13. Miten Suomen koulujärjestelmä kehittyi keskiajalta 1600-luvulle?

Keskiajalla kirkko vastasi koulutuksesta.
Ensisijaisesti kasvatettiin nuoria miehiä kirkon palvelukseen, toissijaisesti kruunun
virkamiehiksi.
Turun katedraalikoulu alkoi toimia 1300-luvulla.
Keskeisin opetusmenetelmä oli kuoroluku, Lisäksi kirjoituspuikoilla kopioitiin tekstejä ja
kommentteja.
Oppikokonaisuuksia oli kaksi: trivium ja quadrivium.
Opiskelu ei ollut halpaa, joten kaikilla ei ollut mahdollisuutta opiskeluun.
Toisaalta kouluja oli vähän, joten kaikille halukkaille ei ehkä riittänyt opiskelupaikkoja.
Kaupunkikoulujakin oli, ainakin Viipurissa ja Raumalla. Niissä opittiin luku- ja kirjoitustaito.
Keskiajalla lahjakkaimmat nuoret miehet lähtivät ulkomaisiin yliopistoihin, koska Suomessa
yliopisto-opetusta ei ollut tarjolla.
Kustaa Vaasan aikana koulujärjestelmä rapistui.
Uppsalan yliopiston toiminta lähes lakkasi, mikä vaikutti ikävästi suomalaistenkin
opiskelumahdollisuuksiin.
Suurvaltakaudella valtakunta tarvitsi lisää virkamiehiä, joten koulutukseen oli panostettava.
Suomeen perustettiin 21 alempaa triviaalikoulua eli alkeiskoulua, joissa opetuskielenä oli
ruotsi.
Ylemmissä triviaalikouluissa opetettiin paitsi ruotsiksi myös latinaksi.
Triviaalikoulun käytyään nuoret miehet saattoivat jatkaa kymnaasiin eli lukioon tai
yliopistoon.
Jo keskiajalla perustettu Turun katedraalikoulu muutettiin kymnaasiksi vuonna 1630.
Oppiaineita oli paljon ja koulupäivä oli pitkä. Kuri oli kova.
Suomen ensimmäinen yliopisto eli Turun akatemia perustettiin vuonna 1640. Se tapahtui
muuttamalla kymnaasi yliopistoksi. Tiedekuntia oli neljä kuten muuallakin Euroopassa.
Akatemia oli lähinnä kirkonmiesten ja virkamiesten koulutuspaikka.