Kun vatsa kenkkuilee jatkuvasti, useimmat karsivat ensimmäisenä syömisiään. Joskus parempi hoitokonsti on kuitenkin terapia.
Noin puolet suomalaisista kärsii vatsavaivasta, joka ei näy tutkimuksissa
Kun vatsa kenkkuilee jatkuvasti, useimmat karsivat ensimmäisenä syömisiään. Joskus parempi hoitokonsti on kuitenkin terapia.
Ärtyvän suolen tunnistaa esimerkiksi siitä, että vatsavaivat kiusaavat kiireisinä ja stressaavina aamuna. Hyvin nukutun yön jälkeen vatsakin voi paremmin.
TILANNE toistuu turhan usein: vatsa lakkoilee, kipuilee tai juoksuttaa vessassa.
Tällaisia monille tuttuja tuntemuksia kutsutaan toiminnallisiksi vatsavaivoiksi. Ne ovat erilaisia mahan ja suolistoon toimintaan liittyviä oireita, joihin ei ole elimellistä syytä.
Toiminnalliset vatsavaivat eivät vaaranna terveyttä, mutta ne tekevät arjesta tukalaa, kertoo lääketieteen tohtori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Pajala. Hän toimii vatsaelinsairauksien linjajohtajana Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
”Joka toisella suomalaisella on jonkin sortin toiminnallista vatsavaivaa. Ne eivät ole uusia, eivätkä entistä yleisempiä vaivoja, mutta niiden kanssa eläminen on nyky-yhteiskunnassa hankalaa.”
Näinhän se on: Pellon laidalla oli sallittua piereskellä, toimistossa ei. Metsässä vessa on lähimmän kuusen juurella, mutta kaupungissa se voi olla lukkojen takana.
”Jokainen tietää, millaista on liikkua vatsan kanssa, johon ei voi luottaa.”
”Suolistosyövän mahdollisuus on hyvin pieni, jos kenkkuileva vatsa on alle viisikymppiselle tuttu vaiva.”
TOIMINNALLISTEN vatsavaivojen oireet ovat välillä enemmän, välillä vähemmän hankalia, ja yleensä ne liittyvät syömiseen. Kun ruoasta tulee epämukava olo, ihminen karsii syömisiään.
”Ensimmäisenä ruokavaliosta lähtevät yleensä kahvi, maitotuotteet ja gluteenia sisältävät viljat. Lisäksi testataan apteekin itsehoitolääkkeet närästyslääkkeistä suolen toimintaa rauhoittaviin ja vilkastuttaviin valmisteisiin.”
Kun omat konstit eivät auta, lähdetään lääkäriin.
Ensimmäiseksi lääkäri varmistaa, ettei oireiden taustalla ole elimellistä sairautta. Siihen tarvitaan potilaan haastattelemista ja tutkimuksia, kuten verikokeita, jotka paljastavat laktoosi-intoleranssin ja keliakian. Ulostetutkimuksella puolestaan päästään tulehduksellisen suolistosairauden jäljille.
Osa potilaista päätyy tähystystutkimukseen: mahalaukun tähystykseen eli gastroskopiaan tai paksusuolen tähystykseen eli kolonoskopiaan. Tähystyksillä poissuljetaan suolistosyöpiä.
”Suolistosyövän mahdollisuus on hyvin pieni, jos kenkkuileva vatsa on alle viisikymppiselle tuttu vaiva eikä siihen liity mitään seuraavista: verinen uloste, anemia, kuumeilu, tahaton laihtuminen tai nielemisvaikeus”, Pajala kertoo.
Toiminnalliset vatsavaivat ovat tyypillisesti nuorten ja työikäisten vaivoja, joille tähystys on usein turha. Alle viisikymppisistä ylävatsapotilaista 85 prosentilla gastroskopian tulos on normaali.
”Siinä mahdollisesti paljastuva vaiva on yleisimmin refluksitauti, joka hoituu lääkekokeilulla ilman tähystystäkin.”
Ruoansulatuskanavan loppupään tähystyksessä alle 50-vuotiailta paljastuu lähinnä peräpukamia sekä divertikkeleitä ja polyyppeja, eli hyvänlaatuisia pullistumia suolen limakalvolla.
”Viisikymppistäkään ei tarvitse tähystää ihan ensimmäiseksi, jos vaiva on tuttu, eikä elämäntavoissa ja sukutaustassa ole syövälle altistavia tekijöitä”, Pajala sanoo.
KUN ELIMELLISET sairaudet on suljettu tutkimuksilla pois, jäljelle jäävät toiminnalliset vatsavaivat, yleisimmin ärtyvä suoli eli IBS tai toiminnallinen ylävatsavaiva.
Ärtyvään suoleen kuuluvat ripuli ja ummetus ja monesti niiden nopea vaihtelu. Peräpää voi päristä, tai suolisto voi päinvastoin pantata kipeästi kaasuja.
Toiminnallisessa ylävatsavaivassa vatsa täyttyy vähästä ja aterian jälkeen on ikävä olo.
Koska vatsavaivoille ei löydy tutkimuksissa syytä, niihin ei löydy aina hoitoakaan.
”Kun elämä koettelee, vatsa komppaa.”
MONIKANSALLISEN, nettipohjaisen kyselyn mukaan yli 46 prosenttia toiminnallisista vatsavaivaa sairastavista potilaista on käynyt jossain vaiheessa lääkärillä vaivansa kanssa, Pajala kertoo Gastroenterology-lehdessä vuonna 2021 julkaistusta tutkimuksesta.
”Vaivojen selvittelystä aiheutuu kuluja ja kärsimystä, vaikka niiden jäljille voitaisiin päästä muutamalla kysymyksellä, kuten koska ja millaisissa tilanteissa vatsa vaivaa.”
Toiminnalliset vatsavaivat helpottavat yöllä. Vatsa ei vaadi huomiota hyvin nukutun yön jälkeen, mutta vaivaa kiireaamuina.
”Kun elämä koettelee, vatsa komppaa. Taloudelliset vaikeudet, omaisen sairastuminen ja ihmissuhderistiriidat tuntuvat vatsassa”, Markku Pajala sanoo.
Hän kannustaa vatsavaivaista selvittämään, onko lähipiirissään kohtalotovereita.
”Toiminnalliset vaivat kulkevat usein suvuissa, mutta syy ei ole geeneissä. Lapsi perii vanhemmiltaan elintapansa: ateria- ja päivärytminsä ja ruokavalionsa.”
Vatsavaivoissa voi olla kyse myös opitusta tavasta. Vanhempien tapa suhtautua vatsavaivoihin katastrofina voi siirtyä lapselle, joka oppii tarkkailemaan oireitaan ja huolestuu pienestä.
Joskus vatsavaivojen takana voi olla oikeakin katastrofi, kuten fyysinen tai henkinen väkivalta.
”Isot kuprut elämässä altistavat vatsavaivoille, ja ne voivat jäädä päälle. Taustalla oleviin tekijöihin pääsee kiinni, kun ymmärtää kehon, mielen ja sosiaalisten tekijöiden yhteyden oireisiin.”
”Vatsavaivojen taustalla voi olla jopa jokin aiempi kurja kokemus.”
TOIMINNALLISIA vatsavaivoja on viime vuosina alettu tutkijapiireissä kutsua jopa suoli-aivoyhteyden sairauksiksi. Nimi korostaa keskushermoston roolia vatsavaivojen synnyssä ja aistimisessa.
Pajala kertoo, että mahasuolikanava ja keskushermosto keskustelevat keskenään autonomisen hermoston välityksellä. Se jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, jotka tilanteen mukaan joko kiihdyttävät tai rauhoittavat elimistön toimintoja.
”Aivoissa aistittavat asiat ohjaavat vatsavaivojen syntymekanismeja. Siten apu vaivoihin voi joskus löytyä terapiasta.”
Mieltä kuormittavat asiat vaikuttavat vatsan toimintaan, ja kiireen ja stressin yhteys vatsavaivoihin onkin tiedetty jo pitkään.
”Vatsavaivojen taustalla voi olla jopa jokin aiempi kurja kokemus. Ihminen ei vain osaa yhdistää sitä oireisiinsa”, Pajala sanoo.
KOSKA toiminnalliset vatsavaivat syntyvät useamman tekijän summana, niitä hoidetaan yleensä kokonaisvaltaisella elintaparemontilla, Pajala kertoo.
”Parempaan lopputulokseen päästään, kun lääkärin ja oireita lievittävien lääkkeiden lisäksi mukana on ravitsemusterapeutti, liikunta-ammattilainen ja joskus psykologi.”
Dieetti on kuitenkin toiminnallisissa vatsavaivoissa harvoin ensimmäinen hoito, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Emilia Leinonen.
Liikkeelle kannattaa lähteä yksittäisistä muutoksista, kuten ruokarytmin säännöllistämisestä tai esimerkiksi kahvin, purukumin tai alkoholin vähentämisestä.
”llman ravitsemusalan ammattilaisen apua toteutettu tiukka dieetti voi hankaloittaa ravintoaineiden ja joskus energiankin riittävää saantia sekä ruokasuhdetta”, Leinonen sanoo.
Ennen kuin muuttaa ruokavaliotaan isosti, Leinonen kannustaa kokeilemaan näitä konsteja:
1. Huolehdi riittävästä palautumisesta ja unesta. Suolisto reagoi helposti stressiin.
2. Syö säännöllisesti ja juo riittävästi vettä. Kun aterioilla on rytmi, nälän ja kylläisyyden tuntemuksia on helpompaa kuulla ja annoskoko pysyy sopivana. Veden juonti ehkäisee ummetusta.
3. Pysähdy syömään. Se ehkäisee hotkimista ja siten ilmaa suolistossa sekä rauhoittaa autonomista hermostoa. Ruoansulatus tykkää, kun ruoka pureskellaan kunnolla.
4. Liiku päivittäin ja tauota istumista. Liikkuminen tukee kaasujen poistumista suolistosta ja helpottaa ummetusta. Kehoa kuunteleva liike tukee palautumista.
5. Hyödynnä hengitystä. Tiukoissa paikoissa hengitä muutaman kerran tavallista syvempään sisään ja pidennä uloshengitystä. Se auttaa säätelemään autonomista hermostoa ja rauhoittamaan oloa.
6. Kokeile kauraa. Monen vatsa sietää kauraa paremmin kuin vehnää tai ruista. Viljat sisältävät suolistolle tärkeitä kuituja.
7. Harkitse probiootteja. Käyttöä on turha jatkaa, elleivät ne auta muutamassa viikossa.
8. Jos karsit ruokavaliota, tee se asiaan perehtyneen ravitsemusterapeutin kanssa. Ärtyvän suolen hoidossa käytetty FODMAP-ruokavalio on kolmivaiheinen. Ensin poistetaan FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruokia, kuten ruis, vehnä ja ohra, sekä jotkin hedelmät ja kasvikset, kuten omena ja sipulit. Seuraavaksi karsittuja ruoka-aineita testataan ruoka-aine tai FODMAP-ryhmä kerrallaan. Ylläpitovaiheessa ruokavalioon jäävät ruoat, jotka eivät aiheuta ikäviä oireita.