Tutkimus alkaa selvittää syitä kielteisten rokotusasenteiden taustalla – Netissä rokotuksista julkaistaan paljon huuhaata, sanoo lääkäri

Jos rokottamaton lapsi sairastuu, lääkäri ei välttämättä tunnista harvinaisiksi muuttuneiden tautien oireita ja hoito voi viivästyä.

ROKOTUSTEN kattavuus on Suomessa useimpien sairauksien kohdalla hyvä, mutta myös rokottamista vastustavia asenteita esiintyy.

Hämeenlinnalainen neuvolalääkäri Anu Mähönen on huomannut lievää nousua rokotusten vastustamisessa. Hämeenlinna on yksi paikkakunnista, joissa tuhkarokkorokotus on otettu alle 95 prosentille lapsista.

”Sikainfluenssarokotuksen aiheuttamat narkolepsiatapaukset kuutisen vuotta sitten säilyvät sitkeästi ihmisten mielissä ja ne ovat lisänneet rokotteiden vastaisuutta”, Mähönen sanoo.

Hänen mielestään internet on yksi virheellisen tiedon välittäjä.

”Netissä julkaistaan paljon huuhaata. Siellä leviää vaihtoehtoisia totuuksia, ja ihmisten on vaikea erottaa joukosta oikeaa tutkimuksiin perustuvaa tietoa.”

Esimerkiksi viralliselta kuulostava rokotusinfo.fi on yksityishenkilöiden ylläpitämä sivusto, jolla pyritään lisäämään itsemääräämisoikeutta rokottamisen suhteen.

NYT ihmisten suhtautumista rokotuksiin aletaan selvittää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ryhtyy tutkimaan, mistä syntyy rokotusten vastustus. Tavoitteena on luoda työkaluja, joiden avulla luottamusta rokotuksiin voidaan vahvistaa. Tutkimuksen suunnittelu ja rahoituksen kerääminen ovat alkaneet.

Tutkimukseen tulee mukaan alueita, joilla rokotuksia on vastustettu.

”Asenteita tutkitaan muun muassa haastattelemalla vanhempia ja kysymällä, miten syntyvät päätökset jättää lapsi rokottamatta”, erikoistutkija Jonas Sivelä sanoo.

Hän on aikaisemmin tutkinut muun muassa terveyteen liittyviä harhakäsityksiä ja aidsia Afrikassa.

Tutkimuksessa selvitellään, millaisia riskejä vanhemmat ottavat, kun he tekevät rokotuspäätöksiä. Tarkoitus on selvittää myös terveydenhuollon ammattilaisten asenteita rokotuksiin.

NEUVOLALÄÄKÄRI Anu Mähösen mielestä vanhempia voi kannustaa rokottamaan lapsiaan kertomalla asiallisesta rokottamisen hyödyistä ja haitoista.

”Tärkeää on myös puhua niistä taudeista, joilta rokotukset suojaavat. Nykyvanhemmat ovat syntyneet hyvän rokotussuojan aikana 1970-, 1980- tai 1990-luvulla, eivätkä usein tiedä näistä sairauksista.”

Rokotuksen ottaminen jättämättä voi johtaa vakavaan sairastumiseen. Ongelmia Mähösen mukaan syntyy myös siitä, että nykyisin harvinaisiksi muuttuneiden tautien oireita ei tunnisteta ja hoito viivästyy.

”Kannan suurta huolta myös antibioottiresistenssin kasvusta. Rokottamalla voi saada suojan myös sellaisia tauteja vastaan, joiden hoitamiseksi ei tulevaisuudessa ole toimivaa lääkettä olemassa.”

KUN aikaisemmin rokotuskattavuus oli korkea, myös rokottamatta jääneet lapset olivat suojassa, koska taudit eivät levinneet.

Jos rokotusten vastustus lisääntyy, laumasuoja vähenee ja epidemiat alkavat levitä. Tuhkarokkorokotuksen laumasuojaraja on 95 prosentin rokotuskattavuus, mutta joidenkin arvioiden mukaan sen pitäisi olla jopa 97 prosenttia tuhkarokon suuren tartuttavuuden vuoksi.

Mähösen mukaan lukuun on saattanut vaikuttaa virheellinen tilastointi, mutta Hämeenlinnassa on myös maahanmuuttajia, jotka suhtautuvat nuivasti tuhkarokolta suojaavaan MPR-rokotukseeen.

MÄHÖNEN iloitsee siitä, että Suomessa on erinomainen rokotusohjelma, johon viime vuosina on tullut myös uusia rokotteita.

Neuvolaikäiset saavat Suomessa kaksi yhdistelmärokotesarjaa. Ne suojaavat jäykkäkouristukselta, kurkkumädältä, hinkuyskältä, poliolta, Hib-taudeilta, tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta.

Alle kolmevuotiaat saavat joka vuosi kausi-influenssarokotteen. Lisäksi lapset saavat rotavirusrokotteen, pneumokokkirokotteen ja papilloomavirusrokotteen. Vesirokkorokote on tulossa.

”Riskiryhmät saavat lisäksi omia rokotuksia, joilla suojaudutaan tuberkuloosia, B-hepatiittia ja puutiaisaivokuumetta vastaan tietyillä alueilla.”