- Verbin preesensiä käytetään kertomaan nykyhetken tai ihan lähitulevaisuuden tapahtumista.
- Italian ja suomen kielten preesensiä käytetään suurimmaksi osaksi samalla tavalla. Italian kielessä kaikki verbit myös taipuvat persoonan mukaan, eli samalla tavalla kuin suomen kielessä.

• Esim. Io torno a casa. = Minä palaan kotiin.
• Vai a scuola? = Menetkö kouluun?

- Poikkeus suomen kieleen: italian kielessä ei yleensä käytetä verbin edessä persoonapronomineja (io, tu, lui/lei, noi, voi, loro). Niitä ei tarvita, kun verbistä useinmiten näkee, kuka puhuu.
- Jos puhuja käyttää persoonapronominia, hän haluaa jostain tietystä syystä korostaa tekijää:

• Io mangio la pasta. = Minä syön pastaa. (Minä syön pastaa, muut täällä eivät; tai: Minä syön sen pastan, josta juuri oli puhe, älköön muut ottako sitä!)

- Italian kielessä verbin preesensissä on kolme luokkaa (konjukaatiota), joiden mukaan verbit taipuvat: -are-, -ere- ja -ire -päätteet.
- Verbin taivuttaminen tehdään säännöllisillä verbeillä kaikissa konjukaatioluokissa samalla tavalla, vain pääte muuttuu.
- Huomaa sanapaino! Monikon kolmannessa persoonassa sanapaino on samassa kohdassa kuin yksikössä, EI koskaan päätteellä -ano tai -ono. Tämä koskee kaikkien konjukaatioiden verbejä.