– Hyvät tunnetaidot omaava henkilö on työpaikalla se, josta kaikki pitävät, näin sanoo seinäjokelainen henkinen tunnevalmentaja Elina Väänänen. Hänen mukaansa tunnetaidoilla on suuri merkitys työelämässä.

Suomalaiset usein "puskevat läpi harmaan kiven", työntävät tunteensa sivuun ja keskittyvät rationaalisiin asioihin. Tunteiden tarkkailun sijaan keskitytään ratkaisemaan asioita ja mietitään, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.

Tunnetaitoihin kuuluvat muun muassa tunneäly, itsemyötätunto, rajojen asettaminen, myönteisen ajattelun vahvistaminen, stressinhallinta ja tunteiden ilmaisu. Tunneälykäs ihminen tunnistaa niin omia kuin toistenkin tunteita.

– Kun ne ovat hallussa, ihminen pystyy käsittelemään stressiä ja arjen tapahtumia tasapainoisella tavalla. Monen ongelmana on, että elämässä pyritään vain pärjäämään ja sinnitellään eteenpäin.

Tunnetaidot tuovat arkeen enemmän empatiaa ja myötätuntoa itseä sekä toisia kohtaan.

– Ne tuovat elämään myös vapautta. Ei tarvitse jatkuvasti olla suoritusjännityksessä, kun ymmärtää, että tunteet ovat osa minua myös työelämässä.

Väänänen korostaa, että ei ole olemassa pelkkää työminää, vaan ihmiset tulevat töihin kokonaisina. Tunteet ovat ihmisen hyvinvoinnin ytimessä, ja tunnetaidot ovat äärettömän tärkeitä stressin ja uupumuksen ehkäisyssä sekä myös niistä toipumisessa.

Työpaikoilla pitää voida puhua myös kielteisistä tunteista

Kun ihmiset kohtaavat toisiaan, muodostuu työpaikalla ainutlaatuinen tunneilmasto. Jokainen tuo siihen oman osansa.

– Perimme nämä taidot usein lapsuuden perheestämme, jossa tunteita on joko kohdattu ja huomioitu tai sitten ei. Valitettavasti työpaikoilla usein ajatellaan, että tunteista pitää vaieta. Tunteet kuitenkin näkyvät kehonkielessä.

Työpaikoilla on paljon sanatonta viestintää, ihmiset pyrkivät tulkitsemaan, mitä kukin ajattelee tai tuntee. Siitä voi syntyä Väänäsen mukaan paljon ahdistusta ja kysymysmerkkejä.

– Jokaisen olisi tärkeä opetella tunnetaitoja. Helposti ajatellaan, että tunteiden ilmaisu on huutamista tai tulivuorenpurkauksia. Se ei ole terve tapa ilmaista tunteita.

Tunteiden terve ilmaisu lähtee siitä, että niitä käsitellään ensin itse ja sen jälkeen ilmaistaan rakentavalla tavalla työyhteisössä toiselle.

– Olisi hyvä, jos työpaikalla sovittaisiin yhteisesti, että kaikilla on lupa puhua myös kielteisistä tunteista. Olen kuullut monien isojenkin yritysten esimiehiltä, että he nimenomaan toivovat, että työntekijät sanoittaisivat ajoissa kielteisiä tunteitaan.

"Liian usein suu avataan vasta, kun ollaan jo hakemassa sairaslomaa"

Työpaikalla on hyvä ajoissa puhua uupumuksen ennakkomerkeistä, väsymyksestä ja ylikuormituksesta. Monella työpaikalla on kuitenkin yhä niin sanottu pärjäämisen kulttuuri, johon ei kuulu tunteiden sanoittaminen.

– Liian usein suu avataan vasta, kun ollaan jo hakemassa sairaslomaa.

Negatiivisten tunteiden piilottaminen vie energiaa ja aiheuttaa ahdistusta, joten on tärkeää, että niitä opitaan purkamaan rakentavasti. Jos ihminen ei Väänäsen mukaan pysty purkamaan esimerkiksi kiukun tunnetta, jähmettää se lihaksia ja jää kehoon tukkeumana.

Tämä näkyy myös työpaikoilla, joissa on purkamattomia tunteita.

– Asiat käyvät helposti tunteisiin, kun ihmiset eivät ymmärrä toisiaan.

On tärkeää, ettei ongelmaa lähdetä ratkaisemaan vaikeasta tunnetilasta, vaan asiaan on hyvä ensin ottaa hieman etäisyyttä.

– Joskus muutama syvä hengitys riittää, toisinaan voi käydä pikaisella happihyppelyllä. Pieni aikalisä on ensisijainen keino konfliktien ratkaisussa. Sen jälkeen asiaa on helpompi käsitellä neutraalisti.

Kaikki katsovat maailmaa omien filttereidensä läpi

Tunneälykäs ihminen on usein luonteeltaan sovitteleva, ja voi työpaikalla auttaa konfliktitilanteissa, sillä hänellä on siihen sopivat taidot. Hänellä on tietynlainen ymmärrys itseään ja kaikkien ihmisten erilaisuutta kohtaan.

– Ei ole olemassa yksi maailma, vaan niitä on yhtä monia kuin täällä on ihmisiä.

Hyvillä tunnetaidoilla varustettu ihminen ymmärtää, että jokaisella on omat "filtterinsä", joiden läpi hän maailmaa katselee. Ne muodostuvat elämän mittaan, erityisesti lapsuudella on suuri merkitys.

– Kun tunneäly on hyvä, on omien rajojenkin asettaminen luonnollista. Ihminen osaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan.

Väänäsen mukaan tunnetaitokoulutukset ovat tulevaisuuden suuntaus. Yritysten johto ja esimiehet ovat jo heränneet huomaamaan näiden asioiden tärkeyden ja järjestävät henkilöstölleen erilaisia koulutuksia.

– Myös miehet ovat kiinnostuneita näistä asioista ja sanoittavat tunteitaan ääneen. Siitä olen todella iloinen.

Väänänen kannustaa kaikkia miettimään, miten kohtaa ja käsittelee stressaavia tilanteita, ymmärtääkö omia tunteitaan ja osaako sanoittaa niitä. Tärkeää on myös oppia tunnistamaan, missä kohtaa kehossa tunne tuntuu.

– Vuorovaikutus työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa paranee, kun ihminen oppii tiedostamaan näitä asioita.

Tunneilmaston muutos lähtee siitä, että asioista puhutaan

Hyvät tunnetaidot omaava ihminen ei Väänäsen mukaan koskaan puhu toisista pahaa eikä arvostele. Hän ei myöskään anna konkreettisia neuvoja, kun joku tulee jakamaan huolensa, vaan kuuntelee ja on läsnä.

– Kuuntelemisen taito on tärkeää myös työelämässä. Olemme tottuneet antamaan rationaalia neuvoja, mutta joskus on hyvä pysähtyä vain kuuntelemaan toista, Väänänen toteaa.

– Se voi olla jollekin päivän pelastus, kun tulee vihdoin kuulluksi, hän lisää.

Tunneilmaston muutos lähtee siitä, että tunnetaidoista puhutaan. Muutosta pitää luoda aktiivisesti, ja saada kaikki osallistumaan.

– Jokaisen osallistujan on tärkeää motivoitua muutokseen, ymmärtää, että tunnetaidot parantavat niin työyhteisöä kuin omaa arkea työssä.

Esimiehet voivat omalla kiinnostuksellaan, innostuksellaan ja esimerkillään luoda tunnetaitoja työyhteisöön ja innostaa muitakin lähtemään uuden oppimiseen mukaan.

Tunneäly on hyödyllinen ja tarpeellinen resurssi stressin hallinnassa. Omaa stressinhallintaansa voi parantaa itsetutkiskelulla, havainnoimalla, miten keho reagoi eri tilanteissa.

– Tunteet ovat aina kehollisia, joten tunteita on hyvä oppia yhdistämään erilaisiin kehon merkkeihin. Stressi on lyhytaikaisesti koettuna luonnollinen osa ihmisen elämää. Jos se jatkuu pitkään, se voi muuttua osaksi itseään, normaaliksi.

Syke on jatkuvasti korkea, keho vapisee ja on kierroksilla oleva olo. Se ei ole kehon luonnollinen tila, vaan silloin ihminen on taistele ja pakene -tilassa

– Se on alkukantainen kehontila, johon pitkäaikainen stressi vie. Sillä, että oppii tuntemaan omaa kehoaan ja sen merkkejä, oppii luomaan aikalisää. Itsetuntemukseen kuuluvat myös erilaiset tavat rentoutua ja rauhoittua.

Rajojen asettaminen voi pelottaa

Väänänen korostaa, että on tärkeää osata sanoittaa toiselle, jos jokin asia tuntuu epämukavalta. Se on ennakointia, joka suojaa stressiltä. Stressinhallinnassa tärkeää on myös, että työntekijä kokee olevansa tärkeä osa työyhteisöä ja että häntä arvostetaan.

– On korvaamattoman tärkeää saada enemmän kiitosta kuin että koko ajan vain vaatimukset lisääntyvät. Uupumuksen syynä on usein kova työtahti ja paineet sekä se, että ihminen ei enää näe työssään merkityksellisyyttä. Työ ei enää vastaa omia arvoja.

Väänänen tietää mistä puhuu, sillä hän paloi itse loppuun noin viisi vuotta sitten. Hän on oppinut näkemään uupumuksen lahjana.

– Kun sen on kerran kokenut, keho muistaa sen ja osaa ajoissa kertoa, koska pitää rauhoittaa vauhtia, hän sanoittaa.

Hän kannustaa ihmisiä luottamaan kehoon ja sen viisauteen. Uupumus opettaa ihmiselle, mikä on hänelle tärkeintä, mihin hän haluaa loppuelämänsä minuutit ja tunnit käyttää.

– Rajojen asettaminen tulee isoon rooliin. Niiden asettaminen voi alkuun olla tosi jännittävää, mutta siinä auttaa toipumisen myötä tuleva voimaantuminen.

Miten omia tunnetaitojaan, kuten esimerkiksi empatiaa voi kehittää?

– Ensin on oltava itselleen empaattinen ennen kuin voi olla toisille. Aluksi on hyvä kysyä itseltään, kuinka paljon tuntee ymmärrystä ja myötätuntoa itseään kohtaan.

Seuraavassa vaiheessa voi harjoitella läsnäoloa hetkessä, kuuntelee toista ja on läsnä. Väänänen korostaa, että on tärkeää pyrkiä näkemään eri puolia toisessa ja hyväksyä, että jokaisella on hyviä ja huonoja päiviä.

– Jokainen käy joskus läpi haasteita elämässään ja se voi näkyä tunteen purskahduksina, joita ihminen ei välttämättä pysty hallitsemaan.

Väänäsen mukaan työpaikalla saa ja pitääkin näyttää myös huonoja tunteitaan. Tärkeää on kertoa kollegoille, jos itsellä on huono päivä.

– Ei voi saapua paikalle ukkosmyrskynä ja vaatia ymmärrystä. Usein, jos tunteita ei sanoiteta, toinen voi säikähtää ja miettiä, mitä minä olen tehnyt.