpottaa osallistujien paineita osaamiseen. Roolin ottaminen tarjoaa etäännyttävää suojaa itselle vaikeaa toimintaa harjoiteltaessa: kömmähdysten voi ajatella tapahtuvan roolihahmolle eikä itselle. Vertaisten kanssa yhdessä harjoittelu antaa myös arvokkaita oppimiskokemuksia; kun näkee lukemisessa takeltelevan kaverinsa selviävän roolistaan, vahvistuu usko omaankin pystyvyyteen.

Lukuteatterissa tavoitteena on leikillinen tunnelma ja ote. Pyrkimyksenä on kannustaa oppilaita vapautuneeseen ilmaisuun suorituskeskeisyyden sijaan. Silti esitykseen valmistautuminen haastaa oppilaita monella tapaa, ja esiintymisjännityksen käsittelylle ryhmässä varataan aikaa.

On mahdollista, että tällainen kokonaisvaltainen, mutta silti hyvin jäsennetty harjoittelu tehostaa oppimista. Merkittävä oppimiskokemus, esimerkiksi itsensä ylittäminen esiintymisessä, voi myös lisätä oppimismotivaatiota.

Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimusasetelma

ReadDrama -tutkimuksessa lukuteatterin vaikuttavuutta lukutaitoihin ja motivaatioon tutkitaan satunnaistetulla kontrolloidulla tutkimusasetelmalla ennen ja jälkeen intervention sekä kuusi kuukautta sen jälkeen. Lukuteatterijakso koostuu kahdeksasta kerran viikossa järjestettävästä kaksoistunnista. Tutkimukseen osallistuvat hitaat lukijat (N = n. 150) arvotaan kolmeen ryhmään: koulun normaalia kohdennettua tukea saavaan kontrolliryhmään, harjoitemuotoiseen lukuteatteriin osallistuviin ja tavoitemuotoiseen lukuteatteriin osallistuviin. Tavoitemuotoinen ryhmä valmistautuu esittämään näytelmän luokkatovereista koostuvalle yleisölle, kun taas harjoitemuotoinen ryhmä tekee yksittäisiä lukuteatteriharjoituksia, jotka perustuvatsamaan näytelmätekstiin. Ryhmien vertailu paljastaa, tehostaako tavoitteellisuus lukuteatterista saatavia hyötyjä.

Lisäksi tutkimukseen osallistuu tyypillisesti lukevien luokkatovereiden ryhmä (N = n. 200), joka osallistuu vain mittauksiin. Tämän ryhmän tulokset määrittävät lukemisen keskimääräisen tavoitetason ja mahdollistavat lukutaidon ja motivaation yhteyden tarkemman selvittämisen, kun lukemisessa ei ole vaikeuksia.

Kevätlukukaudella 2019 suoritetussa pilottitutkimuksessa lukuteatteriin osallistuneet oppilaat kehittyivät enemmän lukusujuvuudessa kuin koulun kohdennettua tukea saaneet oppilaat. Puoli vuotta myöhemmin tehtyjen seurantamittausten tulokset viittaavat tosin siihen, että ääneen lukemisen harjoittelua olisi jatkettava lukuteatterin jälkeen kehityksen ylläpitämiseksi.

Kokeellinen mittaristo paljastaa, miten lukeminen kehittyy

Ymmärtääksemme, miten lukeminen kehittyy tehokkaan intervention seurauksena, tarvitsemme monipuolisen mittariston. Osa mittareista oli kehitettävä ja validoitava rinnakkaisversioineen ennen vaikuttavuustutkimusta. Kustannustehokkuuden ja mittatarkkuuden vuoksi suurin osa tehtävistä suoritetaan verkkovälitteisesti tietokoneilla ryhmätestauksina. Teknisen lukutaidon mittareita ovat lauseiden lukusujuvuuden arviointi ja ääneen luetun tarinan seuraaminen tekstistä. Lisäksi ääneen lukemisen tehtävässä arvioidaan ilmaisevaa ääneen lukemista, kuten sanojen painotusta ja tunneilmaisua. Luetun ymmärtämisen arvioimiseksi kehitettiin tehtävä, jossa oppilas lukee tarinoita tietokoneen ruudulta ja täydentää niistä puuttuvia sanoja valitsemalla vaihtoehdoista kuhunkin kohtaan parhaiten sopivan. Motivaation eri osatekijöitä tutkittiin kyselyllä, joka sisältää lukemiseen liittyviä tunteita, minäpystyvyyttä ja itsemääräytymisen astetta arvioivat osiot.

Tekstin lukemisen aikaisten silmänliikkeiden mittaukset ennen ja jälkeen intervention tuottavat tietoa lukusujuvuuden mikroprosesseista. Erityisenä tavoitteena on erottaa sanojen fyysisten ominaisuuksien, kuten kirjainmäärän ja leveyden, vaikutus korkeammista kielellisistä prosesseista. Tätä tarkoitusta varten sanojen vaikeus normitetaan silmänliikeaineiston perusteella, mikä antaa luotettavan tiedon siitä, mitkä sanat olivat lukijoille keskimäärin helppoja ja mitkä vaikeita, kun sanan pituus on kontrolloitu. Esimerkiksi viisikirjaimisista sanoista oppilaille hyvin hankala sana oli vanhahtava ”oitis”. Alustavasti näyttää siltä, että sanan vaikeus vaikuttaa voimakkaimmin kaikkein hitaimpiin lukijoihin – he katselevat hyvin kauan kaikkein vaikeimpia sanoja.

Kohti käytäntöä – tutkimuksellisesti totta kai

Kontrolloidun vaikuttavuustutkimuksen jälkeen suoritamme implementaatiotutkimuksen, jossa opettajat ympäri Suomen voivat vetää lukuteatterijakson valitsemilleen oppilaille ja suorittaa verkkovälitteiset arviointitehtävät ennen ja jälkeen harjoittelujakson. Näin saamme tietoa ohjelman käytännön vaikuttavuudesta ja käytettävyydestä. Hankkeen pohjalta kaavaillaan myös kehitettävän NMI:n ja sidosryhmien koulutustarjontaa.

Enni Junttila, Jarkko Hautala ja Miia Ronimus

Kirjoittajat työskentelevät Niilo Mäki Instituutissa ReadDrama -tutkimushankkeessa. Jarkko Hautala toimii tutkimushankkeen vastaavana tutkijana. Miia Ronimus vastaa hankkeeseen liittyvästä motivaatiotutkimuksesta, ja Enni Junttila koordinoi hanketta ja toimii sen draama-asiantuntijana.

Lue lisää:
Hankkeen verkkosivut
Pilottitutkimuksen tuloksia raportoiva kirjoitus on julkaistu NMI Bulletin -lehden numerossa 1/2020.

Lähetä palautetta kirjoittajille:  jarkko.v.hautala@jyu.fi

Kuvat: Miika Pekkarinen

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle