6. Aineistotehtävä: Kuolemansyyt
6. Aineistotehtävä: Kuolemansyyt
a. Vuonna 1917 uusi syntyvä ikäpolvi on pääsääntöisesti aina vanhempaa polvea suurempi ja
muodostaa näin tasaisesti levenevän kolmiomallin. Vuoden 2021 väestöpyramidissa ei ole enää
pyramidimuotoa, vaan se on kääntynyt tasapaksummaksi ja jopa alaspäin kapenevaksi.
Vuoden 1917 väestöpyramidissa suurimmat ikäryhmät ovat 0–14-vuotiaat, vuoden 2021
väestöpyramidissa 25–44-vuotiaat sekä 55–74-vuotiaat. Pienimmät ikäluokat vuonna 1917 olivat
yli 75-vuotiaat. Vuoden 2021 väestöpyramidissa on nähtävissä yhä pienempi syntyvä ikäpolvi.
Sukupuolten välillä vuonna 1917 ei ollut juurikaan eroa: naisia oli vähän enemmän kuin miehiä.
Vuonna 2021 naisten suhteellinen määrä on suurempi, varsinkin yli 60-vuotiaista alkaen.
b. Vuonna 1917 Suomi oli epidemiologisen siirtymän toisessa vaiheessa. Elinajanodote oli alhainen
ja syntyvyys suurta, mutta äitiys- ja imeväisyyskuolleisuus oli edelleen suurta ja tartuntataudit
aiheuttivat ison osan kuolemista. Kuolleisuuden lasku varhaisen kansanterveys- ja valistustyön
ansiosta johti kuitenkin väestönkasvuun.
Tällä hetkellä Suomi on neljännen ja viidennen vaiheen taitteessa. Sekä syntyvyys että kuolleisuus
ovat matalalla tasolla, ja tällä hetkellä väestön lukumäärän ennustetaan vähenevän.
Terveydenhuolto on yksi maailman parhaista, ja väestön terveyden edellytykset otetaan
huomioon kaikessa päätöksenteossa.
c. Kokonaishedelmällisyysluku (montako lasta nainen keskimäärin synnyttää) on laskenut 3,71
lapsesta (vuonna 1917) 1,46 lapseen (vuonna 2021). Samaan aikaan elinajanodote on pidentynyt
vuoden 1917 tasosta (miehet 43 vuotta, naiset 49 vuotta) vuoden 2021 tasolle (miehet 79 vuotta,
naiset 85 vuotta).
Lasten lukumäärän pienenemisen taustalla saattaa olla nuorten halu keskittyä enemmän
opiskeluun ja työntekoon ja/tai itseen ja parisuhteeseen. Ensisynnyttäjän keski-iän nousu noin 30
ikävuoteen saattaa vaikeuttaa raskaaksi tulemista.
Elinajanodotteen pidentymisen taustalla on monia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sadan vuoden aikana
köyhä valtio on vaurastunut ja väestön terveydentilaan on pystytty panostamaan mm. laadukkaan
äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon avulla. Työ- ja
asuinolot ovat parantuneet, ja terveyttä edistäviin elintapoihin on pystytty vaikuttamaan
laadukkaan koulutuksen avulla. Koulutus on myös lisännyt kiinnostusta omasta terveydestä
huolehtimiseen, ja tätä tietoa on pystytty välittämään eteenpäin seuraaville sukupolville.
a. Vuonna 1917 uusi syntyvä ikäpolvi on pääsääntöisesti aina vanhempaa polvea suurempi ja
muodostaa näin tasaisesti levenevän kolmiomallin. Vuoden 2021 väestöpyramidissa ei ole enää
pyramidimuotoa, vaan se on kääntynyt tasapaksummaksi ja jopa alaspäin kapenevaksi.
Vuoden 1917 väestöpyramidissa suurimmat ikäryhmät ovat 0–14-vuotiaat, vuoden 2021
väestöpyramidissa 25–44-vuotiaat sekä 55–74-vuotiaat. Pienimmät ikäluokat vuonna 1917 olivat
yli 75-vuotiaat. Vuoden 2021 väestöpyramidissa on nähtävissä yhä pienempi syntyvä ikäpolvi.
Sukupuolten välillä vuonna 1917 ei ollut juurikaan eroa: naisia oli vähän enemmän kuin miehiä.
Vuonna 2021 naisten suhteellinen määrä on suurempi, varsinkin yli 60-vuotiaista alkaen.
b. Vuonna 1917 Suomi oli epidemiologisen siirtymän toisessa vaiheessa. Elinajanodote oli alhainen
ja syntyvyys suurta, mutta äitiys- ja imeväisyyskuolleisuus oli edelleen suurta ja tartuntataudit
aiheuttivat ison osan kuolemista. Kuolleisuuden lasku varhaisen kansanterveys- ja valistustyön
ansiosta johti kuitenkin väestönkasvuun.
Tällä hetkellä Suomi on neljännen ja viidennen vaiheen taitteessa. Sekä syntyvyys että kuolleisuus
ovat matalalla tasolla, ja tällä hetkellä väestön lukumäärän ennustetaan vähenevän.
Terveydenhuolto on yksi maailman parhaista, ja väestön terveyden edellytykset otetaan
huomioon kaikessa päätöksenteossa.
c. Kokonaishedelmällisyysluku (montako lasta nainen keskimäärin synnyttää) on laskenut 3,71
lapsesta (vuonna 1917) 1,46 lapseen (vuonna 2021). Samaan aikaan elinajanodote on pidentynyt
vuoden 1917 tasosta (miehet 43 vuotta, naiset 49 vuotta) vuoden 2021 tasolle (miehet 79 vuotta,
naiset 85 vuotta).
Lasten lukumäärän pienenemisen taustalla saattaa olla nuorten halu keskittyä enemmän
opiskeluun ja työntekoon ja/tai itseen ja parisuhteeseen. Ensisynnyttäjän keski-iän nousu noin 30
ikävuoteen saattaa vaikeuttaa raskaaksi tulemista.
Elinajanodotteen pidentymisen taustalla on monia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sadan vuoden aikana
köyhä valtio on vaurastunut ja väestön terveydentilaan on pystytty panostamaan mm. laadukkaan
äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon avulla. Työ- ja
asuinolot ovat parantuneet, ja terveyttä edistäviin elintapoihin on pystytty vaikuttamaan
laadukkaan koulutuksen avulla. Koulutus on myös lisännyt kiinnostusta omasta terveydestä
huolehtimiseen, ja tätä tietoa on pystytty välittämään eteenpäin seuraaville sukupolville.