Draamakasvatus on draamaa ja teatteria, jota tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä ja joka sisältää sekä esittävän, osallistavan että soveltavan draaman muodot. Se on sekä taidekasvatuksellinen että kokemuksellinen oppiaine. Kyse on ihmisen aisteihin, älyyn, mielikuvitukseen ja eri ilmaisukeinoihin perustuvasta toiminnasta.

Tavoitteet

Draamaopetuksella tuetaan muiden äidinkielen ja kirjallisuuden -oppimäärään sisältyvien vuorovaikutustilanteissa toiminen -osa-alueiden, henkilökohtaisten (T1), sosiaalisten vuorovaikutustaitojen (T2) ja oppilaan henkilökohtaista viestijäkuvan (T4), kehittymistä. Ryhmä oppii luottamaan sekä ryhmän jäseniin että myös kollektiivisesti itseensä. Sen on opittava kantamaan myös vastuuta ja hyväksymään ryhmässä olevat erilaiset yksilöt.

• esiintymisrohkeuden kasvattaminen
• oman ilmaisun kehittäminen
• teatteritaiteeseen tutustuminen

Sisällöt

Opintokokonaisuuksien aikana keskitytään

1) esitysten kokemiseen ja käsittelyyn sanallisesti ja kuvailmaisun, kokonaisilmaisun tai leikin avulla
2) harjoitellaan ilmaisua käyttäen teatterin keinoja
3) tutustutaan tietoon teatteritaiteesta ja draamasta.

Keskeisinä oppimisen kohteina ovat draaman toimintamuodot omien ideoiden ja ajatusten ilmaisuvälineenä, kokonaisilmaisu-, vuorovaikutus-, sosiaaliset sekä tunnetaidot. 

Ensimmäinen opintokokonaisuus: 

Oppilas kehittää kykyään hyväksyä omia tunteitaan ja löytää niille tarkoituksenmukainen ilmaisukanava; hän oppii havaitsemaan ja tunnistamaan tunnetiloja myös toisissa ihmisissä puheen, ilmeiden, eleiden ja äänensävyjen kautta. Oppilas oppii ymmärtämään puhuttua kieltä kokonaistilanteen muut viestit huomioon ottaen. Hän havainnoi inhimillistä toimintaa ja tekee päätelmiä loogisesti ajattelemalla sekä tunteidensa avulla eli oppii ymmärtämään toiminnan syitä, haivaitsemaan ja ennakoimaan seurauksia ympäristössään. Oppilas käyttää ilmaisukeinoja laajasti, monipuolisesti ja mielikuvituksellisesti. Hän syventää kykyään yhteistyöhön, yhteisössä tapahtuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kokemukselliseen opiskeluun kuuluu myös kokemusten reflektointi ja pohtiminen yhdessä: toisten näkemykset saattavat kirkastaa tai muuttaa omaa näkemystä.

Toinen opintokokonaisuus: 

Oppilas tutkii teatteriesitystä: hahmottaa kokonaisuuden ja erittelee erilaisia ilmaisukeinoja kokemastaan (kinesiikka, kieli, puheilmaisu, liikunta, musiikki, lavastus, puvustus, rekvisiitta, valot, tehosteet). Oppilas tutustuu teatteritietoon: näyttelijän työ, ohjaajan työ, dramaturgia, lavastus, puvustus, musiikki, koreografia, tekniikka, teatterin tyylivirtaukset, teattterin eri muodot (puheteatteri, musiikkiteatteri, miimi, tanssiteatteri, nukketeatteri).

Oppimisympäristöt

Opetuksessa korostetaan oppimisprosessia. Oppimisen ohjaajalla ja oppijoilla on yhteinen ja selkeä tieto tavoitteista, työstä ja tehtävistä sekä siitä, miksi on tärkeää ja arvokasta, että jokainen jäsen pyrkii yhteisiin tavoitteisiin.

Työtavat

Draamakasvatus on luokkamuotoista, vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja. Työskentely tapahtuu pääosin ryhmässä ilman ulkopuolista yleisöä. Oppimisen tavoitteena ei ole toistaa jo muutenkin olemassa olevia asioita vaan löytää uutta: uusia näkökulmia, uusia kokonaisuuksia ja yhdistelmiä, uusia ajattelurakenteita ja toimintatapoja. Oppiminen on jatkuva ja muuttuva prosessi. Draamatunneilla oppilas tutkii ja käyttää luovuuttaan sanoilla, kuvilla, äänellä, muodolla ja kehollaan.