6. Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa

a.
• Sekä miesten että naisten sepelvaltimokuolleisuus on 50 vuoden seurantajakson aikana
pudonnut noin 75 %.
• Naisten sepelvaltimokuolleisuus on ollut koko ajan noin kaksi kertaa miesten kuolleisuutta
pienempää.
• Miesten kuolleisuus on kuitenkin pienentynyt kulumäärällisesti enemmän kuin naisten.

b.
• Tietoisuus elämäntapojen merkityksestä sekä ylipainon vaikutuksista sairauksiin on
lisääntynyt.
• Apua elämäntapamuutoksiin on entistä enemmän tarjolla.
• Mahdollisuudet valita terveellistä ravintoa ovat lisääntyneet.
• Tupakointi on vähentynyt.
• Moni pohtii omassa suvussaan esiintyneitä sydän- ja verisuonitauteja, ja jos perimä
osoittaa alttiutta niille, on yksilö usein motivoituneempi muuttamaan elämäntapojaan.
• Myös media ohjaa ihmisiä yhä enemmän noudattamaan terveellisiä elämäntapoja.

c.
• Yhteiskunta on panostanut liikuntamahdollisuuksiin esim. rakentamalla lähiliikuntapaikkoja
ja -puistoja, ja ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikunnan
harrastamiseen.
• Monet työnantajat kannustavat työntekijöitään yhä enemmän pitämään huolta
hyvinvoinnistaan.
• Liikunnalle ohjataan enemmän valtionavustuksia. Esimerkiksi nuorten liikkumisen
lisäämiseen tähtäävät Liikkuva koulu- ja Liikkuva opiskelu -hankkeet ovat olleet hallituksen
kärkihankkeita.
• Lääketieteen kehittyneen diagnostiikan avulla oireita osataan tulkita entistä paremmin ja
sepelvaltimotauti havaitaan entistä varhaisemmassa vaiheessa.
• Terveysosaaminen on parantunut, ja ihmiset hakeutuvat entistä useammin lääkärin
vastaanotolle.
• Sepelvaltimotaudin hoito on kehittynyt (esim. pallolaajennusten ja ohitusleikkausten
avulla) ja hoidon ennuste on parantunut tekniikoiden myötä.
• Pohjois-Karjala-projekti aloitettiin vuonna 1972, ja sillä on ollut merkittävä rooli
kansalaisten sydäntautikuolleisuuden vähentäjänä. Projektin avulla lisättiin kansalaisten
tietoisuutta suolan, rasvan ja tupakoinnin haittavaikutuksista.
• Myös muu valistus ja kampanjointi on lisääntynyt.
• Elintarvikevalikoimaan on tullut terveellisiä vaihtoehtoja, ja niistä tiedotetaan kuluttajille
hyvin.
• Kehitys on ollut myönteistä, mutta pitää muistaa, että väestö ikääntyy ja
ravintotottumuksissa ei ole enää tapahtunut niin rajua muutosta terveellisempään
suuntaan kuin mitä 1970-luvulla tapahtui.
• On myös huomattava, että tilasto kertoo vain kuolleisuudesta, ei sydän- ja verisuonitautien
absoluuttisesta esiintyvyydestä. Lisäksi diagrammi on ikävakioitu, eli siinä ei näy
ikääntyneiden suhteellisen osuuden kasvu.