SOS-syömisterapia (engl. SOS Approach to Feeding)

Mikä on SOS-syömisterapia?

  • SOS tulee sanoista Sequential Oral Sensory.

  • Se on lasten syömisen kuntoutukseen kehitetty menetelmä, jota käytetään erityisesti silloin, kun lapsella on selektiivistä syömistä, ruokapelkoa, nielemisvaikeuksia tai muita syömisen haasteita.

  • Menetelmän kehittäjä on tohtori Kay Toomey (USA).

Perusajatus

  • Syöminen on kehityksellinen taito, jota opetellaan pienin askelin.

  • Terapia ei painosta lasta syömään, vaan etenee lapsen yksilöllisessä tahdissa.

  • Lasta tuetaan etenemään vaiheittain: ruoan katsomisesta, koskettamisesta ja haistelusta aina maistamiseen ja syömiseen saakka.

Menetelmän rakenne

  • Terapia on usein ryhmä- tai yksilömuotoista.

  • Käytetään paljon leikkiä ja aistiharjoituksia (näkö, haju, tunto, kuulo, maku).

  • Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa, jotta opitut taidot siirtyvät arkeen.

Kenelle sopii?

  • Lapsille, jotka syövät hyvin rajoittunutta ruokavaliota.

  • Lapsille, joilla on sensorisen integraation haasteita, autismikirjon piirteitä tai oraalimotoriikan vaikeuksia.

  • Myös lapsille, joilla ruokailu aiheuttaa stressiä koko perheelle.

Vaiheittainen kuvaus SOS-syömisterapian portaista.

SOS-syömisterapian 32 porrasta (lyhennettynä tasoiksi)

Ajatus on, että lapsi etenee pienin askelin – jokainen taso on onnistuminen. Lasta ei painosteta siirtymään eteenpäin ennen kuin hän on valmis.


1. Altistuminen
  • Ruoka on läsnä huoneessa.

  • Lapsi hyväksyy, että ruokaa on pöydällä ilman ahdistusta.

2. Tolerointi
  • Lapsi kestää ruoan olemassaolon.

  • Ruokaa voi olla hänen lautasellaan, vaikka hän ei vielä koske siihen.

3. Vuorovaikutus ilman kosketusta
  • Lapsi voi osallistua ruokaan liittyviin leikkeihin tai käsitellä ruokaa välineillä (esim. lusikalla, kipolla).

4. Koskettaminen
  • Ensin lapsi koskee ruokaa välineillä, sitten sormilla, lopulta käsillä.

  • Tavoitteena on, että ruoka saa olla iholla ilman, että se tuntuu liian pelottavalta.

5. Hajuaisti
  • Lapsi haistaa ruoan ja tottuu sen tuoksuun.

6. Suun lähestyminen
  • Ruokaa tuodaan lähemmäs suuta (esim. koskettaa poskea, huulia).

7. Suun sisään
  • Lapsi laittaa ruoan kielen päälle, sylkee sen ehkä pois → tämä on silti onnistuminen.

8. Pureskelu ja nieleminen
  • Ruoka maistetaan, pureskellaan ja lopulta nielaistaan.


Käytännön vinkkejä vanhemmille kotona

  • Leiki ruoalla: rakennelmat, maalaaminen kastikkeilla, leikittely palasilla.

  • Etene pienin askelin: hyväksy, jos lapsi vain koskettaa ruokaa.

  • Anna mallia: syö itse rinnalla ja näytä esimerkkiä.

  • Ei pakottamista: paineettomuus on avain.

  • Säännöllisyys: toisto lisää tottumista.




Kuvallinen kaavio SOS-syömisterapian portaista – askel askeleelta eteneminen ruoan hyväksymisestä syömiseen.