Kotitehtävä 1
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on saada oppilaat innostumaan siitä eli tehdä opetuksesta mielekästä. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii mielestäni monipuolisia opetusmenetelmiä sekä opettajan oma innostuneisuus on myös avainasemassa. Tärkeää on ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, nippelitietojen sijaan. Tähän myös opetuksessa kannattaa keskittyä, jotta oppilaat oppisivat hahmottamaan, miten historiaa kannattaa opiskella. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historian tavoitteista mielenkiintoista mielestäni oli se, kuinka nykyisin painopiste on siirtynyt oppilaiden omien tulkintojen tekemiseen sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Omasta peruskoulu ajasta muistelen, että historian tunneilla kerrotut asiat esitettiin vankkumatomana faktana, jota ei sen kummemmin kyseenalaisteta. Vasta lukiossa kriittistä otetta painotettiiin ja harjoiteltiin. Identiteetin rakentaminen yhtenä tavoitteena tuli minulle hieman yllätyksenä, koska monesti ainakin itse koin koulussa opetetun historian melko irrallisena osana omasta elämästäni. 

Yhteiskuntaopin tavoitteet kuulostavat kaikki todella hyödyllistä, oppilaiden omaa arkea miettien. Tavoitteita on paljon ja niiden kaikkien saavuttaminen voi olla haastavaa jo alakoulun aikana, sillä monet tavoitteista ovat myös hyvin laajoja kuten ihmisoikeudet. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Yhteiskuntaoppi on ainakin helposti linkitettävissä hyvin moniin laaja-alaisen osaamisen alueille. Yhteiskuntaopissa yrittäjyys ja työelämätaidot (L6) tulevat vastaan jo omana oppikokonaisuutenakin ja siitä voisi helposti tehdä koulussa esimerkiksi jonkin projektin. Myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) nousevat vahvasti esiiin yhteiskuntaopissa esimerkiksi talouden hoidon suhteen. Sekä yhteiskuntaoppi että historia opettavat monilukutaitoa (L4), sillä molemmissa vaaditaan kriittistä osaamista esimerkiksi multimodaalisten lähteiden tulkinnassa. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) ovat myös olennaisia osia kummassakin oppiaineessa, sillä ne pakottavat olemaan epäselvän ja kehittyvän tiedon äärellä - muuttuvassa maailmassa. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologista osaamista (L5) tarvitaan paljon sekä historiassa että yhteiskuntaopissa, kun esimerkiksi etsitään tietoa esimerkiksi netistä tai televisiosta. Oppiaineissa voidaan siis harjoitella työelämän kannaltakin tärkeää tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen (L7) laaja-alainen osaamisalue linkittyy sekä historiaan että yhteiskuntaoppiin. Historiaa opiskelemalla voimme ymmärtää menneisyyttä ja sen avulla rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Osallistumisen ja vaikuttamisen periaatteita käydään läpi yhteiskuntaopin tunneilla ja oppilaat pääsevät esimerkiksi harjoittelemaan mielipiteensä ilmaisua rakentavin keinoin. 

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että molemmat oppiaineista tarjoavat aivan valtavasti teemoja lähes kaikille laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Kumpaankin oppiaineeseen on helppoa yhdistää laaja-alaisen osaamisen osa-alueita sujuvasti, sillä monet osa-alueista on jo integroitu automaattisesti opetettaviin sisältöihin.