Kun oppilaat aloittavat lukuvuottaan, kiusaaminenkin voi jatkua.

Kesällä kiusaamista on voinut olla somessa, ja lukuvuoden alettua kiusaaminen alkaa näkyä koulussa.

Selvitimme, miten kiusaamiseen puututaan eri kouluissa. Kävi ilmi, että ongelmiin pitää tarttua mahdollisimman nopeasti, jotta ne eivät laajene.

Laihialla asiasta kehotetaan kertomaan heti omalle luokanopettajalle tai -valvojalle, sanoo Laihian yläkoulun ja lukion kuraattori Heidi Puska.

Jos tämän puuttuminen ei riitä, kiusaaminen siirtyy sopu-tiimiin, Puska kertoo. Tiimissä voi olla opettajia, opo tai muita henkilöitä. Siellä sovitaan kiusaamisen seurannasta ja käsittelyt kirjataan ylös, jotta niistä jää mustaa valkoiselle.

– Sopu-tiimin puuttuminen on ollut todella tehokasta. Jos sekään ei auta, koululle kootaan vielä isompi porukka, Puska kertoo.

Silloin mukana ovat kaikki osapuolet, vanhemmat ja tilanteen mukaan esimerkiksi kuraattori.

Myös Vaasan Keskuskoulussa käytetään sovitteluryhmää, jos keskustelu opettajan kanssa ei ole lopettanut kiusaamista, kertoo vastaava kuraattori Kaija Rautakorpi Keskuskoulusta. Kyseessä on alakoulu.

Osapuolet ohjataan kahden opettajan vetämään sovitteluryhmään, ja jos kiusaaminen siitä huolimatta jatkuu, koululle kutsutaan vanhemmat. Viimeistään silloin mukaan tulee myös oppilashuolto eli kuraattori ja mahdollisesti koulupsykologi.

Molemmissa kouluissa, Laihialla ja Vaasassa, otetaan tarpeen tullen yhteyttä sosiaalitoimeen tai poliisiin.

Somen lieveilmiöt alkavat jo alakoulussa

Kiusaamiseen on tärkeää puuttua nopeasti, joten Rautakorpi kehottaa vanhempia kysymään lapselta, miten koulupäivä on mennyt.

Lapsen mielialoja havainnoimalla voi huomata, jos jokin vaivaa. Silloin voi kysyä, onko jotain harmittavaa tapahtunut. Lasta kannattaa rohkaista kertomaan ikävistä tapahtumista nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

Rautakorpi kertoo, että somessa kiusaaminen on yleistynyt.

– WhatsApp-ryhmissä kiusaaminen on lisääntynyt paljon. Se alkaa jo alakoulussa. Lieveilmiöt lisääntyvät kolmos- ja nelosluokkalaisilla, mutta niitä voi olla jo eka- ja tokaluokkalaisilla, Rautakorpi sanoo.

Hän kehottaa vanhempia olemaan tarkkaavaisia ja pyytämään lasta näyttämään someviestejä. Kiusaamisviestit kannattaa pyytää nähtäville heti kotona.

Koulut yrittävät ennaltaehkäistä kiusaamista

Kaikilla kouluilla on suunnitelma oppilaiden suojelemiseksi häirinnältä, syrjäytymiseltä ja kiusaamiselta.

Kiusaamista ehkäistään kouluissa myös muilla keinoilla, esimerkiksi ryhmäyttämisellä ja tunne- ja kaveritaitojen opettamisella, kertoo Anu Ramsila. Hän on kuraattorien koordinoiva palveluesihenkilö Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Perusopetuksen aluerehtori Johanna Olsson Vaasan kaupungilta kertoo, että kaikissa vaasalaiskouluissa on tunnetaito-ohjelmat, joilla on tutkitusti suuri vaikutus luokan ilmapiiriin. Kouluissa on myös kummi-, tuki-, oppilaskunta- ja välituntitoimintaa.

Lisäksi yhteisöllisissä opiskeluhuoltoryhmissä käsitellään oppilaiden hyvinvointia, kuten ilmapiiriä ja viihtyvyyttä, Ramsila kertoo.

– Jos on ollut ilmiöitä kuten aggressiivisuutta, puututaan siihen. Johonkin luokkaan voidaan kohdistaa kaveritaitojen opettelua tai jonnekin lisätä välituntivalvontaa, sanoo Ramsila.

Selvittelyyn on pakko osallistua

Ramsilakin korostaa, että kiusaamiseen pitää puuttua nopeasti.

Kenen tahansa eli kiusatun, luokkakaverin tai muun tilanteessa olijan pitää ilmoittaa läsnäolevalle aikuiselle asiasta mahdollisimman pian.

Aikuinen kysyy kiusatulta, mitä tapahtui, milloin ja keitä oli paikalla. Sitten hän puhuttaa kiusaajan tai kiusaajat kunkin erikseen saadakseen tilannekuvan.

Lasten tai nuorten kanssa neuvotellaan, miten anteeksipyynnöt hoidetaan, ja kiusaajan pitää luvata, ettei vastaavaa enää tapahdu.

Lopuksi koululta pitää tiedottaa asiasta jokaisen asianosaisen lapsen vanhemmalle.

– Kiusaamisselvittelyihin osallistuminen ei ole vapaaehtoista, vaan niihin pitää osallistua, muistuttaa Ramsila.

Keskustelun jälkeen asiaa seurataan. Opettaja seuraa luokassa, valvoja välitunnilla tai kuraattori voi haastatella asianosaisia tietyn ajan kuluttua.

Jos kiusaaminen ei lopu tähän, seuraavaksi vanhemmat tulevat mukaan selvittelyyn.

Jos sekään ei auta, koululle kootaan tarvittavat henkilöt selvittämään asiaa. Myös sosiaalitoimi voi olla mukana.

Tässä kohdassa koulu miettii kurinpitokeinot, järjestää kuulemiset ja voi harkita rikosilmoitusta.

Vaikenijat ovat osallisia

Kiusaamisessa ei ole yleensä yksi vastaan yksi -asetelmaa.

Ramsila kertoo, että alussa kyseessä voi olla kahden oppilaan riita.

Joskus toinen osapuoli kytkee riitaan mukaan muita omaksi taustatuekseen. Yhtäkkiä tilanne onkin ryhmä vastaan yksi.

Kiusaamiseen voi kuulua toisen henkilökohtaisten tietojen levittämistä, somessa kiusaamista, yksin jättämistä tai fyysisiä tekoja.

Aikuisten voi olla hankalaa tunnistaa epäsuoraa kiusaamista. Muut voivat kääntää selkänsä jollekulle tai lapset voivat käyttää jotain normaalilta kuulostavaa sanaa, jolla onkin vain lasten tiedossa oleva ikävä merkitys.

Jos ryhmän jäsenet eivät puutu tilanteeseen, he ovatkin huomaamattaan osallisia siihen.

Koulu voi konsultoida poliisia

Jokaisen koulussa työskentelevän aikuisen pitää olla mukana ennaltaehkäisyssä ja puuttua epäasialliseen käytökseen, rumaan kielenkäyttöön ja kiusaamiseen, sanoo perusopetuksen aluerehtori Olsson.

– Kaikki ovat mukana: vahtimestarit, keittäjät ja siistijät. Kouluissa on selkeät järjestyssäännöt ja kaikki yhteisön jäsenet tietävät, mikä on sallittua ja mikä ei.

Jos johonkuhun kohdistuu kiusaamista tai joku huomaa sitä, opettajan saatua asian tietoonsa hän käsittelee sitä asianosaisten tai opetusryhmän kanssa.

Seuraavaksi kiusaaminen menee ensin koulun sovitteluun eli kiva-tiimiin tai sovitteluryhmään, minkä jälkeen seuraava askel on huoltajien osallistuminen.

Jos kiusaaminen ei lopu eri toimenpiteillä, koulu voi ottaa yhteyttä muihin viranomaisiin. Kiusaamisessa on saattanut täyttyä rikoksen tunnusmerkistö eli kyseessä voi olla esimerkiksi pahoinpitely tai henkeen tai terveyteen kohdistuva uhkaus.

– Koulut ovat myös konsultoineet Ankkuri-poliisia, sanoo Olsson.

Yksi keino on tehdä lastensuojeluilmoitus. Lisäksi koulut ovat käyttäneet Pohjanmaan sovittelutoimistoa, jossa rikoksesta epäilty ja uhri voivat ratkaista ristiriitojaan sovittelijan avulla. Siellä on ollut varsinkin nuorten vapaa-ajan asioita.

Koulu voi pitää kasvatuskeskusteluita. Kurinpidollisia keinoja ovat myös jälki-istunto, kirjallinen varoitus, opetuksen epääminen tai määräajaksi erottaminen.

Viimeinen vaihtoehto voi olla koulun vaihto. Sitä ennen koulussa on tehty kaikki muut mahdolliset asiat.

Vapaa-aika säteilee kouluelämään

Kurinpidollisiin keinoihin päätyminen vaatii faktoja, Olsson sanoo.

Huoltajien on välillä hankala ymmärtää, että koulussa on vaikeaa tarttua asioihin todisteiden puuttumisen vuoksi, jos teot ovat piilossa verkossa tai somessa. Siksi on tärkeää, että lapsi kertoisi koko totuuden nettikeskusteluista häpeästä tai pelosta huolimatta.

Netin tai vapaa-ajan tapahtumat ovat hankalia. Vanhemmat saattavat olla pettyneitä, kun jälki-istuntoa ei voi määrätä vapaa-ajan tapahtumien vuoksi.

Ne vaikuttavat joka tapauksessa kouluelämäänkin.

– Jos jotain tapahtuu koulun ulkopuolella, koulun kurinpidollisia toimintoja ei voi tehdä. Koulu on silti velvollinen keskustelemaan asiasta, jotta siellä säilyy rauha, Olsson sanoo.

Hän muistuttaa, että vanhempien pitäisi tietää, missä etenkin 14–15-vuotiaat liikkuvat, missä ovat netissä, keitä siellä on ja mitä puhutaan. Tietojen avulla aikuiset pääsevät kiusaamisen syiden juurille.