Kustaa II Aadolf
- Kustaa II Adolf hallitsi valtaneuvoston ja valtiopäivien myötävaikutuksella
- aatelistolla oli merkittävä asema ja yksinoikeus valtion virkoihin ja aatelisto sai verovapauden kuninkaan palvelemisesta
- valtaneuvoston asema korostui koska kuningas oli paljon sotimassa
- aateliston merkitys kasvoi, mutta vahva kuningas pystyi pitämään sen hallinnassa

Kristiina
- isänsä kuollessa Kristiina oli vielä pikkutyttö ja maata hallitsi holhoojahallitus
- ylhäisaatelin valta kasvoi
- täysi-ikäisenä Kristiina alkoi hallita itse ja tarvitsi taakseen aateliston tuen
- Kristiina hankki sen jakamalla aatelisarvoja ja läänityksiä
- valtion verotulot laskivat läänitysten takia ja valtion kassa alkoi vajua
- kesken valtakautensa Kristiina kääntyi katoliseksi, luopui kruunusta ja muutti asumaan Vatikaaniin

Kaarle X Kustaa
- vallan peri Kristiinan serkku Kaarle
- aateliston ja valtaneuvoston merkitys väheni
- Kaarle yritti palauttaa läänitykset valtiolle, mutta homma jäi kesken aateliston vastustuksen takia
- 1/4 läänityksistä hän kuitenkin sai palautettua valtiolle
- Kaarle kuoli yllättäen ja maata hallitsi taas holhoojahallitus Kaarle XI:n täysi-ikäistymiseen asti
- 1660 valtiopäivät alkoivat kokoontua säännöllisesti

Kaarle XI
- Kaarle XI toteutti ison reduktion eli läänitysten palauttamisen valtiolle,1680 (80%) läänityksistä palautettiin valtiolle
- aateliston valta ja merkitys väheni ja kuninkaan valta ja verotulot kasvoivat
- kuningas sai toimia ilman valtaneuvoston ohjausta, jolloin aateliston poliittinen valta romahti
- 1693 säädyt julistivat Kaarlen yksinvaltiaaksi
- 1600-lukua kutsutaan itsevaltiuden aikakaudeksi ja myös muissa Euroopan maissa siirryttiin itsevaltiuteen