Rasvat

Hyvät ja huonot rasvat

Kovat ja pehmeät rasvat

Usein puhutaan kovista ja pehmeistä rasvoista. Mitä ne oikein ovat?

Tyydyttyneitä rasvoja sanotaan koviksi rasvoiksi. Kovat rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä, mistä niiden nimikin juontuu. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa saadaan mm. rasvaisista maito- ja lihavalmisteista ja leivonnaisista. Tyydyttynyttä rasvaa on myös kookosrasvassa. Kovat tyydyttyneet rasvat nostavat veren kolesterolitasoa. Vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita valitsemalla voi vähentää kovien rasvojen osuutta ruokavaliossa.

Kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja sanotaan pehmeiksi rasvoiksi. Margariinit, kasviöljyt sekä kanan ja kalan rasvat sisältävät enimmäkseen pehmeitä rasvoja. Myös ihmiselle välttämättömät rasvahapot, linolihappo ja alfalinoleenihappo, ovat pehmeitä rasvoja. Niitä tarvitaan mm. ihon, näön ja limakalvojen hyvinvointiin. Lisäksi ne auttavat ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa. Välttämättömiä rasvahappoja on saatava ruuasta, koska elimistö ei pysty niitä muodostamaan.

Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, sillä suosimalla hyviä, pehmeitä rasvoja ja vähentämällä kovaa tyydyttynyttä rasvaa voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Pehmeällä rasvalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, kun sillä korvataan tyydyttynyttä kovaa rasvaa: se auttaa hallitsemaan veren kolesterolitasoa ja verenpainetta sekä parantaa sokeriaineenvaihduntaa.

Piilorasvat ovat useimmiten huonoja

Syömme usein liikaa kovaa rasvaa, koska emme tule ajatelleeksi, että suuri osa syömästämme rasvasta saadaan niin sanottuna piilorasvana. Suurimpia kovan rasvan lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa ovat rasvaiset maitotuotteet, erityisesti juusto, ja rasvaiset lihavalmisteet sekä runsaasti rasvaa sisältävät leivonnaiset. Tutkimusten mukaan tyydyttynyt rasva kohottaa kolesteroliarvoa, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla sen sijaan alentaa kolesterolia.

Transrasvat

Transrasvahapot ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, mutta ne käyttäytyvät elimistössä samalla tavalla kuin tyydyttyneet rasvahapot eli nostavat veren kolesterolitasoa. Transrasvahappoja on luonnostaan mm. rasvaisessa maidossa, voissa sekä naudanlihassa. Myös teollisuuden käyttämissä paisto- ja leivontarasvoissa saattaa olla transrasvaa. Niitä voi olla myös kuiva-aineista valmistettavissa ruoissa ja kastikkeissa, pitkään säilyvissä tai kreemiä sisältävissä leivonnaisissa ja kekseissä sekä uppopaistamalla valmistetussa grilliruoassa. Myös transrasvat kohottavat veren kolesterolitasoa, ja siksi niitä on syytä välttää.

Onko margariineissa transrasvoja?

Margariinien valmistuksessa ei käytetä osittain kovetettuja kasvirasvoja, eivätkä margariinit sisällä transrasvoja. Jotta margariineille saadaan levitteenomainen rakenne, öljyjen rinnalla käytetään pieni määrä luonnostaan kovia kasvirasvoja, kuten palmuöljyä ja kookosrasvaa. Margariineissa käytetyt öljyt ja rasvat sekä niiden määrä valitaan siten, että tuotteelle saadaan haluttu rakenne, kuitenkin niin, että tuotteen rasvakoostumus pysyy mahdollisimman hyvänä.

Monityydyttymättömät ja kertatyydyttymättömät rasvahapot

Omega-3 -rasvoja on kahdenlaisia. Alfalinoleenihappoa saadaan mm. rypsi- ja pellavaöljystä. Kalasta ja kalaöljystä puolestaan saadaan eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). Niiden riittävästä saannista voi varmistua syömällä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja käyttämällä kasvirasvalevitettä. Ainoastaan kasviperäinen omega-3 -rasvahappo on ihmiselle välttämätön, koska elimistö ei pysty sitä muodostamaan.

Omega-6-rasva eli linolihappo on toinen monityydyttymätön rasvahappo. Sitä saadaan kasvikunnan tuotteista, muun muassa rypsiöljystä ja auringonkukkaöljystä ja niistä valmistetuista tuotteista kuten margariinista. Linolihappo on hyödyllistä LDL-kolesterolin hallinnassa.

Kertatyydyttymättömät rasvahapot pienentävät veren huonon LDL-kolesterolin pitoisuutta, kun niillä korvataan ravinnon tyydyttyneitä eli kovia rasvahappoja. Kertatyydyttymättömät rasvahapot eivät alenna veren hyvää HDL-kolesterolia. Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ovat omega-7 ja -9, joita muodostuu elimistössä. Omega-7-rasvahappoa saa myös ravinnosta, mm. tyrniöljystä. Omega-9-rasvahappoa saa oliivi- ja rypsiöljystä sekä myös avokadosta, pähkinöistä ja siemenistä. (Lähde: Tohtori.fi)

Kasviöljyt ja margariini sisältävät hyviä pehmeitä rasvoja

Kasviöljyt, -margariinit ja kasvikunnan tuotteet ovat välttämättömien rasvahappojen tärkeimmät lähteet. Erityisesti rypsiöljy sisältää monityydyttymättömiä linoli- ja alfalinoleenihappoja, jotka ovat välttämättömiä rasvahappoja. Niillä on tärkeitä tehtäviä mm. solukalvojen rakenneosina ja tiettyjen hormonien kaltaisten aineiden esiasteina. Niitä tarvitaan myös normaaliin kasvuun ja kehitykseen.

Teksti ja kuva: Unilever

Rasvoja on erilaisia

Markkinoilla on nykyään runsas valikoima erilaisia rasvoja. Ei siis ihme, jos valinta tuntuu vaikealta. Tässä artikkelissa kerrotaan margariinin ja voin eroista.

Keskitymme neljään pääasialliseen rasvatyyppiin: kertatyydyttymättömiin, monityydyttymättömiin, tyydyttyneisiin ja transrasvoihin. Hyvien ja huonojen rasvojen vertailussa terveellisimmiksi osoittautuvat kerta- ja monityydyttymättömät rasvat, joita on muun muassa kasviöljyissä ja niistä valmistetuissa margariineissa.

Muutamia esimerkkejä hyvistä kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja sisältävistä elintarvikkeista ovat oliiviöljy, rypsiöljy, auringonkukkaöljy, pellavaöljy, maapähkinäöljy, seesamiöljy, avokado, oliivit, pähkinät, maapähkinävoi, soijaöljy, maissiöljy, saksanpähkinät, auringonkukan-, seesamin-, kurpitsan- ja pellavansiemenet ja lohi. Useissa margariineissa ja kasviöljypohjaisissa ravintorasvoissa on näistä useampia, muun muassa rypsi-, auringonkukka- ja pellavaöljyä. Niitä voi pitää hyvien rasvojen lähteenä.

Tärkeää ei ole ainoastaan se, kuinka paljon rasvaa syöt, vaan myös se, minkä tyyppisiä rasvoja valitset. Tyydyttyneet ja transrasvat voivat nostaa veren kolesteroliarvoa ja lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Hyvät pehmeät rasvat auttavat puolestaan ylläpitämään sydämen terveyttä ja edistävät hyvinvointia. Omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, koska kehomme ei pysty niitä itse valmistamaan ja siksi niitä on saatava ravinnosta.

Tyydyttyneiden rasvojen saantia voi vähentää rajoittamalla punaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Kokeile vaihtaa punainen liha papuihin, siipikarjaan ja kalaan ja siirry kevytmaidosta sekä rasvaisista maitotuotteista vähärasvaisiin tai rasvattomiin maitotuotteisiin. Nauti omega-3-rasvahappoja päivittäin. Niitä saat esimerkiksi kalasta, saksanpähkinöistä ja pellavansiemenrouheesta sekä pellavansiemen-, rypsi- ja soijaöljystä.

Ravitsemussuosituksissa suositellaan kasviöljypohjaista margariinia, koska niissä runsaasti pehmeää rasvaa ja niitä on helppo levittää leivälle ja käyttää ruoanlaitossa sekä leivonnassa. Jos käytät margariinia päivälliskokkailuissasi, olet jo matkalla oikeaan suuntaan.

Lähde: Unilever

Valitse sopiva rasva ruoanlaittoon, leivontaan ja leivälle.

Paistaminen

Neutraalit kasviöljyt (rypsi-, maissi-, auringonkukka- ja oliiviöljy) sopivat paistamiseen. Kylmäpuristettu oliiviöljy ei kestä kovia lämpötiloja. Margariineista paistamiseen voidaan käyttää niitä, joiden on mainittu sopivan paistamiseen. Hyvä yhdistelmä paistamiseen on voi-öljy, sillä voilla saadaan kaunis pinta ja öljy parantaa kuumuuden kestoa.

Uppopaistaminen

Uppopaistamiseen eli friteeraamiseen sopivat kuumentamista kestävät auringonkukka-, maissi-, rypsi- tai soijaöljyt sekä kiinteä kookosrasva esimerkiksi munkkien paistamiseen.

Salaatinkastikkeet, majoneesit, marinadit

Öljykastikkeisiin ja marinadeihin voi käyttää joko neutraalin makuisia kasviöljyjä tai voimakkaampia, kylmäpuristettuja vaihtoehtoja. Neutraalit öljyt sopivat hyvin esimerkiksi majoneesin valmistukseen tai vinegretteihin, jossa käytetään muita makuaineita. Laadukkaita kylmäpuristettuja oliiviöljyjä kannattaa käyttää sellaisenaan ruokalajien viimeistelijänä tai leivälle sipaistuna.

Leivän päälle

Arkikäytössä leivän päälle valitaan kasvirasvapohjainen margariini. Helpointa on valita sellainen, joka sopii leivän päälle ja ruoanvalmistukseen.

Leivonta

Voi antaa juhlaleivonnaisiin herkullisen maun. Arkileivontaan sopii joko juokseva tai kova margariini. Kannattaa valita margariini, jonka pakkauksessa mainitaan tuotteen sopivan leivontaan. Öljy on myös hyvä leivontarasva. Kakuissa öljy antaa kostean ja mehevän lopputuloksen.

Lähde: Yhteishyvä





Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä