Kananmuna

Kananmuna ja kananmuna valmisteet

Tässä osiossa käsitellään kananmunaa, joka on hyvin monipuolinen elintarvike ja jolla on tärkeä merkitys ruoanvalmistuksessa.
Nykyisin käytetään myös työtä nopeuttavia munavalmisteita. Näihin tutustumme ohessa olevien tehtävien avulla.
Kuva: Ruokatieto Yhdistys

Ideoita opetukseen | Ruokatieto Yhdistys

Kananmuna

Kananmuna koostuu kuoresta, keltuaisesta ja valkuaisesta. Keskimäärin muna painaa noin 60 grammaa ja sen painosta noin 30 % on keltuaista, 60 % valkuaista ja 10 % kuorta.
kananmunan_rakenne

1. Kutikula

Munankuoren ulommainen vahamainen kalvo, joka estää niin veden kuin mikrobienkin pääsyä munaan. Kutikula on paksuudeltaan noin 0,01- 0,03 mm. Se on muodostunut pääasiassa proteiineista.

2. - 3. Munankuori

Kuori on paksuudeltaan noin 0,3- 0,4 mm ja se suojaa munaa ulkopuolelta. Se on muodostunut pääasiassa kalsiumista, mutta sisältää myös magnesiumia ja fosforia.

Kuoressa olevien ilmakanavien kautta munasta haihtuu vettä ja munaan pääsee ilmaa. Myös bakteerien ja homeitiöiden pääsy munaan on mahdollista ilmakanavien kautta. Yhdessä munassa ilmakanavia on 7 000- 17 000. Ilmakanavien uloimmat päät muodostavat näkyviä huokosia kuoren pinnalle.

4. Ulompi ja sisempi kuorikalvo

sijaitsevat välittömästi kuoren alla. Ne estävät ilmakanavien kautta tunkeutuneiden mikrobien pääsyä munaan. Kalvot ovat muodostuneet pääasiassa proteiineista. Ulompi kuorikalvo on sisempää paksumpi, mutta yhteensäkin kalvot ovat paksuudeltaan vain noin 0,07- 0,1 mm.

5. Ilmatila

sijaitsee munan tylpässä päässä kuorikalvojen välissä. Se muodostuu muninnan jälkeen munan jäähtyessä ja sisällön kutistuessa.

6. - 7. Valkuainen

koostuu neljästä kerroksesta, kahdesta vetisestä ja kahdesta sakeasta. Kuorikalvojen alla on ensin vetinen valkuaiskerros, sitten sakea, uudestaan vetinen ja lähimpänä keltuaista sakea valkuaiskerros. Munan vanhetessa sakea valkuaiskerros muuttuu vetiseksi. Valkuainen on muodostunut pääasiassa erilaisista proteiineista, jotka muun muassa estävät mikrobien kasvua suojaten näin munaa pilaantumiselta.

8. Kierteiset valkuaissiteet

lähtevät keltuaista ympäröivästä sakeasta valkuaiskerroksesta. Näiden valkuaiskierteiden proteiinirakenne muistuttaa sakeaa valkuaista. Valkuaiskierteen tehtävänä on pitää keltuainen oikeassa paikassa ja asennossa munan keskellä.

9. Keltuaiskalvo

ympäröi keltuaista ja on muodostunut kahdesta kerroksesta. Kerrokset erottaa toisistaan ohut yhtenäinen kalvo. Munan vanhetessa keltuaiskalvo heikkenee.

10. - 13. Keltuainen

jakaantuu tummempiin ja vaaleampiin vyöhykkeisiin. Lisäksi keltuaisessa on nuppimainen muodostuma, alkukeltuainen, jolla alkiopussin ympäröimä alkiolevy lepää. Keltuainen muodostuu pääasiassa rasvasta ja proteiineista. Keltuainen on munan keskellä, jotta mikrobit eivät pääse tunkeutumaan keltuaiseen munan puolustusjärjestelmien ohi. Jos mikrobit pääsevät keltuaiseen, muna pilaantuu.