Akateemisesti koulutettujen maahanmuuttajien koulutuspolkujen ja työuran haasteena on usein se, että omaa osaamista täydentäviin korkeakouluopintoihin ja työelämään pääsy on hidasta. Kotoutumiskoulutuksen kieliopintojen tavoitetaso ei ole korkeakouluopintoihin riittävä, eikä niissä huomioida tarpeeksi akateemisesti koulutettujen aiempaa osaamista ja tavoitteita. Kotoutumiskoulutusta olisikin hyvä tarkastella jatkuvan oppimisen näkökulmasta: koulutuksena, jonka tavoitteena on oman osaamisen kehittäminen ja uudistaminen työuran eri vaiheissa. Uuden kielen oppiminen sekä akateemisten taitojen ja aiemman koulutuksen täydentäminen, loppuun saattaminen tai päivittäminen uusien vaatimusten (tässä tapauksessa suomalaisen yhteiskunnan) mukaisiksi ovat jatkuvaa oppimista. Kotoutuminen pitäisikin nähdä osana aikuisen ihmisen oppimisen prosessia eikä omana irrallisena koulutuksenaan, jonka tavoitteena on ns. peruskielitaidon hankkiminen.

JYU.INTEGRA-hanke vastaamassa haasteisiin

Tiedetään, että vieraan kielen opiskeleminen aikuisiässä ei ole helppoa. Pitääkö tämän prosessin välttämättä kestää vuosia vai voiko olla joku muu vaihtoehto? Onko järkevä suunnitelma ja reflektointi yhtä tärkeitä ja auttaako työskenteleminen pienryhmissä oppimaan kieltä? Onko mahdollista samaan aikaan opiskella tehokkaasti tieteellistä suomea, akateemista englantia ja omaan alaan liittyviä asioita Avoimessa yliopistossa? (INTEGRAN opiskelijoiden blogiteksti)

Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen, avoimen yliopiston ja SIMHE-ohjauspalveluiden (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) toteuttamassa INTEGRA-koulutuksessa, jossa korkeakoulutetut ja korkeakoulukelpoiset maahanmuuttajat opiskelivat suomea, englantia, akateemisia taitoja ja oman alan opintoja osana yliopistoyhteisöä.

Tämän opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena oli rakentaa ja pilotoida uudenlaista koulutusta sekä kehittää koulutusmalli, jossa suomen ja englannin kielen opiskelu integroidaan oman alan sisältöopintoihin. Samalla opiskelijat sosiaalistuvat suomalaiseen opiskelukulttuuriin, akateemisiin käytänteisiin ja yliopistoyhteisöön. Koulutus oli osallistujille maksutonta, ja se toimi muun muassa omaehtoisena kotoutumiskoulutuksena, jonka aikana osallistuja saa työttömyysetuutta.

Avoimen yliopiston opinnot kielitaitoa ja identiteettiä rakentamassa

Pilottikoulutukseen osallistui parikymmentä opiskelijaa, jotka edustivat yhdeksää eri kansallisuutta. Osa oli ollut Suomessa vasta muutaman kuukauden ja toiset jo useita vuosia. Heillä oli aiempia opintoja tai tutkintoja muun muassa kasvatus- ja kauppatieteistä, IT-alalta ja kielistä. Avoimessa yliopistossa opiskelijat pääsivät suorittamaan oman alansa opintojaksoja suomeksi. Avoin yliopisto pystyy tarjoamaan laajasti eri oppiaineiden opintoja, joita on mahdollista suorittaa monimuotoisesti, joustavasti ja ottaen huomioon opiskelijan henkilökohtaiset valmiudet.

Suomen ja englannin opinnoissa käytettiin runsaasti sisältöopintojen kannalta tärkeitä työskentelytapoja ja materiaaleja. Tunneilla harjoiteltiin tiedonhakua ja ryhmä- ja verkkotyöskentelytaitoja, luettiin opiskelijoiden omiin aloihin liittyviä tekstejä sekä opittiin reflektoimaan omaa oppimista. Sisältöopinnot toimivat näin materiaalina myös kieltenopiskelussa.

Vaikka akateemisen alan suomi oli opiskelijoille uutta, he pystyivät hyödyntämään opinnoissaan aiempaa osaamistaan ja tieteenalan tuntemustaan oppimisensa tukena. Samalla opittiin oman alan tekstien ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja sekä käsitteitä suomen kielellä. INTEGRA-koulutuksen aikana kirjoittamassaan blogitekstissä opiskelijat pitivät avoimen yliopiston opintoja tärkeinä niin ammatillisen identiteetin kuin kielenkin kannalta: Integran suunnitelman mukaan suomen kielen opiskeluun liittyy ammatti-identiteetin rakentaminen. Meillä on ollut hyviä mahdollisuuksia opiskella oman alan kursseja avoimessa yliopistossa ja olemme saaneet paljon apua oman alan kielen opiskelemiseen.

Kaikki oppivat

INTEGRAssa oppimassa eivät olleet ainoastaan koulutuksen opiskelijat, vaan myös yliopistoyhteisön eri jäsenet. Yhteistyötä tehtiin eri laitosten, tiedekuntien, opettajien ja  opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoiden kanssa. Integraatio on ja sen tulee olla monensuuntaista.

Tulevaisuudessa yliopisto-opiskelijat ovat entistä heterogeenisempi joukko, mikä haastaa yliopistopedagogiikan kehittämistä. Tässä työssä on tärkeä tunnistaa ja ottaa käyttöön kotoutujien tuomat resurssit: monipuolinen kielitaito sekä monialainen ja -kulttuurinen osaaminen. Kielellisesti ja kulttuurisesti rikas yliopisto on kaikkien yhteinen asia.

INTEGRA jatkuu: elokuun alusta on alkanut toinen hankekausi, ja uudet opiskelijat aloittavat opintonsa alkuvuodesta 2020.

Tuija Lehtonen ja Nina Reiman 

Tuija Lehtonen (kuvassa oikealla) toimii suomi toisena kielenä -yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa ja on INTEGRA-hankkeen koordinaattori sekä suomen kielen opettaja.

Nina Reiman (vasemmalla) on suomi toisena ja vieraana kielenä -yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Hän opettaa suomea ja koordinoi avoimen yliopiston sisältöopintoja INTEGRA-hankkeessa.

Lue lisää:
INTEGRA-hanke
INTEGRAn opiskelijoiden blogiteksti 

Lähetä palautetta kirjoittajille: tuija.lehtonen@jyu.fi tai nina.reiman@jyu.fi

Teemakuva: Jesse Liimatainen, henkilökuva: Martti Minkkinen

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle