Kotitehtävä 1
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on saada oppilaat innostumaan siitä eli tehdä opetuksesta mielekästä. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii mielestäni monipuolisia opetusmenetelmiä sekä opettajan oma innostuneisuus on myös avainasemassa. Tärkeää on ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, nippelitietojen sijaan. Tähän myös opetuksessa kannattaa keskittyä, jotta oppilaat oppisivat hahmottamaan, miten historiaa kannattaa opiskella. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historian tavoitteista mielenkiintoista mielestäni oli se, kuinka nykyisin painopiste on siirtynyt oppilaiden omien tulkintojen tekemiseen sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Omasta peruskoulu ajasta muistelen, että historian tunneilla kerrotut asiat esitettiin vankkumatomana faktana, jota ei sen kummemmin kyseenalaisteta. Vasta lukiossa kriittistä otetta painotettiiin ja harjoiteltiin. Identiteetin rakentaminen yhtenä tavoitteena tuli minulle hieman yllätyksenä, koska monesti ainakin itse koin koulussa opetetun historian melko irrallisena osana omasta elämästäni. 

Yhteiskuntaopin tavoitteet kuulostavat kaikki todella hyödyllistä, oppilaiden omaa arkea miettien. Tavoitteita on paljon ja niiden kaikkien saavuttaminen voi olla haastavaa jo alakoulun aikana, sillä monet tavoitteista ovat myös hyvin laajoja kuten ihmisoikeudet. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Yhteiskuntaoppi on ainakin helposti linkitettävissä hyvin moniin laaja-alaisen osaamisen alueille. Yhteiskuntaopissa yrittäjyys ja työelämätaidot (L6) tulevat vastaan jo omana oppikokonaisuutenakin ja siitä voisi helposti tehdä koulussa esimerkiksi jonkin projektin. Myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) nousevat vahvasti esiiin yhteiskuntaopissa esimerkiksi talouden hoidon suhteen. Sekä yhteiskuntaoppi että historia opettavat monilukutaitoa (L4), sillä molemmissa vaaditaan kriittistä osaamista esimerkiksi multimodaalisten lähteiden tulkinnassa. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) ovat myös olennaisia osia kummassakin oppiaineessa, sillä ne pakottavat olemaan epäselvän ja kehittyvän tiedon äärellä - muuttuvassa maailmassa. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologista osaamista (L5) tarvitaan paljon sekä historiassa että yhteiskuntaopissa, kun esimerkiksi etsitään tietoa esimerkiksi netistä tai televisiosta. Oppiaineissa voidaan siis harjoitella työelämän kannaltakin tärkeää tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen (L7) laaja-alainen osaamisalue linkittyy sekä historiaan että yhteiskuntaoppiin. Historiaa opiskelemalla voimme ymmärtää menneisyyttä ja sen avulla rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Osallistumisen ja vaikuttamisen periaatteita käydään läpi yhteiskuntaopin tunneilla ja oppilaat pääsevät esimerkiksi harjoittelemaan mielipiteensä ilmaisua rakentavin keinoin. 

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että molemmat oppiaineista tarjoavat aivan valtavasti teemoja lähes kaikille laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Kumpaankin oppiaineeseen on helppoa yhdistää laaja-alaisen osaamisen osa-alueita sujuvasti, sillä monet osa-alueista on jo integroitu automaattisesti opetettaviin sisältöihin.

EP POM 2

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mintun vastausta myötäillen näkisin, että historian opetuksessa tärkeää on tehdä opetuksesta ja oppimisesta lapsille mielekästä ja motivoivaa. Eri lapset toki motivoituvat eri tavoin, ja siinä missä itselleni oppikirjasta itsenäisesti lukeminen oli mielekäs tapa oppia historiaa, saattoi se toisille tuntua tylsältä ja puuduttavalta. Opetuksen monimuotoistaminen esimerkiksi vuorovaikutteisuudella, tutkimuksellisuudella ja vaihtelevilla oppimistavoilla saattaisi lisätä oppimisen hauskuutta ja aktivoida oppilaita. Kuten ensimmäisellä demolla keskustelimme, opettajan kiinnostus opetettavaan aiheeseen tai aineeseen vaikuttaa varmasti myös oppilaisiin.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Kuten demolla ja Mintun tekstistä kävi ilmi, monelle meistä tuli uutena tietona historian tutkimuksellisen ja tieteellisen ajattelun piirteiden korostaminen jo alaluokkien opsissa. Esimerkiksi tavoitteet T2, johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä, T3, ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden, T10, ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä pyrkivät välttämään synnyttämästä oppilaille mielikuvaa aukottoman totuudenmukaisesta ja objektiivisesta historiantiedosta. Omilta kouluajoiltani en muista, että näitä tavoitteita oltaisiin huomioitu ja yksittäisellä opettajalla on varmasti suuri merkitys siihen, miten ne näkyvät opetuksessa.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueilla.

Jo äsken mainitsemani tavoitteet liittyvät laaja-alaisista osaamisalueista ainakin ajatteluun ja oppimaan oppimiseen, sekä monilukutaitoon. Lisäksi keskeisesti historiaan liittyvä laajis on kulttuurinen osaaminen. Yhteiskuntaopissa jopa suurempi osa laaja-alaisen osaamisen alueista liittyy suoraan oppiaineen sisältöalueisiin. Voisi jopa väittää, että enemmän ja konkreettisemmin kuin missään muussa oppiaineessa.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

EP POM 2

Mikä historianopetuksessa on tärkeää?

Historianopetuksessa tärkeää on mielestäni saada oppilaat oikeasti ymmärtämään, mitä merkitystä opetettavien asioiden tietämisellä on nykypäivänä. Historia koulussa voi monessa herättää ajatuksia, että ”mitä järkeä tässä on, nää asiat on menneisyydessä”, joten motivaation herättäminen voi tästä syystä olla haastavaa. Kun opettaja saisi oppilaat jotenkin tajuamaan, miksi on tärkeä tuntea historiaa, voisi motivaatio olla parempi. Toinen tärkeä asia historianopetuksessa on tuoda esiin se, mistä tietoa on saatu ja että kaikki tieto on jonkun tulkintaa. Totta kai historiassakin on absoluuttisia faktoja, eli asioita, jotka tiedetään varmasti tapahtuneen, mutta se, miten niistä kerrotaan, on tulkintaa. Historianopetuksessa olisi tärkeää siis painottaa sitä, mistä jokin tieto on peräisin.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Mielenkiintoni herätti se, että historian oppiaineen tarkoitus olisi saada oppilaat pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Tätä en ollut todellakaan tullut ajatelleeksi. Vaikka toki paljon historian opetuksessa puhutaan siitä, miten joku tapahtuma on vaikuttanut nykypäivään, en ainakaan omasta historianopetuksestani muista, että olisi juurikaan pohdittu tämän hetken vaikutusta tulevaisuuteen. Yllätyin siitä, että tavoitteissa painotettiin hyvin paljon lähteiden ja tulkinnallisuuden merkitystä, sillä tätä en muista omana kouluaikanani hirveästi olleen. Esimerkiksi tavoitteen 10 mukaan oppilaiden tulisi osata selittää, miten tulkinnat saattavat muuttua esimerkiksi uusien lähteiden myötä. Tämä yllätti minut, toki positiivisesti, että nykyään historianopetuksessa painotetaan tätä, eikä vain kerrota asioita raakoina faktoina.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat mielestäni todella hyvin sisältöä lähes jokaiseen laaja-alaisen osaamisen alueeseen. Esimerkiksi yhteiskuntaoppi vastaa todella suoraan tavoitteeseen ”osaamisesta, vaikuttamisesta ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta”, sillä aineessa opitaan, mitä demokratia tarkoittaa ja miten se toimii ja millaisin keinoin lähiympäristön toimintaan voi vaikuttaa. Historian puolelta esimerkiksi voisi nostaa vaikkapa kulttuurisen osaamisen tavoitteen. Historianopetus auttaa ymmärtämään niin muita kulttuureita kuin myös omaa taustaansa paremmin. Historia ja yhteiskuntaoppi ovat lisäksi todella hyvin integroitavissa muiden oppiaineiden, kuten äidinkielen, kuvaamataidon tai uskonnon, kanssa, joten oppiainerajat ylittäviä laaja-alaisia kokonaisuuksia on mahdollista toteuttaa.

Välitehtävä 1

Omaa pohdintaa alkuun siitä, mikä historian opetuksessa on tärkeää:

Mielestäni historian opetuksesta on ehkä tärkeintä, että sen avulla oppilaat saisivat tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi ja miten maailma on muokkautunut juuri sellaiseksi kuin se tällä hetkellä on. Uskon, että historian opetuksen avulla oppilaat voivat myös oppia, millaista tulevaisuutta heidän kannattaisi tavoitella. Lisäksi ajattelen, että historian opetuksesta olisi tärkeää tehdä oppilaille mahdollisimman kiinnostavaa. Siksi oppitunteja olisikin tärkeää värittää esimerkiksi erilaisilla dokumenteilla, historiallisilla esineillä, vierailukäynneillä tai leikeillä. Pidän myös tärkeänä sitä, että historian opetuksessa keskityttäisiin erilaisin kokonaisuuksiin (esim. kokonaisuuksia eri aikakausista) yksittäisten faktojen muistamisen sijaan.

Mikä/Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain mitä et ymmärtänyt?

Eniten minua ihmetytti, että miten paljon nykyään historia-oppiaineen tavoitteissa painottuu historian tekstien lukemisen ja tulkitsemisen taidot. Omana kouluaikana näitä taitoja ei muistaakseni harjoiteltu juurikaan, enkä muista myöskään, että oltaisiin kovinkaan paljoa tutustuttu edes erilaisiin historiallisiin lähteisiin. Lisäksi en muista omilta kouluajoilta, että historian tiedon tulkinnallisuutta edes olisi mitenkään käsitelty, joten yllätyin positiivisesti, että se on tänäpäivänä nostettu yhdeksi oppiaineen tavoitteista.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhtieskuntaoppi tarjoavat mielestäni kaikille laaja-alaisen osaamisalueille jotakin. Esimerkiksi ajatteluun ja oppimaan oppimisen taitoihin (L1) liittyen, molemmissa oppiaineissa pyritään ohjaamaan, että oppilas ymmärtää, että tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Yhteiskuntaoppi ja historia tukevat myös kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua (L2), sillä ne antavat aineksia ymmärtää erilaisia ihmisiä/kulttuureita/katsomuksia sekä myös omaa taustaa entistä paremmin. Itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin (L3) sisältyen etenkin yhteiskuntaoppi opettaa omasta taloudesta huolehtimista. Monilukutaitoon (L4) liittyen puolestaan molemmissa harjoitellaan erilaisten tekstien lukemista, sekä niiden analysointia ja tulkitsemista. Tieto- ja viestintäosaamista (L5) molemmissa voidaan hyödyntää eri tietolähteiden etsinnässä. Työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen (L6) liittyen molemmat antavat tietoa maailman taloudellisesta ja globaalista kehityksestä. Osallistumiseen, vaikuttamiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen (L7) liittyen puolestaan historia ja yhteiskuntaoppi molemmat pyrkivät tukemaan oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.

EP POM 2

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Kysymyksenasettelu on hyvä, koska siitä löytyy kaksi näkökulmaa. Toisaalta se, millaista historian opetuksen tulisi olla ja toisaalta mitkä opetettavat asiat ovat tärkeitä. Ensimmäiseen näkökulmaan on mielestäni helpompi vastata. Ajattelen että historian opetuksessa tulisi korostua OPS:n L1 eli ajattelu ja oppimaan oppiminen ja L4 eli monilukutaito. Historiassa on suurelta osin kysymys monimuotoisten tekstien tulkitsemisesta ja asioiden yhteyksien ymmärtämisestä. Omasta mielestäni tärkeämpää on juuri asioiden ymmärtäminen, eikä pelkästään niiden tietäminen. Opeteltavista asioista tärkeitä ovat ne, jotka auttavat ymmärtämään nykytilannetta. Haasteena on se, että menneisyydestä saatavilla oleva tieto kasvaa koko ajan ja ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa, jolloin myös asiat liittyvät jollain tavalla toisiinsa ja siten kaikki aiemmin tapahtunut on vaikuttanut jollain tavalla nykyhetkeen.

 

OPS:n perusteella: Mikä ihmetytti, kiinnosti? Mitä voisivat tarjota laaja-alaisille?

Kiinnitin huomiota siihen, että myös historian OPSissa mainittiin vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Molemmissa oppiaineissa tulisi suunnata katse myös tulevaisuuteen, eli miten voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Tätä kautta oppiaineita olisi helppo yhdistää laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Historian OPSissa mainittiin toiminnalliset työtavat, yhteiskuntaopissa painotettiin vuorovaikutteista oppimista. Nämä poikkeavat jonkin verran omista koulukokemuksista, joten odotan tältä opintojaksolta eväitä opetuksen toteuttamiseen. Yhteiskuntaopin OPSissa oli mainittu eettinen osaaminen ja ajankohtaisten asioiden vaikutus omaan elämään sekä historian OPSissa historiantutkimukseen ja lähdeaineistoon tutustuminen, mitkä voisivat johdatella tutkivaan oppimiseen. Itseäni kiinnostaa myös yhteiskuntaopin OPSissa mainittua median vaikutus asioihin.

EP POM 2
Oma pohdinta siitä, mikä on historian opetuksessa tärkeää

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää tarkastella opetettavia asioita monesta eri näkökulmasta. En tiedä, kuinka paljon koulussa nykyisin korostetaan sitä, että historia on aina tietyn henkilön tai yhteisön näkökulmasta kirjoitettua, mutta näkisin sen hyvin tärkeänä. Sopivan kriittinen ote opettamiseen ja oppimiseen on historiassa hyödyllistä. Sen lisäksi opetuksessa olisi tärkeää oppia ymmärtämään historian tapahtumia ja ilmiöitä, sekä niiden vaikutusta nykypäivän yhteiskuntiin, eikä keskittyä opettelemaan ulkoa nimiä ja vuosilukuja. Niin sanotusti isomman kuvan tarkastelu on varmasti myös mielekkäämpää, kuin epäolennaisten yksityiskohtien pänttääminen. Opetettavia asioita olisi hyvä yhdistää nykypäivän ilmiöihin, jolloin ne voisivat konkretisoitua ja näin olla helpommin ymmärrettäviä.

OPSin tarkastelua

Historian opetuksen tavoitteista mielenkiintoni herätti etenkin se, että historiallista tietoa pyrittäisiin tutkimaan eri lähteiden kautta niinkin, että oppilaat itse etsisivät esimerkiksi netistä tietoa. Tämä kuulostaa hyvältä tavoitteelta, sillä omana kouluaikanani ainoa lähde, jota koulussa käytettiin, oli oppikirja. Eräs tavoitteista on ohjata oppilaita huomaamaan historiallisen tiedon tulkinnallisuus. Se jäisikin hyvin olemattomaksi, jos lapsia ei ohjattaisi itsenäiseen tiedon etsimiseen ja tutkimiseen. 
Mielenkiintoista oli myös se, että yksi tavoitteista on rakentaa identiteettiä oppiaineen kautta. Itse en ole lapsena ainakaan kokenut historiaa mitenkään identiteettiä rakentavaksi, mutta ymmärrän tavoitteen ja uskon, että ainakin historian vaikutus nyky-yhteiskuntaan vaikuttaa tietenkin meidän jokaisen identiteettiin. 
Tavoitteista huomioni kiinnitti myös oppilaan ohjaaminen siihen, että hän osaisi selittää ihmisen toimintaa. Mietin, tarkoitetaanko tällä sitä, että oppilas osaisi miettiä ja selittää historiallisten henkilöiden toimintaa, vaiko nykypäivän ihmisen toimintaa historiallisten aiheiden kautta. Tämä jäi siis minulle vähän hämärän peittoon.
Yhteiskuntaopin tavoitteet olivat kaikki mielestäni hyvin mielenkiintoisia ja tärkeitä. Nostaisin sieltä etenkin sen, että oppilasta ohjataan ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkitys. Se on pienemmillekkin lapsille helppo ja konkreettinen asia ymmärtää. Toki erilaisten arvojen, näkökulmien, mielipiteiden yms. ymmärtäminen on myös todella tärkeää, mutta alakoulussa näitä asioita ei voi vielä hyvin syvältä käsitellä. 

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat monipuolisesti laaja-alaisten osaamisen alueiden sisältöjä. Esimerkiksi kulttuurinen osaaminen, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen sekä työelämätaidot nivoutuvat suoraan historian tai yhteiskuntaopin aiheisiin. Myös tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kuuluu nykypäivänä näiden aineiden opetukseen. Samoin myös ajattelu ja oppimaan oppiminen näkyy historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa hyvin vahvasti. Mielestäni nämä oppiaineet liittyvät laaja-alaisen osaamisen alueisiin melkeinpä kaikista oppiaineista eniten ja konkreettisimmin.

EP POM 2
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on se, että oppilaat ymmärtävät historian merkityksen ja sen miten menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat vaikuttaneet nykyhetkeen. On myös tärkeä havaita se, että kauan sitten tapahtuneet asiat vaikuttavat edelleen. Opetuksesta ja oppimisesta tulisi tehdä mahdollisimman mielekästä ja mielenkiintoista, jotta oppilaiden motivaatio olisi mahdollisimman hyvä. Koska historian sisällöt ovat niin laajoja ja tietoa on valtavasti, olisi mielestäni tärkeää pyrkiä rakentamaan oppilaille kokonaiskuva kaikesta niin, ettei tiedonpaljoudesta tule sellaista oloa, ettei kaikkea voi oppia. Opetuksessa tulisi pyrkiä mahdollisimman monipuoliseen opetukseen, jotta oppimisesta ei tule liian tylsää ja puuduttavaa. Historian tunteja voi hyvin elävöittää esimerkiksi videoiden, erilaisten toiminnallisten tehtävien tai oppilaiden omien mielenkiinnon kohteiden avulla. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Tavoitteita lukiessani kiinnitin huomiota erityisesti siihen, kuinka tavoitteissa korostettiin oppialaiden omaa ajattelua ja sitä miten he tulkitsevat nykypäivän maailmaa historiallisen tiedon perusteella. Voimme tulkita historian tapahtumia niin monesta eri näkökulmasta, että on tärkeää opettaa oppilaille se, että historian eri tapahtumat ja päätökset ovat perusteltavissa monesta eri näkökulmasta. Oli myös kiva huomata, että tavoitteessa T7 puhuttiin siitä, kuinka oppilaan omat tai hänen perheensä kokemukset voidaan ottaa mukaan oppimiseen. Oppilas voi pohtia esimerkiksi suomen historiaa omien lähisukulaistensa kautta ja selvittää millaista elämää isovanhemmat tai isoisovanhemmat ovat eläneet. Omien kokemusten ja historian sisältöjen tuominen oppilaan tasolle auttaa varmasti oppimisessa. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisen osaamisen sisältöjä voi soveltaa historian ja yhteiskuntaopin oppiaineissa hyvin monella tavalla. Jo historian OPSia tarkastellessa huomaa, että laaja-alaisen osaamisen osa-alueita löytyy reilusti jokaisen tavoitteen kohdalla. Myös yhteiskuntaopin OPSissa osa-alueita löytyy lähes joka tavoitteesta. Molempia oppianeita yhdistää L1 (Ajattelu ja oppimaan oppiminen), L2 (Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu) ja L4 (Monilukutaito). Historiassa erityisesti L1 (Ajattelu ja oppimaan oppiminen) ja L2 (Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu). Yhteiskuntaopissa taas korostuu L3 (Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, L6 (Työelämätaidot ja yrittäjyys) sekä L7 (Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen). Myös L5 (Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen) on vahvasti läsnä molemmissa oppiaineisssa ja sitä voi helposti myös lisätä oppitunneille. Toki kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat hyvin yhdistettävissä historiaan ja yhteiskuntaoppiin, sillä oppiainesisällöt ovat niin laajoja ja tietoa löytyy valtavasti. Teemoja on myös helppo yhdistää muihin oppiaineisiin ja erilaiset suuremmat projektit ovat myös mahdollisia. Koen, että laaja-alaisen osaamisen yhdstäminen historiaan ja yhteiskuntaoppiin olisi helppoa.

Välitehtävä 1

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa tärkeää on tuoda ilmi lähdekriittisyyttä. On tärkeää, ettei tietoa aina niellä sellaisenaan pureskelematta – kuka tämän tiedon on kertonut, voiko tässä olla subjektiivisuutta, kenties oman edun hakuisuutta tai itsensä/aatteensa/valtion korostamista/esittämistä paremmassa valossa, mistä tiedämme, että asia on (ollut) näin? Kaikista tapahtumista on aina olemassa eriäviä näkemyksiä ja kokemuksia. Tämä pätee oppikirjoihin, opettajiin ja oikeastaan kaikkiin mahdollisiin lähteisiin. Mitä edes oikeastaan on tieto? Historia on mitä oivallisin oppiaine tutkivalle oppimiselle. Lisäksi tietysti asian opettaminen tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että kiinnostus historiaan voisi kasvaa. Näen historian sisällöissä paljon potentiaalia erilaisille työskentelytavoille, esimerkiksi laajasti erilaisille medioille. Historian tunteminen on arvokasta sinänsä - erilaisten tapahtumaketjujen ja syy-seuraussuhteiden pohtiminen ja sen arvostaminen, millaisia vaiheita ihmiskunnalla/Suomella/naisilla esimerkiksi on taustallaan, jotta olemme päässeet tähän pisteeseen. Vaikka ajatus tutkivasta, pohtivasta ja kaikin tavoin monipuolisesta historian opetuksesta koulussa onkin kutkuttava, on palattava todellisuuteen; historia on paljon lukemista ja jopa pänttäämistä. Siksi olisikin hyödyllistä, jos oppitunneilla tuettaisiin erilaisia strategioita lukemiseen ja oppimiseen.

POPS2014: Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Pidin maininnasta, että oppilaita ohjataan näkemään nimenomaan yksilön merkitys historiallisena toimijana. Tämä voisi tukea oppilasta näkemään oman toiminnan merkitystä esimerkiksi ilmastokriisissä. ”Toiminnalliset ja elämykselliset toimintatavat” kuulostaa mielenkiintoiselta, ja ala-asteella voivat varmasti onnistuakin. Nopea katsaus POPS:iin oli innostavaa; siellä mainittiin esim., ettei arvioinnissa kiinnitettäisi huomiota niinkään sisältöjen ulkoa muistamiseen vaan ”tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen”. Yhteiskuntaopin puolelta nostaisin kohdan ”Keskeistä on käyttää vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja tiedon luomisessa, kuten simulaatioita, opetuskeskusteluja, väittelyitä ja draamaa.” Myös yhteiskuntaopissa on ehdottomasti potentiaalia käyttää tällaisia erilaisia työskentelytapoja, ja olisi mielenkiintoista nähdä näitä käytännössä. Yhteiskuntaopin tavoitteet T4 (”ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa”) ja T9 (”kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisten yhteisöjen toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja yhteiskunnallisesti tiedostavalla tavalla”) ovat mielestäni todella tärkeitä -ei nimittäin mitenkään riitä, että niin suurta aihetta kuin (sosiaalinen) media käsitellään ainoastaan äidinkielen tunneilla.

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Olen täysin samaa mieltä kuin Jasmine kommentissaan siitä, että historia ja yhteiskuntaoppi liittyvät laaja-alaisiin osaamisalueisiin ehkä jopa kaikista oppiaineista konkreettisimmin -ainakin siltä tuntuu nyt. Jokainen laaja-alainen osaamisalue liittyy näihin oppiaineisiin melko itsestäänselvästi, jossain aineissa kun täytyy hakea hieman kauempaa/teoreettisemmin/mielikuvituksellisemmin näitä yhteyksiä. Tärkeimpinä nostaisin ajattelun ja oppimaan oppimisen, kulttuurisen osaamisen ja ilmaisun, monilukutaidon sekä osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen.

Välitehtävä 1

Mikä historianopetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää ei ole pelkästään asiat, joita opetetaan vaan enemmänkin tapa ja menetelmät, joiden avulla sitä opetetaan. Tämä pätee toki jokaisen aineen opettamiseen, mutta historiaa opettaessa, ei voida olettaa, että jokainen oppilas kiinnostuu jokaisesta aiheesta ja muistaa kaiken. Siksi on mielestäni tärkeää, että opetuksella herätetään mielenkiintoa aiheisiin. Historian opetus omasta kokemuksestani on usein ollut hyvin kerronnallista, mutta itse olen pitänyt tästä tavasta, kunhan opettajasta näkee, että hän on itsekin kiinnostunut historiasta ja osaa kerronnallaan tehdä mielenkiintoa. Toiseksi mielestäni tärkeää olisi saada oppilaille käsitys, miksi historiaa opetetaan ja kuinka paljon historia vaikuttaa vielä tänäkin päivänä.

Mikä/ mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Omaa mielenkiintoani herätti ehkä painotus, että oppilaat miettivät kriittistä lähteiden käsittelyä sekä vanhempien tekstien lukemista ja analysointia, sillä kuten ylempänä sanoin, omassa historian opetuksessa painottui todella vahvasti kerronnallinen opetus, ja oppikirjoja käytettiin melko vähän. Esimerkiksi T10 aiheutti myös kiinnostusta/ ihmetystä, sillä siinä oppilasta pyritään ohjaamaan lukemaan ja analysoimaan tulkintoja eri tavalla. Omaan korvaan tämä kuulostaa melko vaikealtakin tavoitteelta, mutta toki tavoitteet eivät varmasti opetuksessa näy näin mustavalkoisina. Toisaalta tämä on myös hyvä tavoite, sillä historian eri tapahtumista on varmasti monia eri versioita, joten on hyvä auttaa oppilasta ymmärtämään, että kaikki ei aina ole yhdellä tavalla selitettävissä.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi molemmat tarjoavat jokaiselle laaja-alaisen osaamisen alueelle jotain. Esimerkiksi L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen näkyy juurikin ylempänäkin mainitsemani tavoite, että oppilaita yritetään saada itse analysoimaan ja ajattelemaan erilaisia tulkintoja eri tavoilla. Myös esimerkiksi L6 työelämätaidot ja yrittäjyys näkyy hyvin esimerkiksi yläkoulun yhteiskuntaopin tavoitteissa. Kaiken kaikkiaan oikeastaan kaikki osa-alueet näkyvät ehkä parhaiten kaikista aineista.

EP POM 2
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa yksi tärkeä näkökulma on se, että menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat vaikuttaneet siihen, millainen maailma on nykyään. Siksi pääpiirteet historiasta olisi hyvä hahmottaa. Historian tuntemus voi myös auttaa ennustamaan, mitä mahdollisesti tulevaisuudessa saattaa tapahtua. On tärkeä muistaa, että historiaan kuuluu paljon tulkintoja, eikä kaikkea voida varmaksi tietää. Joten tutkiva ote sekä lähdekriittisyys ovat tärkeitä historian opetuksen kannalta.

OPS:n tavoitteista

Historian opetus vaikuttaa muuttuneen paljon omista kouluajoista, jolloin historiaa käsiteltiin lähinnä tosiasioina erittäin oppikirjalähtöisesti. Nyt tulkinnallisuus painottuu enemmän. Yllätyin, että historia liitetään enemmän oppilaan elämään ja kuinka paljon ajattelun taidot korostuvat. Tavoite on hyvä ja mahdollistaa vuorovaikutteisen opetuksen.

Yhteiskuntaopissa painottuu enemmän tiedollinen perusta, ehkä se, mikä on tällä hetkellä totta ja kuinka asiat juuri nyt ovat (esim. lait voivat toki muuttua). Tosin T6 painottaa eri toimijoiden näkökulmia ja tarkoitusperiä, joten toki kriittisyys on läsnä tässäkin asiassa. T8 eli ”tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja" yllätti. En muista yhtäkään oppituntia koulupolultani, jossa näitä asioita olisi käsitelty.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista

Laaja-alaisen osaamisen alueista historiassa näkyy erityisesti L1 (Ajattelu ja oppimaan oppiminen), L2 (Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus), L4 (Monilukutaito) sekä L7 (Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen). Yhteiskuntaopissa voi painottaa oikeastaan kaikkia, mutta eniten tavoitteet liittyvät ehkä L1, L3 (Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot) ja L4 osa-alueisiin.

Välitehtävä 1

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää opettaa keskeiset yleissivistävät tiedot, saada oppilaat ymmärtämään miksi historiaa opetetaan ja kuinka historialliset tapahtumat vaikuttavat yhteiskunnassamme nykypäivänä. Lisäksi olisi tärkeää luoda oppiainetta kohtaan innostusta ja motivaatiota sen opiskeluun mielekkäillä opetustavoilla.

Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain mitä et ymmärtänyt?

Kiinnostukseni herättivät erityisesti tavoitteet historiallisen tiedon ja lähteiden tulkinnallisuuden merkityksestä tavoitteissa. Mielestäni nämä korostuivat tavoitteissa useaan kertaan. Lisäksi kiinnostukseni herätti tavoitteet, joissa puhutaan ymmärtämisestä historian tapahtumien vaikutuksesta nykypäivään. Tavoitteet muuten vaikuttivat selkeiltä sekä sellaisilta, joiden ajattelinkin historian OPSin tavoitteiden olevan.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Monet laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ilmenevät historian ja yhteiskuntaopin oppiaineissa vahvasti. Esimerkiksi ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito sekä kulttuurinen osaaminen tulevat vahvasti esille historian oppiaineessa. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä työelämätaidot ja yrittäjyys taas yhteiskuntaopin oppiaineessa selkeästi. Muut laaja-alaisen osaamisen alueet sivuavat molempia oppiaineita jonkin verran.

Välitehtävä 1
Pohdi kirjallisesti ensin lyhyesti kysymystä "Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" tämänhetkisen näkemyksesi mukaan.

Ajattelen, että historian opetuksessa tärkeää on se, että oppilaille ei pelkästään opetettaisi että "näin asiat menivät", vaan että miksi asiat menivät niin ja mitä siitä seurasi. Pienien yksittäisten nippelitietojen sijaan olisi tärkeää hahmottaa, miten eri asiat liittyvät toisiinsa. Lisäksi, kun käsitellään asioita monesta näkökulmasta ja monella eri tavalla, saavat erilaiset oppijat siitä enemmän irti!

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

On hienoa, että tavoitteissa oli painotettu oppilaan omaa tulkintaa nimenomaan eri lähteistä koottujen tietojen avulla. Se opettaa varmasti myös perustelemaan mielipiteitä, kuten myöskin erottamaan sen, minkälaiseen tietoon voit luottaa. Tiedon etsintä ja sen analysoinnin osaaminen on hyödyksi nykypäivänä ihan varmasti. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista historiaan ja yhteiskuntaoppiin linkittyy jopa itsessään monia niistä. Esimerkiksi ajattelu ja oppimaan oppiminen, monilukutaito ja tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen tulevat esiin esimerkiksi juuri tuossa edellä kirjoittamassani asiassa, kun oppilat etsivät itse tietolähteitä ja tulkitsevat niitä. Myös tietysti kulttuurinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä kestävän tulevaisuuden rakentaminen sisältyvät hyvin yhteiskuntaopin ja historian oppiainesisältöihin. 

EP POM 2

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää, ettei opetus ole pelkästään muistiinpanojen kirjoittamista ja kirjasta ulkoaopettelua. Opetuksessa pitäisi nostaa historian asioita esille liittäen ne nykypäivään (miten näkyy elämässämme tällä hetkellä), mikä toisi konkreettisuutta opetuksen. Lisäksi erilaisissa historiallisissa kohteissa vierailu luo oppilaille kokemuksia, jotka on mielekästä yhdistää historialliseen tietoon. Opetuksessa on tärkeää, että opettaja tietää, mistä puhuu ja on itse innostunut opettamastaan asiasta. Yksittäisten vuosilukujen ja nimien muistaminen voi viedä paljon intoa historian opiskelusta, joten opetusta pitäisi painottaa enemmän suurien kokonaisuuksien ja yleisesti kattavan historian kokonaiskuvan muodostamiseen mielekkäitä opetusmenetelmiä käyttäen eri ikäluokat huomioiden. 

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Kiinnostukseni herätti tavoitteista T5 eli oppilaan ohjaaminen ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja. Itseäni kiinnostaa kovasti, mikä on saanut ihmiset toimimaan tietyllä tavalla, sillä historiassa on tapahtunut paljon kauheita asioita, joita ei voi yrittää ymmärtää tajuamatta ihmisten motiiveja tekojen takana. Motiivit ovat syynä tietynlaisen toiminnan taustalla ja taas toiminta johtaa tietynlaisiin seurauksiin. Motiivien ymmärtämisen kautta pääsemme vasta pohtimaan muitakin tavoitteita, kuten tavoitetta T6 (historian tapahtumien syiden ja seurausten pohtiminen). 

Tavoitteista T9 (ohjataan oppilaita esittämään muutoksille syitä) oli tavoite, mitä en oikein ymmärtänyt.Tarkoitetaanko tällä esimerkiksi, miksi nykypäivänä ei käytetä enää lankapuhelinta teknologisoitumisen myötä ja miten esimerkiksi ihmisoikeusasiat ovat muuttuneet historian saatossa. Joten tässä tavoitteessa pitäisi pohtia tällaisten muutosten takana olevia syitä. Usein ainakin itse olen ajatellut tosi yksinkertaisesti, että jotkin asiat eivät ole toimineet tai tapahtumien seuraukset ovat olleet kohtalokkaita, joten historiasta on opittu ja vältetty toistamasta samoja virheitä, minkä seurauksena muutosta tapahtuu.

- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat aineina sellaiset, joissa on helppo toteuttaa jokaista laaja-alaista osaamisen osa-aluetta. Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoaa erilaisten tietolähteiden käyttämistä opetuksessa, minkä takia esimerkiksi monilukutaito on isossa osassa näissä oppiaineissa. Historiassa käsitellään myös paljon eri maiden välisiä suhteita ja erilaisia kulttuureihin liittyviä asioita, jotka liittyvät suoraan osaamisalueeseen L2. Yhteiskuntaopista voisi nostaa T6 osaamisalueen, sillä yhteiskuntaopissa käsitellään vahvasti muun muassa yrittäjyyttä.

EP POM 2
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa, kuten muidenkin oppiaineiden opetuksessa, mielestäni tärkeintä on pyrkiä motivoimaan ja saada oppilaat tai opiskelijat kiinnostumaan käsiteltävistä aiheista. Erityisen tärkeänä koen historian opetuksessa erilaisten syy-seuraussuhteiden tutkiskelun sekä yhdessä pohtimisen siitä, miten asiat esimerkiksi vaikuttavat nykypäivään tai voisivat vaikuttaa. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Erityisesti tavoite T3 eli ohjata oppilasta havaitsemaan historiallisen tiedon tulkinnallisuuden sekä kiinnostaa että ihmetyttää. Koen tämän tavoitteen hyvin tärkeäksi ja etenkin vanhempien opiskelijoiden kanssa olisi mielestäni syytä pohtia tarkemmin, mistä näkökulmasta asiat kerrotaan ja olisiko asioita syytä tarkastella myös jostain toisesta näkökulmasta. Muistellessani omia historiantuntejani, en muista, että tästä olisi juurikaan ollut puhetta. Tavoite T7 herätti erityisesti myös mielenkiintoani ja nimenomaan itseäni historiassa on kiinnostanut se, miten mikäkin vaikuttaa ihmisiin ja esim. oman yhteisön taustoista.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille runsaastikin. Erityisesti edellisten pohdintojeni valossa monilukutaitoa tulisi historiassa harjoitella paljon. Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina opettavat myös kulttuurisesta taustasta ja ylipäänsä ajattelemaan. Ehkä yrittäjyyden ja työelämätaitojen sekä itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen kohdalla tulisi tarkemmin miettiä, miten nämä tavoitteet saisi mielekkäästi ujutettua opetukseen.
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) osa-alue on periaatteessa historian ja yhteiskuntaopin ydintä.

EP POM 2

Mikä historianopetuksessa on tärkeää?

 

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää antaa oppilaille mahdollisuus keskustella asioista, mitä käydään läpi. Lisäksi historian opetuksessa tärkeää olisi saada oppijoiden mielenkiinto heräämään. Historia on suuri osa sitä, millaista elämämme ja kulttuurimme tälläkin hetkellä on, joten se myös tuo lisää erilaisia näkökulmia lapsille ja nuorille.

 

Historia saattaa myös tuntua hyvin vieraalta monelle lapselle, jotka elävät nykypäivänä. He eivät enää näe esimerkiksi sotaveteraaneja linnan juhlissa ja muut tämänlaiset asiat ovat heille kaukaisempia kuin minun ikäpolvelleni. Historian opetuksessa olisi tärkeää myös se, että kunnioitus ja arvostus saadaan säilymään.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain, mitä et ymmärtänyt?

 

Tavoitteet historian opetussuunnitelmassa olivat mielestäni hyvin selkeitä. Mielestäni osa tavoitteista oli aika samankaltaisia ja niissä painotettiin sitä, että saadaan oppilas ymmärtämään historian kautta ihmisen toimintaa ja erilaisia motiiveja teoille. Lisäksi monessa tavoitteessa oli mainittu laaja-alaisen osaamisen alueena monilukutaito, mikä mielestäni on tärkeä taito oppilaiden oppia.

 

Yhteiskuntaopin opsissa tavoitteet olivat keskenään mielestäni hieman erilaisia. Kuitenkin kaikki tavoitteet olivat mielestäni hyviä, kun ne vain saadaan toteutumaan oikein. Erityisesti tärkeänä pidin tavoitetta siitä, että saadaan oppilas huomaamaan median vaikutusta nykypäivänä omaan elämään ja kulttuuriin. Tätä ei vielä ollut silloin, kun itse opiskelin ala-asteella. 

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

 

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat aineina sellaisia, jotka tarjoavat laajan kattauksen laaja-alaisen osaamisen osa-alueita. Myös näissä aineissa laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle on mielestäni hyvät mahdollisuudet verrattuna joihinkin toisiin aineisiin. L4 eli monilukutaito nousi molempien aineiden opseissa esiin monessa eri tavoitteessa sekä myös L2 eli kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Nämä molemmat kätkee sisäänsä jo tärkeitä taitoja, joita oppilaiden on hyvä osata.

Eeva Le Bihan T1

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää, että oppilaat oppivat ymmärtämään historiallisen tiedon epävarmuuden ja sen, mistä tieto koostuu (esim. arkeologiset löydöt, ihmisten kirjoittamat dokumentit, teoriat). On myös tärkeää opettaa sellaisella tavalla, joka tukee oppilaiden kiinnostusta historiaa kohtaan, ja joka taistelee jo useissa kouluissa valmiiksi syntyneitä ”historia on tylsää” -asenteita vastaan osallistavammalla ja leikillisemmällä opetustyylillä, joka palkitsee uteliaisuutta ja omaa ajattelua, eikä vain ulkoa muistamista.

 

Mikä tavoitteista herätti kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään?

Itseäni on aina kiinnostanut muinaishistoria, mutta ymmärrän myös, että Suomen kulttuurille on tärkeää, että ymmärrämme myös oman historiamme esimerkiksi Ruotsin osana.

 

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat täynnä juuri kulttuuria, kieliä ja ihmisten moninaisuutta. Historian kautta pystymme ymmärtämään maailmaamme paremmin, ja esimerkiksi muodostamaan kulttuurisia identiteettejämme eri tavalla kuin jos emme tietäisi, mistä asiat johtuvat (historiallisesta ja yhteiskuntateoreettisesta näkökulmasta). Historia ja yhteiskuntaoppi ovat arvokkaita myös kestävän tulevaisuuden kannalta, kun ymmärrämme, miten päädyimme tilanteeseen, jossa luonnon ja ihmiskunnan tulevaisuus voi ihmisten takia olla vaarassa. Yhteiskuntaoppi antaa valmiuksia ja tietoa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, ja rohkaisee oppilaita olemaan aktiivisia päätöksenteossa. Historian tutkivassa ja kriittisessä lähestymistavassa myös kriittinen lukutaito kehittyy, ja oppilas ottaa toivon mukaan tavaksi miettiä muistakin kuin historiallisista teksteistä kysymyksiä, kuten ”kuka on kirjoittanut tämän?” ja ”miten varma voin olla, että tässä tekstissä kerrotut asiat ovat totta?”.

1. Tapaamisen tehtävä

"Mikä historian opetuksessa on tärkeää?"

Historian opetuksessa on tärkeää löytää sellaiset pedagogiset keinot, joilla oppijan saa heräteltyä

pohtimaan tulkintoja historiallisista syy-seuraussuhteista ja mahdollisesti niiden vaikutuksesta omaan jokapäiväiseen elämään.

Kiinnostavia tavoitteita oli monia, mutta mieleeni jäivät erityisesti erilaisten identiteettien rakentamiseen ja vahvistamiseen tähtäävät toimet opetuksessa. 
Oppilaan oppimisen arvioinnista kiinnostuin:" Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen." Mitä kaikkea tarkoitetaan historiallisen ajattelun kehittymisellä?

EP POM 2

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada oppilaat kiinnostumaan siitä, miksi asiat ovat niin kuin ne nykypäivänä ovat. Usein saattaa havaita ajatuksia, ettei historian tapahtumilla ole merkitystä nykypäivän kannalta. Kiinnittäisin historian opetuksessa huomiota yksittäisten vuosilukujen ja päivämäärien sijaan etenkin tapahtumien ja aikakausien välisiin syy-seuraussuhteisiin sekä niiden tarkasteluun. Uskon, että ymmärrys menneisyyden tapahtumista ja niihin johtaneista tekijöistä avartavat oppijan maailmankatsomusta, auttavat rakentamaan omaa kulttuurista identiteettiä sekä innostavat vanhempana ottamaan kantaa myös poliittisesti.

Mitkä historian OPS:n tavoitteista herättivät kiinnostuksesi ja mitä jäit ihmettelemään?

Historian opetussuunnitelman tavoite T3 ymmärtämisestä, että historian tietoa voidaan tulkita eri tavoin, on mielestäni tärkeä etenkin vanhempien oppilaiden ajattelun ja ymmärtämisen kehittymisen kannalta. Lähes kaikkiin historian tapahtumiin liittyy useita näkökulmia ja syitä sille, miten ja miksi lopputulokseen on päädytty. On mielestäni tärkeää myös tiedostaa, että suuri osa länsimaissa opetettavasta historiallisesta tiedosta kerrotaan hyvin valtaapitävästä asemasta. Monet opetussuunnitelman tavoitteista korostavat lähdekriittisyyttä sekä oman ajattelun kehittämistä.

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueille?

Sekä historia, että yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat paljon laaja-alaisen osaamisen alueelle L2, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Oppiaineissa voidaan käsitellä kulttuurien välisiä suhteita ja niiden historiaa sekä esimerkiksi vähemmistökulttuurien ja ihmisoikeuksien historiaa. L2-tavoitteessa oppilaita ohjataan myös asettumaan toisen asemaan sekä ilmaisemaan omia mielipiteitään rohkeasti ja rakentavasti. Toisen asemaan asettuminen ja omien mielipiteiden rakentaminen ovat erityisen tärkeitä etenkin yhteiskuntaa ja sen toimintaa tarkastellessa.

 

EP POM 2

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Ajattelen, että historian opetuksessa on tärkeää tietää menneisyydestä ja ymmärtää sen vaikutuksia nykyisyyteen. Opetuksessa olisi hyvä käyttää erilaisia opetusmenetelmiä pyrkien saamaan oppilaat kiinnostumaan aiheesta ja ymmärtämään asiakokonaisuuksia. Opetuksessa voisi pyrkiä tuomaan joitain asioita ymmärrettäviksi oppilaille siten, että mietitään miten jokin historiassa tapahtunut asia vaikuttaa oppilaiden tämän hetken elämään. 

Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi? Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historian oppiaineen tavoitteena on muuhn muassa ohjata oppilaita kiinnostumaan historiasta sekä hahmottaa historian kokonaisuuksia. Asiaa ja tavoitteita on paljon, mutta selvästi - tai ainakin itselleni - esiin nousee historian ymmärtäminen ja erilaisten historiassa tapahtuneiden asioiden keskinäisten yhteyksien ja yhteyden nykypäivään ymmärtäminen. Tavoitteet ovat laajoja ja linkittyvät mielestäni selkeästi laaja-alaisen osaamisen osa-alueille, kuten ajatteluun ja oppimaan oppimiseen (L1), kulttuuriseen osaamiseen (L2) ja monilukutaitoon (L4). 

Yhteiskuntaoppi puolestaan pyrkii OPS:n mukaanpääasiassa lisäämään ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta ja tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Ajattelen, että nämä taidot tarvitsevat tuekseen lähes kaikkia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, joita on hyvä harjoitella aina L1:stä L7:n. Esimerkiksi yhteiskuntaopin sisäiltöihin kuuluu muun muassa S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta sekä S4 Taloudellinen toiminta, jotka linkittyvät olennaisesti laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

EP POM 2

POMM1013

Hanne Salminen

 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

 

Ensimmäisellä demotapaamisella tätä pohdittaessa oma käsitykseni sai lisävahvistusta: opettajalla on valtavan suuri merkitys historian opetuksessa sekä siinä miten se koetaan. Monotoninen, opettajajohtoinen tuntirakenne, jossa keskitytään kirjassa opetettujen asioiden ulkoaoppimiseen ei useimmiten riitä motivoimaan oppilasta, vaan saa aikaan tylsistymisen tunnetta ja koko oppiaineen leimaantumista kuivaksi. Opetus ei voi eikä saa olla jatkuvia sirkustemppuja oppilaiden viihdyttämiseksi, mutta olemalla itse innostunut opettamastaan aiheesta, sekä sen elävöittäminen esim. tutkivan oppimisen keinoin saa todennäköisesti useamman oppilaan kiinnittymään oppiaineeseen ja kokemaan sen opiskelun mielekkääksi.

Se, että opetussuunnitelmassa historian oppiaineen tehtävissä mainitaan niin vastuullisen kansalaisuuden perusteet, yksilön rooli historiallisena toimijana kuin lähdekritiikkikin antaa oppiaineelle ja sen opettamisen perusteluille aivan uutta näkökulmaa. Näin oppiaine voidaan tuoda lähemmäs oppilaan omaa arkea ja toimintaa, eikä sen keskiössä tarvi olla vuosilukujen ulkoa opettelu. Palautteen merkitys oppilaan rohkaisemisessa ja kannustamisessa itsenäiseen tiedonhankintaan tuodaan myös ilahduttavan selkeästi esiin. Arviointikriteereihin sisältyy sisältöjen muistamisen lisäksi (ja aikaisempaan verrattuna osittain myös niiden sijaan) mm tiedon soveltaminen, historiallisen ajattelun kehittyminen ja menneisyyteen eläytyminen.

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää laaja-alaista osaamista mm. kriittisen ajattelun, tiedonhaun, lähdekritiikin ja omien näkemysten esille tuomisen ja perustelemisen kautta. Yksittäisten oppiaineiden hajallaan olevien tuntien sijasta oppimista voisi ajatella projektiluontoisesti, jolloin luokassa voidaan saman aihepiirin ympärille rakentaa aidosti monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tällöin vaikkapa niin äidinkieli, kuvataide kuin matematiikkakin voidaan tuoda yhteen historian kanssa ja antaa oppilaille mahdollisuus tempautua mukaan aiheeseen ilman turhia keskeytyksiä.

 

 

Välitehtävä 1
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa olisi mielestäni ensiarvoisen tärkeää yhdistää menneisyys nykyhetkeen. Kun oppilaat ymmärtävät linkin näiden kahden välillä, se lisää varmasti myös motivaatiota aineen opiskeluun. Varioidut opetustyylit sekä kokonaisuuksiin panostaminen ovat lisäksi tärkeitä. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Muistan omasta historian opiskelustani sen, että asiat esitettiin lähes poikkeuksetta faktana. Sen vuoksi kiinnostuin ja jäin ihmettelemään historiallisen tiedon tulkinnallisuuden korostumista (T3) ja niiden muokkaamisen (T10) merkitystä opsissa (T10). T7 oli myös kiinnostava tavoite, koska koen itse oman lähipiirin sekä muun ympäristön historian tietämyksen mielekkäänä asiana.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat oikein toteutettuina erittäin kattavasti laaja-alaisten oppimisen alueille. Molemmat kehittävät ajattelua sekä tietoisuutta kultuurisesta osaamisesta, joka antaa hyvät eväät myöskin vuorovaikutukselle, osallistumiselle ja ilmaisulle. Sen lisäksi erityisesti historiassa painottuu monilukutaito ja yhteiskuntaopissa taas itsestä huolehtimiseen ja työelämään liittyvät asiat.