Korkeakouluopiskelijoilla näyttäisi olevan haasteita työelämässä tärkeiden geneeristen eli yleisten taitojen hallitsemisessa. Vai miltä kuulostaa, että valtaosa korkeakouluopiskelijoista ei esimerkiksi osaa erottaa luotettavaa lähdettä epäluotettavasta? Geneerisiä taitoja opitaan muiden taitojen tavoin, mutta tähän on korkeakouluopinnoissa kiinnitettävä määrätietoisesti huomiota

Viime aikoina perusasteen laskeneet oppimistulokset ovat herättäneet paljon keskustelua. Vähemmälle huomiolle oppimistuloksia koskevassa keskustelussa ovat kuitenkin jääneet korkeakouluopiskelijat ja heidän osaamisensa. Perusasteen tapaan korkeakouluopiskelijoidenkin välillä on merkittäviä osaamiseroja. Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa (KAPPAS!) -hankkeessa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen tasoa. Tutkittuja taitoja olivat analyyttinen päättely ja arviointi, ongelmanratkaisu, argumentatiivinen kirjoittaminen sekä kielen hallinta. Hankkeen tulokset osoittivat, että vaikka 40 prosenttia opiskelijoista hallitsi mitatut geneeriset taidot vähintäänkin hyvin, lähes 60 prosenttia opiskelijoista osasi geneerisiä taitoja korkeintaan tyydyttävästi. Nämä erot selittyivät pitkälti koulutus- ja sosioekonomiseen taustaan liittyvillä tekijöillä sekä opiskelijan asennoitumisella testin tekemiseen.

Mitä geneeriset taidot oikein ovat ja miksi niitä tarvitaan?

Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan kaikilla aloilla tarvittavia yleisiä asiantuntijataitoja. Siksi geneerisiä taitoja kutsutaan usein myös yleisiksi taidoiksi. Geneerisiä taitoja voidaan määritellä monella tavalla. Tyypillisesti niihin luetaan kuuluviksi vuorovaikutustaidot, viestintätaidot, kriittisen ajattelun taidot, yhteistyötaidot, luovuus ja ongelmanratkaisutaidot, itsesäätelytaidot sekä eettiset taidot. Korkeakoulutuksessa erityisesti korkeamman tason ajattelutaidot, kuten kriittinen ja analyyttinen ajattelu sekä ongelmanratkaisu, ovat keskeisiä.

Geneeriset taidot ovat tärkeitä opinnoissa, jatkuvassa oppimisessa ja työelämässä. Korkeakouluopinnoissa geneeriset taidot auttavat tuomaan paremmin esiin alakohtaisen osaamisen. 2000-luvun kansalainen tarvitsee geneerisiä taitoja säännöllisesti myös arkielämässään, jossa esimerkiksi erilaisten tietolähteiden luotettavuutta on jatkuvasti arvioitava. Uraseurantakyselyiden perusteella vastavalmistuneet maisterit pitävät esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoja, analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taitoja sekä suomenkielistä viestintää tärkeimpinä taitoinaan nykyisessä työssään. Korkeakouluopetuksessa onkin oleellista pohtia, millä tavoin erilaiset pedagogiset ratkaisut tukevat geneeristen taitojen kehittymistä alakohtaisen osaamisen rinnalla.

Mitä tietoa ja kenelle KAPPAS2-hanke tuottaa?

KAPPAS2-hankkeessa pyritään erityisesti selvittämään geneeristen taitojen kehittymistä korkeakouluopintojen aikana. Kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että korkeakouluopinnot kehittävät vain vähän esimerkiksi kriittisen ajattelun taitoja. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta. Siksi KAPPAS2-hankkeen pitkittäistutkimuksen tuloksia odotetaan kiinnostuneesti. 

Tietoa opiskelijoiden geneerisistä taidoista hankitaan tietokoneella suoritettavan CLA+-testin avulla. Testi koostuu kolmesta osiosta: osaamistehtävästä, monivalintaosiosta ja taustatietokyselystä. Testissä opiskelijan tehtävänä on esimerkiksi ratkaista kuvitteellinen ongelmatilanne, jossa hänen täytyy arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta ja argumentaatiota sekä muodostaa niiden perusteella oma, perusteltu näkemys.

Keväällä 2024 käynnissä on KAPPAS2-hankkeen aineistonkeruuvaihe. Aineistoa kerätään aina syksyyn 2025 saakka, jolloin pitkittäistutkimukseen osallistuvat korkeakouluopiskelijat tekevät testin vielä uudestaan. Testaukseen osallistuu 13 ammattikorkeakoulua ja viisi yliopistoa.

Hanke tarjoaa opiskelijoille ja korkeakouluille tärkeää tietoa geneeristen taitojen osaamisesta sekä vinkkejä niiden kehittämiseen. Testin tekeminen ja siitä saatava palaute auttavat opiskelijaa tunnistamaan omia taitojaan ja kehittämään niitä, sillä opiskelijalla ei välttämättä ole realistista kuvaa omasta geneeristen taitojen tasostaan. Korkeakouluille tarjotaan lisäksi tutkimusperustaista opastusta geneeristen taitojen tukemiseen korkeakoulupedagogiikassa.

Martta Jämsä, Heidi Hyytinen, Kaisa Silvennoinen & Jani Ursin

Martta Jämsä työskentelee KAPPAS2-hankkeessa tutkimusavustajana Helsingin yliopiston Yliopisto­pedagogiikan keskuksessa.

Heidi Hyytinen on yliopistopedagogiikan professori Itä-Suomen yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ja toimii KAPPAS2-hankkeen varajohtajana.

Kaisa Silvennoinen työskentelee hankkeessa projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella.

Jani Ursin toimii Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella erikoistutkijana ja on KAPPAS2-hankkeen johtaja.

Lisäksi KAPPAS2-tiimiin kuuluu yliopistotutkija Kari Nissinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL), Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan keskuksen (HYPE) (31.8.2024 asti) ja Itä-Suomen yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian osaston (1.1.2024 alkaen) yhdessä toteuttama jatkohanke (KAPPAS2) pyrkii tuomaan lisätietoa havaittuihin osaamiseroihin. KAPPAS!-hankkeen tavoin jatkohankkeessa tarkoituksena on selvittää korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen tasoa ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä, mutta erityisesti tarkastella geneeristen taitojen kehittymistä korkeakouluopintojen aikana. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään rekisteriaineistojen avulla geneeristen taitojen yhteyttä opintojen etenemiseen ja opintomenestykseen.

Lue lisää:
KAPPAS2-hankkeen www-sivut

KAPPAS!-hankkeen loppuraportti: Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas! -hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6.

Critical thinking and writing in transition to higher education in Finland: do prior academic performance and socioeconomic background matter? European Journal of Higher Education. 

Systematic Review of Learning Generic Skills in Higher Education—Enhancing and Impeding Factors. Frontiers in education, 7, 885917

Ota yhteyttä: jani.p.ursin@jyu.fi

Teemakuva: Tommi Sassi, kirjoittajakuva: Saara Jämsä, Niko Jouhkimainen, Petteri Kivimäki ja Martti Minkkinen.

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle