Tutki alla olevaa kuviota, joka kertoo Suomen väestömäärän 1650–1850.
a) Selvitä kuviosta tärkeimmät väestönmuutokset ja niiden syyt. (14 p.)
● Suomen alueen väestö on nelinkertaistunut 200 vuodessa. Se nousi reilusta 400 000:sta
lähes 1,6 miljoonaan henkeen.
● Väestönkasvu on ollut tasaista Suuren Pohjan sodan jälkeen vuodesta 1721. Ruotsin
suurvalta-asema romahti, ja isot sodat päättyivät. Väestön kuolleisuus vähentyi, ja
elinajanodote kasvoi.
● Ruotsissa havahduttiin vähäiseen väestömäärään ja aloitettiin valistustyö. Sen ansiosta
maatalous kehittyi ja myös terveysasioihin kiinnitettiin huomiota.
● Väestömäärään vaikuttivat myös aluemuutokset – 1720-luvulla vähentävästi ja autonomian
alussa lisäävästi.
● Rauhalliset olot vauhdittivat väestönkasvua erityisesti autonomian alkupuolella.
● Kuviossa on kaksi kohtaa, joissa väestö selvästi vähenee.
● 1600-luvun lopussa oli kylmempi ajanjakso, jonka seurauksena oli katovuosia ja väestöä
kuoli paljon.
● Heti sen perään alkoi suuri Pohjan sota ja Suomi miehitettiin. Isoviha oli väkivaltaista aikaa,
jolloin kuolleisuus oli korkea.
● Toinen suuri väestömuutos osuu Suomen sodan aikaan, jolloin sekä sotatoimissa että
tautien seurauksena kuoli paljon väestöä.

b) Arvioi kuvion luotettavuutta ja pohdi, millaisten lähteiden avulla se on laadittu. (6 p.)
● Kuvio perustuu väestötilastoihin. Sen luotettavuus paranee mitä lähemmäs sen loppua
tullaan, koska silloin saatavissa on ollut tarkempia väestötietoja.
● Ruotsissa perustettiin Taulustolaitos 1700-luvun alkupuolella. Sen tehtäväksi tuli
väestömäärän seuranta. Tämä lisää väestötilastojen luotettavuutta.
● Kirkkoherrat velvoitettiin pitämään henki- ja väestökirjoja, joihin merkittiin myös kuolinsyyt.
● Tietoja on saatu myös veroluetteloista, joihin kirjattiin yleensä talo- tai maatilakohtaisia
tietoja.
● Alueilla, joilla asutus ei ollut vielä kiinteää, kuten kaskiviljelyalueilla, luvut ovat
epätarkempia. Tämä ei silti välttämättä näy koko maan luvuissa.