Kannattaa käydä töissä.

Suomalainen työterveydenhuolto yksityisellä puolella on maailman huippua, ellei paras. Jätetään pieni kysymysmerkki vielä tuolle, kun ei ole kokemusta miten Tokion työterveydessä hoidetaan poskiontelotulehdusta.

Yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tarjoavien yritysten toiminta on kehittynyt huimasti aivan muutaman viime vuoden aikana. Suuri syy tähän on asiakkaille tarkoitettujen verkkosovellusten käyttöönotto.

Eli asiakas luo itselleen sovelluksessa tilin kännykällä, tabletilla tai tietokoneella. Tililtä löytyvät tiedot henkilön kaikesta asioinnista kyseisellä lääkäriasemalla siitä lähtien, kun hän on alkanut käyttää yrityksen palveluita.

Otetaan muutama esimerkki, miten kätevästi asioita hoidetaan sovelluksen kautta.

Kun aamulla käy verikokeissa, niin menee vain tunti pari kun sähköpostiin kilahtaa tieto, että tulokset ovat valmistuneet. Ei siitä ole kovin pitkä aika, kun tuloksia sai odotella päiväkausia.

Äkillisen sairauden iskiessä mennään sovelluksessa digiklinikalle, jossa voi joko lähettää viestin työterveyshoitajalle tai varata soittoajan. Koska kyseessä ei ole maantieteelliseen sijaintiin sidottu hyvinvointialue, ajan voi varata vaikka Hangossa istuvalle hoitajalle, joka soittaa asiakkaalle tämän ehdottamana kellonaikana. Näin saadaan asia nopeasti eteenpäin ilman, että potilaan pitää istua heikossa kunnossa odotuskäytävällä.

Reseptin uusintaa voi pyytää sovelluksessa parilla napin painalluksella. Jossain päin maata päivystää lääkäri, joka uusii reseptit yleensä miltei saman tien.

Vertailun vuoksi, julkishallinnon sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita kansalaisille tarjoavassa OmaKanta-sovelluksessa reseptien uusimispyynnön käsittely voi kestää 8 päivää.

Kaikki nämä yksityisen terveydenhuollon "herkut" tietenkin maksavat paljon työnantajalle. Rahan vastineeksi yritys saa työntekijän nopeasti terveeksi ja takaisin sorvin ääreen.

Säästötarve pakottaa koviin ratkaisuihin

Asia lienee tullut selväksi. Yksityinen terveydenhuolto on ottanut valtavia askelia eteenpäin, kun julkisella puolella kärvistellään suurissa talousvaikeuksissa, mikä johtaa väistämättä palvelujen heikkenemiseen.

Suomen julkiset terveydenhoitopalvelut kestävät taatusti kansainvälisen vertailun, mutta viime aikojen tapahtumat antavat aihetta huoleen.

Lännen Median kyselyssä useimmat hyvinvointialueiden johtajat kertoivat, että valtion alueille myöntämä rahoitus ei riitä tänä vuonna eikä ensi vuonnakaan. Esimerkiksi Pohjanmaan hyvinvointialueella säästötarve on arvioiden mukaan 95 miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä. Vielä tämän vuoden aikana pitäisi säästää 10 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueella on jo pantu tuulemaan ja tehty kovia päätöksiä. Terveysasemia ja hammasklinikoita suljetaan enimmäkseen ruotsinkielisillä alueilla. Sairaaloissa vähennetään vuodepaikkoja ja asumispalveluissa yhdistetään yksiköitä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä aloitetaan muutosneuvottelut koko henkilöstön kanssa, työntekijöitä on noin 20 000 ja vähennystarve jopa 500 henkilötyövuotta.

Kaikilla on oikeus hoitoon

Kun fyysinen palvelutarjonta vähenee, ongelmaa ratkotaan digitaalisten ja liikkuvien palveluiden kehittämisellä, eikä muuta mahdollisuutta olisikaan.

Yksityisen terveydenhuollon esimerkki ja asiakkaiden kokemukset digiklinikan käytön helppoudesta todistavat, että sama temppu voidaan saada toimimaan myös julkisella puolella.

Pitää toki muistaa, että etälääkärien ja -hoitajien käyttö toimii ei-kiireellisten eikä kovin vakavien tapausten hoitamisessa. Huonossa kunnossa olevat vanhukset ja vakavasti sairaat tietenkin pääsevät sairaalaan ja terveysasemalle. Suomessa kaikilla on oikeus saada hoitoa tulotasosta tai mistään muustakaan riippumatta.

Näin ollen hyvinvointialueen palveluita ja yksityisten lääkärikeskusten toimintaa ei koskaan voida arvioida samalta viivalta.

Digipalvelujen käytössä hurja nousu koronavuosina

Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto päätti 4. syyskuuta uuden potilastietojärjestelmän hankinnasta. Investoinnin kustannusarvio on 20,6 miljoonaa euroa, ja ylläpito maksaa 8,9 miljoonaa euroa vuodessa.

Lifecare-niminen järjestelmä korvaa nykyisin käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät, joita on puoli tusinaa. Uuden järjestelmän myötä potilaan tiedot tallentuvat yhteen ja samaan paikkaan, mikä helpottaa asiointia ja säästää aikaa sekä lieventää byrokratiaa.

Tämä kuulostaa järkevältä. Tuohon hintaan sopii odottaa, että järjestelmä myös toimii moitteetta.

On totta, että monilla vanhuksilla on korkea kynnys siirtyä digipalveluihin. He joutuvat sijaiskärsijöiksi hoitoalan muutoksessa. Mutta suurin osa tämän hetken 60-70-vuotiaista surffaa näppärästi netissä, ja he osaavat sen myös 80-vuotiaina.

Digiharjoitusta saatiin koronavuosina. Kelan mukaan yksityisten etälääkäripalveluiden käyttäjien määrä kasvoi silloin räjähdysmäisesti.

Kela-korvausta yksityislääkärin etävastaanotosta saaneiden määrä kasvoi muutamasta tuhannesta satoihin tuhansiin ihmisiin. Vuonna 2022 palveluita käytti jo noin 320 000 henkilöä.

Kun on pakko, ihminen kyllä opettelee uusia asioita nopeasti.