6. Aineistotehtävä: Kuolemansyyt
6. Aineistotehtävä: Kuolemansyyt
a. Vuonna 1917 uusi syntyvä ikäpolvi on pääsääntöisesti aina vanhempaa polvea suurempi ja muodostaa näin tasaisesti levenevän kolmiomallin. Vuoden 2021 väestöpyramidissa ei ole enää pyramidimuotoa, vaan se on kääntynyt tasapaksummaksi ja jopa alaspäin kapenevaksi.
Vuoden 1917 väestöpyramidissa suurimmat ikäryhmät ovat 0–14-vuotiaat, vuoden 2021 väestöpyramidissa 25–44-vuotiaat sekä 55–74-vuotiaat. Pienimmät ikäluokat vuonna 1917 olivat yli 75-vuotiaat. Vuoden 2021 väestöpyramidissa on nähtävissä yhä pienempi syntyvä ikäpolvi.
Sukupuolten välillä vuonna 1917 ei ollut juurikaan eroa: naisia oli vähän enemmän kuin miehiä. Vuonna 2021 naisten suhteellinen määrä on suurempi, varsinkin yli 60-vuotiaista alkaen.
b. Vuonna 1917 Suomi oli epidemiologisen siirtymän toisessa vaiheessa. Elinajanodote oli alhainen ja syntyvyys suurta, mutta äitiys- ja imeväisyyskuolleisuus oli edelleen suurta ja tartuntataudit aiheuttivat ison osan kuolemista. Kuolleisuuden lasku varhaisen kansanterveys- ja valistustyön ansiosta johti kuitenkin väestönkasvuun.
Tällä hetkellä Suomi on neljännen ja viidennen vaiheen taitteessa. Sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat matalalla tasolla, ja tällä hetkellä väestön lukumäärän ennustetaan vähenevän.
Terveydenhuolto on yksi maailman parhaista, ja väestön terveyden edellytykset otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.
c. Kokonaishedelmällisyysluku (montako lasta nainen keskimäärin synnyttää) on laskenut 3,71 lapsesta (vuonna 1917) 1,46 lapseen (vuonna 2021). Samaan aikaan elinajanodote on pidentynyt vuoden 1917 tasosta (miehet 43 vuotta, naiset 49 vuotta) vuoden 2021 tasolle (miehet 79 vuotta, naiset 85 vuotta).
Lasten lukumäärän pienenemisen taustalla saattaa olla nuorten halu keskittyä enemmän opiskeluun ja työntekoon ja/tai itseen ja parisuhteeseen. Ensisynnyttäjän keski-iän nousu noin 30 ikävuoteen saattaa vaikeuttaa raskaaksi tulemista.
Elinajanodotteen pidentymisen taustalla on monia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sadan vuoden aikana köyhä valtio on vaurastunut ja väestön terveydentilaan on pystytty panostamaan mm. laadukkaan äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon avulla. Työ- ja asuinolot ovat parantuneet, ja terveyttä edistäviin elintapoihin on pystytty vaikuttamaan
laadukkaan koulutuksen avulla. Koulutus on myös lisännyt kiinnostusta omasta terveydestä huolehtimiseen, ja tätä tietoa on pystytty välittämään eteenpäin seuraaville sukupolville.
a. Vuonna 1917 uusi syntyvä ikäpolvi on pääsääntöisesti aina vanhempaa polvea suurempi ja muodostaa näin tasaisesti levenevän kolmiomallin. Vuoden 2021 väestöpyramidissa ei ole enää pyramidimuotoa, vaan se on kääntynyt tasapaksummaksi ja jopa alaspäin kapenevaksi.
Vuoden 1917 väestöpyramidissa suurimmat ikäryhmät ovat 0–14-vuotiaat, vuoden 2021 väestöpyramidissa 25–44-vuotiaat sekä 55–74-vuotiaat. Pienimmät ikäluokat vuonna 1917 olivat yli 75-vuotiaat. Vuoden 2021 väestöpyramidissa on nähtävissä yhä pienempi syntyvä ikäpolvi.
Sukupuolten välillä vuonna 1917 ei ollut juurikaan eroa: naisia oli vähän enemmän kuin miehiä. Vuonna 2021 naisten suhteellinen määrä on suurempi, varsinkin yli 60-vuotiaista alkaen.
b. Vuonna 1917 Suomi oli epidemiologisen siirtymän toisessa vaiheessa. Elinajanodote oli alhainen ja syntyvyys suurta, mutta äitiys- ja imeväisyyskuolleisuus oli edelleen suurta ja tartuntataudit aiheuttivat ison osan kuolemista. Kuolleisuuden lasku varhaisen kansanterveys- ja valistustyön ansiosta johti kuitenkin väestönkasvuun.
Tällä hetkellä Suomi on neljännen ja viidennen vaiheen taitteessa. Sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat matalalla tasolla, ja tällä hetkellä väestön lukumäärän ennustetaan vähenevän.
Terveydenhuolto on yksi maailman parhaista, ja väestön terveyden edellytykset otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.
c. Kokonaishedelmällisyysluku (montako lasta nainen keskimäärin synnyttää) on laskenut 3,71 lapsesta (vuonna 1917) 1,46 lapseen (vuonna 2021). Samaan aikaan elinajanodote on pidentynyt vuoden 1917 tasosta (miehet 43 vuotta, naiset 49 vuotta) vuoden 2021 tasolle (miehet 79 vuotta, naiset 85 vuotta).
Lasten lukumäärän pienenemisen taustalla saattaa olla nuorten halu keskittyä enemmän opiskeluun ja työntekoon ja/tai itseen ja parisuhteeseen. Ensisynnyttäjän keski-iän nousu noin 30 ikävuoteen saattaa vaikeuttaa raskaaksi tulemista.
Elinajanodotteen pidentymisen taustalla on monia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sadan vuoden aikana köyhä valtio on vaurastunut ja väestön terveydentilaan on pystytty panostamaan mm. laadukkaan äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon avulla. Työ- ja asuinolot ovat parantuneet, ja terveyttä edistäviin elintapoihin on pystytty vaikuttamaan
laadukkaan koulutuksen avulla. Koulutus on myös lisännyt kiinnostusta omasta terveydestä huolehtimiseen, ja tätä tietoa on pystytty välittämään eteenpäin seuraaville sukupolville.