HI05 syksy 2025

Tilastotehtävään vastaaminen

Tutki alla olevaa kuviota, joka kertoo Suomen väestömäärän 1650–1850.
a) Selvitä kuviosta tärkeimmät väestönmuutokset ja niiden syyt. (14 p.)
● Suomen alueen väestö on nelinkertaistunut 200 vuodessa. Se nousi reilusta 400 000:sta
lähes 1,6 miljoonaan henkeen.
● Väestönkasvu on ollut tasaista Suuren Pohjan sodan jälkeen vuodesta 1721. Ruotsin
suurvalta-asema romahti, ja isot sodat päättyivät. Väestön kuolleisuus vähentyi, ja
elinajanodote kasvoi.
● Ruotsissa havahduttiin vähäiseen väestömäärään ja aloitettiin valistustyö. Sen ansiosta
maatalous kehittyi ja myös terveysasioihin kiinnitettiin huomiota.
● Väestömäärään vaikuttivat myös aluemuutokset – 1720-luvulla vähentävästi ja autonomian
alussa lisäävästi.
● Rauhalliset olot vauhdittivat väestönkasvua erityisesti autonomian alkupuolella.
● Kuviossa on kaksi kohtaa, joissa väestö selvästi vähenee.
● 1600-luvun lopussa oli kylmempi ajanjakso, jonka seurauksena oli katovuosia ja väestöä
kuoli paljon.
● Heti sen perään alkoi suuri Pohjan sota ja Suomi miehitettiin. Isoviha oli väkivaltaista aikaa,
jolloin kuolleisuus oli korkea.
● Toinen suuri väestömuutos osuu Suomen sodan aikaan, jolloin sekä sotatoimissa että
tautien seurauksena kuoli paljon väestöä.

b) Arvioi kuvion luotettavuutta ja pohdi, millaisten lähteiden avulla se on laadittu. (6 p.)
● Kuvio perustuu väestötilastoihin. Sen luotettavuus paranee mitä lähemmäs sen loppua
tullaan, koska silloin saatavissa on ollut tarkempia väestötietoja.
● Ruotsissa perustettiin Taulustolaitos 1700-luvun alkupuolella. Sen tehtäväksi tuli
väestömäärän seuranta. Tämä lisää väestötilastojen luotettavuutta.
● Kirkkoherrat velvoitettiin pitämään henki- ja väestökirjoja, joihin merkittiin myös kuolinsyyt.
● Tietoja on saatu myös veroluetteloista, joihin kirjattiin yleensä talo- tai maatilakohtaisia
tietoja.
● Alueilla, joilla asutus ei ollut vielä kiinteää, kuten kaskiviljelyalueilla, luvut ovat
epätarkempia. Tämä ei silti välttämättä näy koko maan luvuissa.

16. Hyödyn ajan uudistuksia

Suurvalta-ajan ja isonvihan päätyttyä valistus levisi Keski-Euroopasta myös Pohjolaan. Se korosti järjen ja tiedon merkitystä uskonnon kustannuksella. Ruotsissa 1700-luvun keskivaihetta, joka Euroopassa pidetään valistuksen aikana, kutsutaan hyödyn ajaksi. Millaisia uudistuksia hyödyn aikakaudella tehtiin Suomessa

a) talouselämässä?
- porvarisoikeuksien saamista helpotettiin
- uusia tapulikaupunkeja perustettiin ja Pohjanlahden kauppapakko poistettiin, tämä oli merkantilismin purkamista ja liberalismia
- perustettiin tehtaita ja manufaktuureja
b) tiedonvälityksen julkisuudessa?
- vapaa poliittinen keskustelu sallittiin
- 1766 painovapausasetus
- perustettiin sanomalehtiä
- pappiloihin perustettiin lukusaleja
- Turun yliopistossa alettiin kriittinen historiankirjoitus
c) kansansivistyksessä?
- perustettiin kouluja maaseudulle ja lukutaitoa lisättiin
- perustettiin sanomalehtiä
- tieteellisiä teoksia ja kirjoja julkaistiin enemmän
d) maataloudessa?
- isojako toteutettiin
- vallalle tuli fysiokratismi, joka korosti maanviljelyksen merkitystä
- uudisraivaajille annettiin verohelpotuksia
e) väestönkasvun edistämisessä?
- pyrittiin sairauksien vähentämiseen, terveysvalistus
- parantunut hygienia
- piirilääkäri jokaiseen lääniin 1756
- rokotukset
- kätilökoulutuksen aloiuttaminen
- 1750-luvulla järjestelmällinen väestönlaskenta aloitettiin

f) rangaistusperiaatteissa?
- 1772 kidutus poistettiin rikoksentekijöiden kuulusteluista ja rangaistuksista
- kuolemanrangaistuksista luopuminen
- vankeusrangaistukset
- rangaistusten tarkoitus oli tuottaa kipua ja häpeää

14. Ruotsin suurvalta-aseman menetyksen syyt ja seuraukset

Syyt
- Ruotsin naapurimaat vahvistuivat
- Ruotsin valtakunnan maantieteellinen hajanaisuus
- Suurvallankaan resurssit eivät riittäneet jatkuviin sotiin
- Väenottoja ja veroja ei voinut jatkuvasti lisätä
- Valtakunnan väkimäärä ei riittänyt monivuotiseen sotimiseen
- 1600-luvun katovuodet ja nälkävuodet pahensivat pulaa sotilaista

Seuraukset
- Ruotsi ei ollut enää Itämeren valtias, vaan valta siirtyi Venäjälle
- Ruotsi menetti omistuksensa Suomenlahden etelärannalta
- Ruotsi menetti myös Karjalan kannaksen eli Viipurin ympäristöineen
- Venäjä rakensi Pietarin kaupingin Suomenlahdelle. Kaupungista tuli maan pääkaupunki ja sen asema haluttiin turvata
- Venäjän vaikutus ulottui ennen kaikkea Suomen alueelle
- Koko Itämeren alueen valtatasapaino muuttui

14. Suurvalta-aseman romahdus

Lue kpl. 14. ja vastaa kysymyksiin.

1. Selitä lyhyesti Suuren pohjan sodan vaiheet.
2. Millaista aikaa oli isonvihan aika Suomessa?
3. Millaiset tekijät johtivat siihen, että Ruotsi menetti suurvalta-asemansa?

Tee nämä tehtävät keskiviikon 3.9. tunnille!

Kurssin 4. oppikirjan teksti noitavainoista Euroopassa.

Tenholan kirkkoherra Jonas Petraeus ilmiantoi Kaisa Matintyttären noituudesta, minkä vuoksi hänet saatettiin oikeuteen. Kaisa Matintytärtä syytettiin noitatemppujen harjoittamisesta sekä kirkkoherran loukkaamisesta. Kaisa Matintytär oli haukkunut kirkkoherraa punapartaiseksi koiraksi, kun tämä oli saarnatuolissa varoittanut häntä taikuuden harjoittamisesta. Kaisa Matintyttären sisko Helga kutsuttiin oikeuteen todistamaan. Vastahakoinen Helga kertoi arvelevansa, että hänen sisarensa harjoitti noitatemppuja. Kaisa Matintytär kielsi kaikki häneen kohdistetut syytteet, mutta silti hänet tuomittiin kuolemaan. Näin kuvaa suomalainen noituuden tutkija erästä noitaoikeudenkäyntiä Suomessa 1600-luvun lopulla.

Noitavainoihinkatolisen ja protestanttisen kirkon vainot noituudesta epäiltyjä vastaan Euroopassa noin vuosina 1400–1700 oli useita syitä. Niiden kiihtyminen liittyi kriiseihin ja onnettomuuksiin, kuten kulkutauteihin tai katovuosiin, jotka aiheuttivat ihmisissä pelkoa ja epävarmuutta. Vastoinkäymiset oli helpompi ymmärtää, kun niille löydettiin “syylliset”. Myös ihmisten voimakas usko yliluonnollisiin asioihin vaikutti noitavainoihin. He uskoivat helposti tarinoita noitien uhreiksi joutuneista ihmisistä, ja ajoittain noitapelko levisi massahysteriaksi. Noitavainoja on selitetty myös sillä, että reformaation seurauksena katolinen kirkko olisi tiukentanut otettaan ihmisistä. Noitavainot olisivat siis olleet kerettiläisyyden kitkemistä. Uudempi tutkimus on kuitenkin korostanut, että suurin osa noitavainoista pantiin toimeen protestanttisissa maissa.

Noituudesta syytetyn oli vaikea todistaa viattomuuttaan. Oikeudenkäynnit olivat pääosin salaisia, eivätkä syytetyt saaneet oikeusapua puolustautuakseen. Kidutuksen käyttö kaikkia syytettyjä, myös kerettiläisiä vastaan oli sallittu 1200-luvulla, mutta siihen turvauduttiin vasta sitten, kun tutkijat eivät olleet löytäneet tarpeeksi todisteita. Kidutusmenetelmänä on mainittu esimerkiksi syytetyn nostaminen väkipyörän avulla ilmaan kädet selän taakse sidottuina. Kuulusteluvälineinä oli myös erityisiä kojeita, jotka venyttivät ja pusersivat kuulusteltavaa. Vesikokeessa syytetty heitettiin veteen, ja mikäli hän pysyi pinnalla, hän oli syyllinen. Jos syytetty oli lähellä hukkumista, hänet yritettiin pelastaa.

Jos syytetty ei tunnustanut kidutuksen jälkeenkään, saatettiin hänet silti tuomita noituudesta, koska ilman taikuutta ja perkeleen apua uskottiin olevan mahdotonta kestää kuulusteluja. Syyllisiksi todetut noidat poltettiin roviolla.

Noitaoikeudenkäynneissä, joita Euroopassa oli useita kymmeniä tuhansia, 80 prosenttia syytetyistä oli naisia. Poikkeavasti käyttäytyneet, erakkona asuneet, köyhät sekä jumalanpalveluksen laiminlyöneet olivat tyypillisiä noituudesta syytettyjä. Myös lapsia syytettiin noituudesta, koska noituuden uskottiin olevan periytyvää. Vuosina 1400–1700 noin 40 000–50 000 ihmistä poltettiin roviolla noitana. Korkeampiakin lukuja on esitetty. Myös noitavainojen kauheuksia ja raakuuksia on kirjallisuudessa paisuteltu.

Noitaoikeudenkäynnit päättyivät Euroopassa vasta 1700-luvun alussa, uskonsotien hiipuessa. Myös tieteen vallankumous sekä valistuksen korostama järjen käyttö ja yliluonnollisten asioiden arvostelu alkoivat muuttaa ihmisten maailmankuvaa ja asenteita. Kritiikkiä noitavainoja kohtaan oli esitetty kaiken aikaa, mutta vainojen lisääntyessä kritiikki kasvoi. Monet kirkonmiehetkin todellisuudessa inhosivat vainoja, vaikka perinteisesti kirkkoa on syytetty niistä.

13. Noitavainot Euroopassa ja Ruotsi-Suomessa 1600-luvulla

Lue kpl. 13 lisätietoteksti, kurssin 4. kirjan kappaleesta luvusta 9. osuus Noitavainot ja oheinen artikkeli https://yle.fi/a/3-10437626 ja vastaa kysymyksiin:

1. Milloin tapahtui Euroopassa ja Ruotsi-Suomessa noitavainojen huippukausi?
2. Millaisia ihmisiä Ruotsi-Suomessa yleensä tuomittiin noituudesta? Erosiko tilanne Keski-Euroopasta?
3. Ketkä tekivät aloitteen ihmisten asettamiseksi syytteeseen noituudesta?
4. Millainen oli oikeudenkäynti?
5. Millaisia olivat tuomiot?
6. Millaisia syitä noitavainoihin voidaan löytää?

13. Miten Suomen koulujärjestelmä kehittyi keskiajalta 1600-luvulle?

Keskiajalla kirkko vastasi koulutuksesta.
Ensisijaisesti kasvatettiin nuoria miehiä kirkon palvelukseen, toissijaisesti kruunun
virkamiehiksi.
Turun katedraalikoulu alkoi toimia 1300-luvulla.
Keskeisin opetusmenetelmä oli kuoroluku, Lisäksi kirjoituspuikoilla kopioitiin tekstejä ja
kommentteja.
Oppikokonaisuuksia oli kaksi: trivium ja quadrivium.
Opiskelu ei ollut halpaa, joten kaikilla ei ollut mahdollisuutta opiskeluun.
Toisaalta kouluja oli vähän, joten kaikille halukkaille ei ehkä riittänyt opiskelupaikkoja.
Kaupunkikoulujakin oli, ainakin Viipurissa ja Raumalla. Niissä opittiin luku- ja kirjoitustaito.
Keskiajalla lahjakkaimmat nuoret miehet lähtivät ulkomaisiin yliopistoihin, koska Suomessa
yliopisto-opetusta ei ollut tarjolla.
Kustaa Vaasan aikana koulujärjestelmä rapistui.
Uppsalan yliopiston toiminta lähes lakkasi, mikä vaikutti ikävästi suomalaistenkin
opiskelumahdollisuuksiin.
Suurvaltakaudella valtakunta tarvitsi lisää virkamiehiä, joten koulutukseen oli panostettava.
Suomeen perustettiin 21 alempaa triviaalikoulua eli alkeiskoulua, joissa opetuskielenä oli
ruotsi.
Ylemmissä triviaalikouluissa opetettiin paitsi ruotsiksi myös latinaksi.
Triviaalikoulun käytyään nuoret miehet saattoivat jatkaa kymnaasiin eli lukioon tai
yliopistoon.
Jo keskiajalla perustettu Turun katedraalikoulu muutettiin kymnaasiksi vuonna 1630.
Oppiaineita oli paljon ja koulupäivä oli pitkä. Kuri oli kova.
Suomen ensimmäinen yliopisto eli Turun akatemia perustettiin vuonna 1640. Se tapahtui
muuttamalla kymnaasi yliopistoksi. Tiedekuntia oli neljä kuten muuallakin Euroopassa.
Akatemia oli lähinnä kirkonmiesten ja virkamiesten koulutuspaikka.

Vastaus kpl. 11. taitotehtävään 6.


6. Tarkastele ruotsalaisen taiteilijan David Klöcker Ehrenstrahlin 1600-luvun puolivälissä
maalaamaa muotokuvaa kuningas Kaarle X Kustaasta.
a) Millaisena taiteilija on kuvannut kuninkaan?
Kuningas on kuvattu arvokkaana ja vauraana.
Kuvassa oleva leijona symboloi kuninkaan voimaa.
Kuningas on enkelin tai jumalan suojeluksessa, ja hänen päänsä yllä on seppele.

b) Miten maalauksessa tulee esiin barokin tyylipiirteet?
Hallitsijan muotokuva on tyypillinen aihe barokin aikana.
Kuningas on kuvattu siten, että vallan symbolit ovat esillä.
Hän on kuvassa yksin, kuten yksinvaltiaan kuuluukin.
Kuvassa on jännitteitä ja draamaa: voimakkaan värinen taivas ja taivaalla enkeli valmiina
puhaltamaan pasuunaan.

c) Millaisia vallan symboleita maalauksessa on?
Kuningas nojaa palloon, joka vertautuu maapalloksi.
Hänellä on valtikka ja pään yläpuolella on seppele.
Enkeli viittaa siihen, että valta tulee jumalalta.
Leijonaa pidetään eläinkunnan kuninkaana, ja se on kuvattu nöyränä olemaan kuninkaan
jaloissa

Tehtävät 27.8.

Lue kpl. 11.
Tutustu Pedanetin tiivistelmään kappaleesta.
Tee kappaleen 11. teht. 6.
Tee Pedanetin taitotehtävä kuningatar Kristiinasta.

11. Kuninkaan ja aatelin valtatasapaino

Kustaa II Aadolf
- Kustaa II Adolf hallitsi valtaneuvoston ja valtiopäivien myötävaikutuksella
- aatelistolla oli merkittävä asema ja yksinoikeus valtion virkoihin ja aatelisto sai verovapauden kuninkaan palvelemisesta
- valtaneuvoston asema korostui koska kuningas oli paljon sotimassa
- aateliston merkitys kasvoi, mutta vahva kuningas pystyi pitämään sen hallinnassa

Kristiina
- isänsä kuollessa Kristiina oli vielä pikkutyttö ja maata hallitsi holhoojahallitus
- ylhäisaatelin valta kasvoi
- täysi-ikäisenä Kristiina alkoi hallita itse ja tarvitsi taakseen aateliston tuen
- Kristiina hankki sen jakamalla aatelisarvoja ja läänityksiä
- valtion verotulot laskivat läänitysten takia ja valtion kassa alkoi vajua
- kesken valtakautensa Kristiina kääntyi katoliseksi, luopui kruunusta ja muutti asumaan Vatikaaniin

Kaarle X Kustaa
- vallan peri Kristiinan serkku Kaarle
- aateliston ja valtaneuvoston merkitys väheni
- Kaarle yritti palauttaa läänitykset valtiolle, mutta homma jäi kesken aateliston vastustuksen takia
- 1/4 läänityksistä hän kuitenkin sai palautettua valtiolle
- Kaarle kuoli yllättäen ja maata hallitsi taas holhoojahallitus Kaarle XI:n täysi-ikäistymiseen asti
- 1660 valtiopäivät alkoivat kokoontua säännöllisesti

Kaarle XI
- Kaarle XI toteutti ison reduktion eli läänitysten palauttamisen valtiolle,1680 (80%) läänityksistä palautettiin valtiolle
- aateliston valta ja merkitys väheni ja kuninkaan valta ja verotulot kasvoivat
- kuningas sai toimia ilman valtaneuvoston ohjausta, jolloin aateliston poliittinen valta romahti
- 1693 säädyt julistivat Kaarlen yksinvaltiaaksi
- 1600-lukua kutsutaan itsevaltiuden aikakaudeksi ja myös muissa Euroopan maissa siirryttiin itsevaltiuteen

9. Valtataisteluja ja kapinoita

1. Miksi veljekset Eerik ja Juhana taistelivat vallasta?
- Kustaa Vaasan kuoltua vahin poika Eerik peri kruunun, mutta Juhanan oli vaikea alistua hänen valtaansa
- Juhna oli tottunut Suomen herttuakunnassa itsenäiseen vallankäyttöön
- Eerik ajoi muutoksia veljiensä johtamien herttuakuntien itsehallintoon
- välirikko oli väistämätön
- perintökuninkuus oli uusia asia ja vakiintuneita tapoja ei vielä ollut

2. Millä tavalla vatataistelua käytiin?
- Eerik yritti rajoittaa Juhanan vallankäyttöä, kun se ei onnistunut, hän vangitutti Juhanan vaimoineen ja syytti häntä maanpetoksesta
- Juhan tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin, vagittuna Tukholmaan
- Eerikin mielenterveyden huononnuttua hän menetti aateliston tuen ja murhautti joitain aatelisia
- ylhäisaateli kimpaantui ja nousi vastarintaan
- Eerik vangittiin ja Juhana housi kuninkaaksi

3. Miten valtataistelu vaikutti Suomeen?
- Juhana hallitsi herttuakuntaansa Suomessa hyvin itsenäisesti, ja siitä kehittyi valtakunta valtakunnassa
- Turun linnassa vietettiin resessanssielämää
- kaikki tämä loppui, kun Eerik vagitutti Juhanan
- Juhanan kuoltua valtakunnan lailliseksi kuninkaaksi olisi pitänyt tulla Juhanan poika Sigismund
- nyt nuorin poika Kaarle päätti anastaa vallan itselleen
- hän yllytti Suomen talonpojat kapinaan Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä vastaan, koska halusi heikentää Sigismundin valtaa
- Suomessa kapina tunnetaan Nuijasotana

8. Suomi valtakunnan itäosana

Lue kpl. 8 ja vastaa kysymyksiin:

1. Mitkä asiat muuttuivat Suomen uskonnollisessa elämässä reformaation seurauksena?
- pyhimysten palvonnasta luovuttiin
- pyhimysten kuvat ja krusifiksit poistettiin kirkoista
- jumalanpalveluksissa siirryttiin latinasta kansankieleen
- uhrilahjojen tuomisista kirkkoon luovuttiin
- papit saivat mennä naimisiin
- anekaupasta luovuttiin
- luostarit lakkautettiin
- kirkon omaisuus peruutettiin valtiolle
- kirkon laupeudentyö väheni
- katolisen kirkon valta loppui Suomessa ja luterilainen kirkko päätyi hallitsijan vallan alle
- Suomen kirjakieli syntyi
2. Mikä oli Mikael Agricolan merkitys Suomen uskonpuhdistuksessa?
- hän toteutti uskonpuhdistuksen Suomessa ja toimi Turun piispana
- loi Suomen kirjakielen
- teokset: ABC-kiria 1534, Rucouskiria bibliasta 1544, Uusi Testamentti 1548
3. Miten Kustaa Vaasa pyrki kehittämään Suomen hallintoa ja taloutta?
- linnalääneistä voutikunnat
- voudit olivat vastuussa Kustaa Vaasalle henkilökohtaisesti ja veronkanto tehostui
- Kustaa Vaasa alkoi suosia savolaisten uudisasutusta sisämaahan lupaamalla heille verohelpotuksia
- Kustaa Vaasa perusti Helsingin 1550 kilpailemaan Tallinnan kanssa Suomenlahden kaupasta

7. Kustaa Vaasasta vahva hallitsija

Tutustu oheiseen diasarjaan, joka kertoo Ruotsin irtautumisesta Kalmarin unionista. Sen jälkeen lue kpl. 7. Millä tavoin Kustaa Vaasa vahvisti kuninkaan valtaa ja keskitti vallan itselleen?
- vaalikuninkuudesta siirryttiin perintökuninkuuteen 1544
- toteutti uskonpuhdistuksen Ruotsissa ja Suomessa, asiasta tehtiin päätös Västeråsin valtiopäivillä 1527
- kirkon "ylimääräinen" omaisuus otettiin valtiolle
- kapinoinnista kuningasta vastaan tehtiin maanpetos
- kuninkaasta tuli kirkon päämies
- kuningas päätti kaikista tärkeistä asioista
- armeijaa uudistettiin ja vahvistettiin
- Tukholmaan luotiin toimiva hallintokoneisto
- linnaläänien tilalle luotiin voutikunnat
- verotusta tehostettiin maakirjojen avulla
- Kustaa Vaasa lopetti Hansa-liiton vallan Itämerellä

6. Suomalaisten elämää keskiajalla

Lue kappale 6. ja etsi jokaisen otsikon alle 4-5 mielestäsi keskeistä asiaa.

Keskiajan avioliitto ja perhe

Rakkaus ja seksi

kaupunkiasuminen ja pukeutuminen

Keskiajan ruokapöytä

Kirjallinen kulttuuri

Koulutus Suomessa keskiajalla aloitti toimintansa

5. Keskiajan suomalainen yhteiskunta ja talous

Lue kirjan kappale 5. ja vastaa kysymyksiin.

1. Tutki taulukkoa keskiajan säädyistä Suomessa. Tee taulukosta ainakin viisi havaintoa tai päätelmää.

2. Maatalous oli keskeinen elinkeino keskiajalla.
a) Miten maanviljelystavat vaihtelivat Länsi- ja Itä-Suomessa?

b) Miten maanviljelystavan erot näkyivät myös asumistavoissa?

3. Kuvaile talonpojan elämää keskiajan Suomessa.

4. Mitkä ja millaisia olivat Suomen keskiajan kaupungit? Mikä oli niiden merkitys keskiajan Suomessa?
5. Millainen oli Hansa-liiton merkitys Itämerellä ja Suomessa keskiajalla?

Vastaus kpl. 3. teht. 8.

 Tarkastele kuvaa, jossa piispa Henrik ja Ruotsin kuningas Eerik saapuvat Suomeen 1100-luvun
puolimaissa niin sanotulla ensimmäisellä ristiretkellä. Kuva on osa kaiverrusta, joka tehtiin noin
1415–20 piispa Henrikin sarkofagiin Nousiaisten kirkkoon.
a) Millainen on kuvan tulkinta ristiretkestä?

● Retki kuvataan sotaretkenä, ja kuvassa se on sijoitettu 1400-luvulle.
● Kuvassa on tuon aikakauden tyypillisiä piirteitä, kuten laivat, aseet, kypärät, koristeet ja
ritarit.
● Kuvan mukaan suomalaiset olivat järjestyneitä ja sotilaallisesti vahvoja.
● Toisessa laivassa on kuningas Eerik asejoukkoineen ja tunnuksenaan Ruotsin lippu, Tre
kronor. Toisessa laivassa on piispa Henrik seurueineen, hengen aseenaan ristisauva ja
päässään piispan päähine. Vaikka kuningas ja piispa saapuvat eri laivoilla, he saapuvat
kuitenkin yhdessä.
● Suomalaisten puolella lipussa on lohikäärmeen kuva, joka symboloi katolisen kirkon
kuvamaailmassa pakanuutta.
● Toisessa kohtauksessa nähdään itse taistelu, joka päättyy suomalaisten tappioon ja
kääntymiseen.
● Taistelukohtaus ja suomalaisten ”pakanoiden” kastaminen kuvataan erikseen. Piispa ei
nöyrtynyttä voitettua suomalaista valele kastevedellä, vaan heittää sen polvistuneen
suomalaisen niskaan.
● Kuva on tehty melkein 300 vuotta myöhemmin, joten se kertoo, millaisena kristinuskon
saapuminen Suomeen haluttiin 1420-luvulla kuvata.

b) Mikä on mielestäsi kuvan historiallinen lähdearvo?
● Kuva on tehty lähes 300 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen. On siis kysyttävä
lähdekriittisesti, mitä ja mihin lähteisiin perustuen tapahtumista tiedettiin 1400-luvun
alussa.
● Niin sanotusta ristiretkestä ei tiettävästi ollut kirjallisia lähteitä tuolloinkaan, joten se, mitä
tiedettiin, perustui suullisiin kertomuksiin. Kaikki Nousiaisten kirkon sarkofagin kuvat
perustuvat ilmeisesti Pyhän Henrikin legendaan, koska sarkofagin muu kuvitus on myös
legendan mukainen.
● Voi olla, että tässä kuvassa pyrittiin maailman ja näiden tapahtumien kuvaamiseen
symbolisesti eikä realistisesti, sillä se oli kristillisessä taiteessa tapana jo aiemminkin.
1150-luvun tapahtumat esitetään 1400-luvun alun maailmassa.
● Kuvaamisen epärealistisuuteen liittyvät muun muassa seuraavat asiat:
○ Suomalaiset eivät voineet ampua ristiretkeläisiä tykeillä, koska tykkejä käytettiin
Euroopassa ensimmäisen kerran vasta 1300-luvulla.
○ Tykkien lisäksi muutkin aseet ja varusteet ovat 1400-luvulta.
○ Ristiretkeläisten ledung-laivoissa ei vielä ollut keulavarustusta.
○ Kuvan laivoista puuttuvat airot, vaikka 1100-luvulla laivoja yleisesti soudettiin.
○ Kuva ei siis kerro totuutta siitä, mitä oikeasti tapahtui, vaan se kertoo sen, mitä
1400-luvun alussa haluttiin kertoa väitetystä ristiretkestä.
○ Kuvalla on eniten lähdearvoa siinä, miten se kuvaa keskiajan kirkon tapaa oikeuttaa
valtansa.
○ Tämä kuva ja muut sarkofagin kuvat kertovat myös aikakauden taiteesta, jossa
vallitseva tyylisuunta oli gotiikka.

3. Suomesta osa kristillistä Eurooppaa

Lue kappale 3. ja tutustu diasarjaan kappaleesta. Tee diasarjan lopussa oleva tehtävä.
Lue myös s. 34-35 "Tulkintaa historiasta" ja tee oppikirjan teht. 8. s. 37.

2. Materiaalia ryhmätöihin rautakautinen Suomi

Suomessa rautakausi ajoittuu noin 500 eaa – 1300 jaa väliselle ajalle, jolloin osattiin jo käsitellä rautamalmeja. Ensimmäiset rautaesineet valmistettiin meteoriittien raudasta, joka sisälsi raudan lisäksi myös pieniä määriä nikkeliä. Maapallolla rauta on kallioperässä malmeina. Rauta oli aikaisempia raaka-aineita kestävämpi ja monipuolisempi työkalu- ja aseaines.

Muinaislinnat ja linnavuoret

 

Hautalöytö rautakaudelta

 

Seurasaari, rautakauden kylä

 

Rautakauden seppä

1. Miten suomalaiset päätyvät Suomeen?

Asiaa tutkii moni tieteenala, kuten esimerkiksi argeologia, kielitiede ja genetiikka. Tämä monitieteellisyys on muuttanut perinteistä kuvaa Suomen asuttamisesta. Tulkinnat vaihtelevat eri tieteenalojen välillä.

Uuden tutkimuksen mukaan Suomea ei asutettu yhdellä kertaa, vaan asutus tuli vähitellen useassa eri aallossa ja eri suunnista.

Suomen asutushistoria alkoi viimeisimmän jääkauden jälkeen n. 11 000 vuotta sitten.

Ensimmäiset asukkaat tulivat Suomeen etelästä ja kaakosta. Eräs varhaisimpaan asutusvaiheeseen on ajoitettu löytö on Antrean verkko (n. 8500 eaa.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Antrean_verkko joka löytyi Karjalan kannakselta.

Ensimmäiset asukkaat eivät puhuneet Suomea, vaan jotain kadonnutta muinaiskieltä.

Geenitutkimus on osoittanut, että suomalaisten geeneissä on perimää sekä idästä että etelästä. Aikaisemmin arveltiin, että suurin osa perimästä tulisi idästä, mutta viime vuosina on ilmennyt, että etelän osuus on suomalaisten perimässä luultua suurempi.

Viimeinen suuri väestämuutto tapahtui ilmeisesti 500-luvulla jaa.

Saamelaiset ovat geenitutkimuksen perusteella eriytyneet omaksi ryhmäkseen jo ennen jääkauden päättymistä ja ovat saapuneet Suomeen idästä.

Suomalaisten alkuperää on siis vaikea määritellä tarkasti, koska Suomen asukkaat ovat sekoitus väestöryhmistä, jotka ovat tulleet alueelle eri tahoilta ja eri aikoina.

Henkilöesittely kurssin keskeisistä henkilöistä. Ohjeet.

Kurssin aikana saatte tehdä esitelmiä Suomen historian kannalta keskeisistä henkilöistä Ruotsin vallan ajalta. Esityksen pituus pitää olla 2-3 A4-sivua rivinvälillä 1,5. Esityksessä ei tarvitse olla lähdeviitteitä, mutta käytetyt lähteet pitää nimetä tarkasti esityksen lopussa. Työssäsi sinun tulee esitellä valitsemasi henkilön elämänvaiheet ja ura ja pohtia, miksi hän on Suomen historian kannalta merkittävä henkilö. Työstäsi n. 1/3 tulisi olla pohdintaa tästä aiheesta. Voit pohtia esim. mitä merkittävää tämä henkilö on tehnyt Suomen näkökulmasta, millaisia muutoksia Suomessa on aiheutunut hänen aloitteestaan tai vaikutuksestaan, millainen jälkimaine hänellä on Suomen historiassa.
Arvioin työt numeroarvosanoin ja ne vaikuttavat kurssin arvosanaan.
Esitelmien aiheiksi ajattelin alla olevia henkilöitä. Näistä sinun pitää valita yksi. Työ tulee olla palautettuna Pedanetin kansioon 21.9. mennessä.

Kustaa Vaasa
Mikael Agricola
Juhana III
Kaarle Herttua
Jaakko Ilkka
Kustaa II Aadolf
Kuningatar Kristiina
Pietari Brahe
Kaarle XII
Antti Chydenius
Carl Ludvig Engel
Kustaa III
Kustaa Mauri Armfelt
Yrjö Maunu Sprengtporten