"Suolaa, suolaa, enemmän suolaa".

Näillä sanoin Fakiiri Kronblom esiintyi 1960-luvun lastenohjelmassa. Todellisuudessa suolan käyttöä tulisi kuitenkin vähentää, sillä suomalaisten suolan saanti ylittyy reilusti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Heli Kuusipalon mukaan liiallinen suolamäärä on opittu tapa.

– Suolaa saadaan pääruoista, joihin on tottumuksen kautta opittu lisäämään suolaa.

Suolaa voi löytyä isoja määriä yllättävistä elintarvikkeista.

– Jos mennään yksittäisiin elintarvikkeisiin, niin leivät ja varsinkin paistopisteiden leipätaikinat ovat suolaisia, Kuusipalo avaa.

– Myös juustot ja makkarat ovat suolan päälähteitä suomalaisilla.

Liikakäytöllä haitallisia terveysvaikutuksia

Ruoka- ja merisuola ovat melkeinpä täysin natriumin ja kloridin muodostamaa natriumkloridia. Näistä natrium on se ainesosa, jonka määrää tulee tarkkailla.

Mineraalisuola, kuten Pansuola, sisältää vähemmän natriumia, joten siksi sen käyttö on suositeltavaa. Natriumin vähäinen määrä vaikuttaa myös makuun. Tämän takia mineraalisuolaa käytetään herkästi enemmän, jolloin natriumin käyttö ei todellisuudessa vähene.

Liiallinen suolan syönti nostaa verenpainetta, mikä on uhka sydän- ja verisuonitaudeille.

– Runsas suolan käyttö lisää kalsiumin eritystä virtsaan, mikä altistaa osteoporoosille. Joihinkin syöpiin, esimerkiksi mahasyöpään, sairastumisen riskiä suolan käyttö voi lisätä, Kuusipalo toteaa.

Vääriä uskomuksia

Monilla voi olla sellainen käsitys, että etenkin kesähelteiden aikaan suolaa tulisi nauttia normaalia enemmän, esimerkiksi vichyveden muodossa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

– Ihmiset saavat ruoan mukana kivennäisaineita, mukaan lukien natriumia, Kuusipalo kertoo.

Vaikka suositus suolan saannille on 5 grammaa, Ihmisen fysiologinen tarve suolan saannille on vain 1,5 grammaa. Tämä saavutetaan ruoan mukana helposti.

Toinen harhaluulo suolaan liittyen on sen käyttö matalan verenpaineen hoitokeinona.

– Tätä vanhan kansan viisautta usein kuulee sanottavan. Todellisuudessa, jos verenpaine on matala, pitää selvittää mistä se johtuu.

Vaikka suomalaiset syövät suolaa liikaa, on muistettava, että natriumtason ylläpitäminen on tärkeää.

– Jos natriumin määrä romahtaa, se on hengenvaarallinen tila, Kuusipalo toteaa.

Liian alhaisen suolan määrän taustalla ovat kuitenkin poikkeustilanteet, kuten oksennustaudin aiheuttama kuivuminen tai kovat urheilusuoritukset.

– Pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa on tarkoituksen mukaista, että juodaan ja syödään, jotta saadaan sokeria ja suolaa. Pitkänmatkan hiihdoissa on perinteisesti ollut väliaikapisteillä mustikkasoppaa ja suolakurkkuja, Kuusipalo kertoo.

Suolan saantisuositus vuorokaudessa on 5 grammaa, joka on noin yhden teelusikan verran. Suomessa miesten suolan saanti on keskimäärin 9,5 grammaa ja naisten 6,9 grammaa vuorokaudessa.

Sydänliitto suosittelee käyttämään vähäsuolaisia elintarvikkeita. Leivän suolapitoisuuden pitäisi olla alle 0,9 prosenttia, pääruokien 0,7 prosenttia tai vähemmän ja juustojen 1,2 prosenttia tai vähemmän.

Pintasuolausta ja korvaavia mausteita

Suolan määrää kannattaa tarkkailla elintarvikkeiden tuoteselosteista.

Helppo tapa tunnistaa vähäsuolaisemmat tuotteet on Sydänmerkki. Sydänmerkki kertoo, että tuote tai ruoka-annos on terveyden kannalta parempi vaihtoehto. Suolan lisäksi merkki huomioi rasvan, sokerin ja kuidun määrä tuotteessa.

Vaikka tuotteella ei olisi Sydänmerkkiä, voi siitä löytyä vähäsuolaisempi versio. Näin on esimerkiksi levitteissä ja kastikkeissa.

Huomion arvoista on myös se, missä vaiheessa suola lisätään ruokaan. Sydänliitto suosittelee pintasuolausta, eli suolan lisäämistä ruokaan vasta kun se on lautasella.

– Jos suolan laittaa heti alussa lihan tai kasvisten päälle, se ikään kuin häipyy ruoanvalmistuksen aikana. Pintasuolaamalla tulee laittaneeksi paljon vähemmän suolaa, Kuusipalo toteaa.

Kotona ruokaa voi maustaa jollain muulla kuin suolalla. Kuusipalo vinkkaa itsetehtävistä mausteseoksista, joita voi käyttää marinointiin.

– Mausteseokseen voi laittaa jotain hapanta, öljyä, joka kantaa mausteen maun, ja vaihtelevasti yrttejä. Niillä saa ruokaan makua ilman suolaa. Sipuli, inkivääri ja piparjuuri tuovat hyvin makua, Kuusipalo vinkkaa.

Tottuminen pienempään suolamäärään voi kestää hetken. Kuusipalo kertoo olleensa itse tilanteessa, jossa suolan käyttö oli lopetettava kokonaan. Tämä avasi silmiä ruoan suolaisuuden suhteen.

– Huomaamatta ruoka oli ollut aika suolaista. Pari viikkoa kesti tottua, mutta sen jälkeen en ole enää palannut ruoan suolaamiseen.