6. Aineistotehtävä: Hengitysliiton järjestötoiminta
6. Aineistotehtävä: Hengitysliiton järjestötoiminta
a. Hengitysliiton järjestötoiminnan visio on ”Suomessa on hyvä hengittää”. Hyvällä viestinnällä voidaan tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa hengitysterveydestä ja lisätä näin sekä astmaatikon että hänen läheistensä ymmärrystä esim. astman oireita pahentavista tekijöistä ja astman hoidosta. Järjestö myös ohjaa tarvittaessa julkisten palvelujen pariin. Kun astma on
hoitotasapainossa ja oireilu vähäistä, nuori ei koe itseään sairaaksi. Hänen toimintakykynsä on hyvä, joten hän jaksaa esim. opiskella ja liikkua astmattomien nuorten tavoin, mikä edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua.
Vertaistoiminnasta, kuten palvelupuhelimesta tai nuorten kesäleireiltä, voi saada neuvoja ja sosiaalista tukea elämään astman kanssa. Aktiivinen toiminta järjestössä, toiminnassa syntyneet ystävyyssuhteet ja muiden ihmisten auttaminen ovat merkityksellisiä itselle.
Aktiivinen vaikuttaminen tuo astmaatikkojen ääntä kuuluviin siellä, missä hengitysterveyteen liittyvissä asioissa päätetään. Kun päätöksenteossa huomioidaan terveysnäkökulmat, nuorella on hyvät mahdollisuudet astman riittävään hoitoon, jolloin sen oireet eivät pahene eikä keuhkoihin jää pysyviä vaurioita.
b. Osallistumismahdollisuudet voivat parantua, kun sisä- ja ulkoilman laatu on hyvä ja kaikkien on hyvä hengittää. Tähän voidaan päästä tehokkaalla viestinnällä, vertaistoiminnalla ja pitkäjänteisellä lainsäädäntöön vaikuttamisella. Esimerkiksi hengitysterveyden huomioivalla lainsäädännöllä, kuten ilmansaasteiden päästörajoituksilla, kiireettömän hoidon hoitotakuulla
terveydenhuollossa ja astmalääkkeiden erityiskorvausoikeudella, voidaan lisätä astmaatikon mahdollisuuksia elää aivan normaalia elämää kaikissa elämänvaiheissa.
a. Hengitysliiton järjestötoiminnan visio on ”Suomessa on hyvä hengittää”. Hyvällä viestinnällä voidaan tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa hengitysterveydestä ja lisätä näin sekä astmaatikon että hänen läheistensä ymmärrystä esim. astman oireita pahentavista tekijöistä ja astman hoidosta. Järjestö myös ohjaa tarvittaessa julkisten palvelujen pariin. Kun astma on
hoitotasapainossa ja oireilu vähäistä, nuori ei koe itseään sairaaksi. Hänen toimintakykynsä on hyvä, joten hän jaksaa esim. opiskella ja liikkua astmattomien nuorten tavoin, mikä edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua.
Vertaistoiminnasta, kuten palvelupuhelimesta tai nuorten kesäleireiltä, voi saada neuvoja ja sosiaalista tukea elämään astman kanssa. Aktiivinen toiminta järjestössä, toiminnassa syntyneet ystävyyssuhteet ja muiden ihmisten auttaminen ovat merkityksellisiä itselle.
Aktiivinen vaikuttaminen tuo astmaatikkojen ääntä kuuluviin siellä, missä hengitysterveyteen liittyvissä asioissa päätetään. Kun päätöksenteossa huomioidaan terveysnäkökulmat, nuorella on hyvät mahdollisuudet astman riittävään hoitoon, jolloin sen oireet eivät pahene eikä keuhkoihin jää pysyviä vaurioita.
b. Osallistumismahdollisuudet voivat parantua, kun sisä- ja ulkoilman laatu on hyvä ja kaikkien on hyvä hengittää. Tähän voidaan päästä tehokkaalla viestinnällä, vertaistoiminnalla ja pitkäjänteisellä lainsäädäntöön vaikuttamisella. Esimerkiksi hengitysterveyden huomioivalla lainsäädännöllä, kuten ilmansaasteiden päästörajoituksilla, kiireettömän hoidon hoitotakuulla
terveydenhuollossa ja astmalääkkeiden erityiskorvausoikeudella, voidaan lisätä astmaatikon mahdollisuuksia elää aivan normaalia elämää kaikissa elämänvaiheissa.