Seuraan yhteiskunnallisia asioita erityisesti uutisten avulla. Seuraan myöskin esimerkiksi yleä instagramissa, joten uutisointia tulee vastaan myöskin sosiaalista mediaa selatessa. Vanhempieni luona vieraillessa luen usein myös uutisia sanomalehden muodossa. Oma yhteiskunnallinen vaikuttamiseni on tällä hetkellä lähinnä vaaleissa äänestämistä.

On tärkeää, että koulussa tutustutaan uutisointiin. Esimerkiksi kriittinen ajattelu kehittyy uutisia ja niiden luotettavuutta pohdittaessa. Omilta kouluajoilta muistan Sanomalehtiviikon, jolloin tutustuttiin yhdessä luokassa sanomalehtiin. En tiedä onko nykyään kouluissa käytössä tälläistä teemaviikkoa, mutta itse koin sen lapsena mielenkiintoiseksi. Uutisiin voidaan tietysti nykyään helposti tutustua myöskin digitaalisessa muodossa. Uutisten kautta voidaan esimerkiksi siirtyä päivän aiheeseen tai uutisista voidaan valita oppilaita erityisesti kiinnostavia artikkeleita ja lukea niitä yhdessä. Itse olen myöskin hyödyntänyt opetuksessa esimerkiksi Helsingin Sanomien Lasten uutisia ja ne ovat selkeästi olleet oppilaille mielenkiintoisia.

Uutisissa pinnalla olevista aiheista lähiaikoina on varmasti lapsiakin puhuttanut Ukrainan sota ja energia kriisi. Molemmat voivat olla hyvin pelottavia ja ahdistavia aiheita lapselle, joten yhteinen keskustelu luokassa voi auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin tilannetta, ja sitä kautta myöskin keventää mieltä. On tärkeää kuunnella oppilaiden huolet ja olla myöskin itse perillä yhteiskunnallisista asioista, jotta osaa vastata oppilaiden kysymyksiin ja murheisiin. Erilaiset vierailut esimerkiksi seuraamaan poliittista vaikuttamista ja asiantuntija vierailijat voisivat olla mielenkiintoisia yhteistyötahoja. 

Yhteiskuntaoppi antaa hyvät eväät yleiseen elämässä pärjäämiseen, se kehittää esimerkiksi kriittistä ajattelua. Jo lapsilla ja nuorilla kriittisen ajattelun kehittyminen on tärkeää, sillä lähes kaikki seuraavat jollakin tavalla sosiaalista mediaa ja kriittinen ajattelu on tärkeää myöskin uutisointia seuratessa. Yhteiskuntaoppi kannusta myös vaikuttamiseen ja auttaa ymmärtämään Suomen ja maailman politiikkaa, sekä yleisesti maailmantilannetta. Samalla se myöskin kehittää oppilaan kykyä keskustella rakentavasti mielipiteistä. Yhteiskuntaoppi kehittää myöskin arvojen, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon ymmärtämistä. Kaikki nämä aiheet ovat sellaisia, joista tulisi keskustella jo lasten kanssa ja sen vuoksi onkin hyvä, että yhteiskuntaopin opettaminen alkaa jo alakoulussa. Itse hyödyntäisin yhteiskuntaopin opettamisessa tutkivaa oppimista ja erilaisia vierailuita sekä asiantuntija vierailijoita. Oppilaiden kanssa olisi hyvä käydä uutisointia läpi ja sitoa opetettavat aiheet sen hetkiseen maailmantilanteeseen. Hyödyntäisin siis itse paljon materiaalia myöskin oppikirjan ulkopuolelta.

Seuraan päivittäin aktiivisesti uutisia ja mediaa eri kanavien kautta. Pyrin hankkimaan tietoa luotettavista lähteistä ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa nähdylle tiedolle haluan usein vahvistuksen esimerkiksi eri uutislähteiden tai muiden luotettavien kanavien kautta. Viime aikojen konfliktit ja maailman tilanne ovat etenkin saaneet haluamaan vahvistusta sille, että lukemani ja näkemäni ovat oikeasti totta, eikä dis- tai misinformaatiota. Itse luen esimerkiksi sanomalehtiä ja hankin tietoa eri mediayhtiöiden omilta sivuilta tai heidän somekanaviensa kautta. Lisäksi tietoa on mielestäni mahdollista saada muidenkin sosiaalisen median sovellusten kautta, jossa tietoon tulee suhtautua kuitenkin aina kriittisesti.

Koen, että medialukutaidon ja yhteiskunnallisista asioista tiedon löytämiseen tulee antaa koulussa oikeanlaisia eväitä ja siihen antavat mahdollisuuksia mm. itse käyttämäni erilaisten sosiaalisen median alustat ja uutiset. Tärkeää on opettaa kriittistä ajattelua ja suhtautumista löytämäänsä tietoon sekä suojella myös sellaiselta tiedolta, joka voi nuorempia lapsia järkyttää. Uutiset, sosiaalinen media ja yhteiskuntaamme tällä hetkellä riepottelevat kriisit kiinnostavat meitä kaikkia, myös lapsia. Tällä hetkellä uutiset täyttyvät yhä vahvasti Ukrainan sotaan liittyvillä otsikoilla ja viime viikkoina mediassa on käsitelty myös Yhdysvaltojen presidenttivaalien käänteitä. Ikuinen – ja tärkeä sellainen – aihe on myös maapalloomme ja ympäristömme tilaan liittyvät aiheet. Tällaisten suurien asioiden äärellä lähtisin tarkastelemaan yhdessä oppilaiden kanssa, miltä uutiset näyttäytyvät heille ja millaisia ajatuksia niistä herää. Usein lapsilla ja nuorilla on paljon kysymyksiä, joihin vasta medialukutaitoa opettelevan voi olla vaikeaa yksin löytää vastausta. Moni aihe herättää lapsissa ja nuorissa myös suurta huolta. Lapsille ja nuorille voi olla myös hankalaa tunnistaa, mistä löytyy relevanttia ja oikeaa tietoa, joten eri alustojen ja uutiskanavien luotettavuudesta tulee myös keskustella. Huomioitava on kuitenkin se, että tietoon liittyy usein jokin tulkinta ja asioita tarkastellaan aina jostakin näkökulmasta.

Erilaisia yhteistyökumppaneita ja materiaaleja koskien uutisia, mediaa ja tiedonhankintaa on nykyään saatavilla runsaasti. Yksi hyvä tieto- ja tehtäväpankki opettajalle on Yle Triplet, josta löytyy lyhyitä uutisvideoita, joista on tehty erilaisia tehtäviä. Tampereen kaupungilla on myös Mediakoulu-niminen hanke, jonka kautta mediakasvatusta toteutetaan viidesluokkalaisille oppilaille. Olisin opettajana rohkeasti myös yhteydessä eri media- ja uutisalan vaikuttajiin tai museoihin, joiden kautta voi avautua uusia mahdollisuuksia tarkastella tietoa ja sen vaikuttavuutta.

Yhteiskuntaoppi on laaja oppiaine, joka tutustuttaa lapsia ja nuoria yhteiskuntaamme ja sen jäseniksi kasvamiseen. Yhteiskuntaoppi auttaa ymmärtämään demokraattisen yhteiskuntamme piirteitä ja käsittelee ajankohtaisia aiheita. On tärkeää, että sen opetus on siirtynyt jo alakouluun, sillä se rohkaisee oppilaita olemaan tietoisia ja vuorovaikutteisia ihmisiä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa. Miettiessäni yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa, tulee mieleeni sellaisia tehtäviä ja opetustapoja, jotka yhdistävät tutkivan oppimisen teoriaan.

Seuraan päivittäin yhteiskunnallisia asioita eri lähteistä esimerkiksi Helsingin sanomat, KSML, yle.fi sekä arki-iltoihin sisältyy kymppiuutisten katsominen, jonka avulla viimeistään on ajantasalla päivän uutisista. Olen huomannut, että korona sekä muut negatiiviset uutiset saivat myös minun huomioni ja aloin seuraamaan uutisia paljon enemmän ja tarkemmin, joka toi myös mukanaa enemmän huonoa fiilistä. Aloin myös kyseenalaistamaan, onko minun järkevää edes seurata tämän kaltaisia lähteitä vai onko minun juuri hyvä tiedostaa missä maailmalla mennään. Edellä mainitut seikat myös saavat aikaan hämmennystä siitä, missä määrin oppilaille jaetaan tietoa ja mille median alustoille oppilaat on hyvä ohjata. 

Aloin tutustumaan lapsille suunnattuihin uutisiin ja löysin hs.fi kautta tehtyjä artikkeleja ja videoita. Uutiset ovat kevyitä, mutta käsittelevät ajankohtaisia asioita esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä ja medialukutaitoa. Opettajana voisin mielelläni aloittaa päivän lasten kanssa katsomalla uutiset ja keskustelemalla niistä olevista asioita ja saiko uutiset aikaan jotain tunteita tai ajatuksia. Se herättelisi lasta päivään, saisimme aikaan keskustelua, mutta myös kehittäisimme kriittistä ajattelun taitoa.

Yhteiskuntaopin tehtävä on tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi kansalaiseksi, joka osaa toimia demokratian arvojen ja periaatteiden pohjalta. Oppilaalle annetaan eväät ajankohtaisten asioiden seuraamiseen ja tulkitsemiseen sekä ajattelemaan kriittisesti. Mielestäni on tärkeää, että opetus on siirretty jo aikaisempaan vaiheeseen. Nykypäivänä lapset kohtaavat sosiaalisessa mediassa paljon erilaista sisältöä, mitä pitäisi osata tulkita ja käsitellä oikein. Yhteiskuntaopin tehtävänä on myös ohjata oppilasta ottamaan kantaa ja vaikuttamaan omiin sekä yhteiskunnallisiin asioihin. Ajattelen, että yhteiskuntaopin opettaminen voisi olla toiminnallista sekä sisältää enemmän ryhmässä työskentelyä, kuin monissa muissa oppiaineissa. Yrittäjyys ja työelämä on osa yhteiskuntaoppia ja sitä olisi hauska toteuttaa pieninä projekteina, jota oppilaat pääsisivät yhdessä järjestämään.

Kun pohdin sitä, miten itse otan selvää yhteiskunnallisista asioista, mieleeni nousee ensisijaisesti uutiset ja sosiaalinen media. Koen pysyväni perillä yhteiskunnallisista asioista (kuten politiikasta) lukemalla uutisia ja ennen kaikkea seuraamalla somessa lukuisia vaikuttajia, järjestöjä, puolueita, uutiskanavia ja muita yhteiskunnallisiin teemoihin keskittyviä sometilejä. 

Omaa yhteiskunnallista vaikuttamista pohtiessani huomaan sen olevan vielä melko suppeaa. Vaikutan lähinnä äänestämällä vaaleissa. Toisaalta koen haastavani lähipiiriäni jatkuvasti heidän yhteiskunnallisista ajatuksistaan ja mielipiteistään. Usein myös ohjaan keskusteluita kohti yhteiskunnallisia aiheita. Ehkäpä sekin on jonkinlaista vaikuttamista.

Toivon tulevaisuuden työssäni opettajana pystyväni innostamaan oopilaita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Haluan luoda ilmapiirin, jossa keskustelulle, mielipiteille ja vaikuttamiselle on tilaa. Uskon tällaisen ilmapiirin luovan oppilaille mahdollisuuden kasvaa yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi.

Uskon, että aikuisille suunnatut tietolähteet kuten uutiset olisivat varmasti toimivia lapsillekkin suunnattuna. Esimerkiksi jo olemassa olevat HS:n lasten uutiset ovat mielestäni oiva konsepti, ja niitä voi hyvinkin hyödyntää opetuksessa. 

Yhteiskuntaopin opetus koulussa on mielestäni hyvin merkittävävä ja tärkeä osa oppilaiden tukemista kasvamaan aktiivisiksi ja hyvinvoiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Se että opetus alkaa paljon aikaisemmin nykyään, on myöskin mielestäni vain hyvä asia. Jo pienet lapset ovat valmiita vastaanottamaan heidän tasoistaan informaatiota mm. elämänhallinnasta, demokratiasta, vaikuttamisesta, ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista ja rahankäytöstä. Jos lapset eivät saa informaatiota koulusta, he vastaanottavat sitä mahdollisesti vain somesta ja toisiltaan. Jos esimerkiksi kaikki tieto sodasta tulee lapsille tiktokista ja välkkäkeskusteluista, voi heillä oleva informaatio olla hyvinkin väärää ja haitallista. Koulussa aiheeseen voitaisiin perehtyä yh-tunnilla esimerkiksi lukemalla lasten uutisia ja keskustelemalla avoimesti lapsia mietityttävistä teemoista ja kysymyksistä.

Seuraan yhteiskunnallisia asioita pääasiassa tv-uutisten ja median kautta. Välillä elämäni on kuitenkin niin kiireistä, että en ehdi esimerkiksi katsomaan päivän iltauutisia. Sosiaalisessa mediassa tulee kuitenkin monesti vastaan ajankohtaisimmat, mutta toisaalta myös ikävimmät uutiset. Muun muassa koronan ja Ukrainan sodan myötä uutiset ovatkin olleet omasta mielestäni viimeiset vuodet todella negatiivisia ja ahdistaviakin. Olenkin sen vuoksi yrittänyt vältellä näiden uutisten lukemista liiaksi. Pidän kuitenkin uutisten seuraamista tärkeänä pysyäkseni ajan tasalla asioista. 

Sosiaalisen median kautta tulee jatkuvasti eteen paljon uutisia, joten medialukulaito on nykyään todella tärkeää. Koulussa tätä ja kriittistä ajattelua tuleekin opettaa oikean tiedon löytämiseksi. Myös lapsille soveltumattoman tiedon ja uutisten käsittelyyn voisi olla hyvä antaa eväitä koulusta. Toisaalta jotkin asiat ovat niin monimutkaisia, että lasten on niitä vaikea käsittää. Lapsia ei kuitenkaan voi sulkea täysin pois yhteiskunnallisista asioista vaan ne tulisi esittää heille oikealla tavalla. Yhteiskuntaoppi onkin olemassa, koska se opettaa lapsille yhteiskunnasta ja näin auttaa kasvamaan sen aktiivisiksi jäseniksi. Jo pienet lapset ovat kiinnostuneita ympärillä tapahtuvista asioista, joten yhteiskuntaopin alkaminen nykyään jo alakoulussa antaa vastauksia kysymyksiin ja selkeyttää ympärillä olevan yhteiskunnan toimintaa. Sosiaalisen median käyttö yhä nuoremmilla lapsilla ja ympärillä olevan tiedon lisääntyminen sekä helppo saatavuus on varmasti lisännyt uteliaisuutta ja näin tarvetta opettaa kriittistä suhtautumista tietoon.

Yhteiskuntaopin opettamisessa voisin opettajana hyödyntää esimerkiksi Helsingin Sanomien Lasten uutisia, jotka on tehty lapsille sopiviksi ja helposti ymmärrettäviksi. Keskustelu näistä ja ajankohtaisista huolettavista asioista luokan kesken saisi oppilaat pohtimaan tietoa kriittisesti ja lisäisi medialukutaitoa. Oppilaiden ei tarvitsisi jäädä yksin pohtimaan mieltä painavia asioita, joista on voinut tulla ympäristöstä tulleen tiedon myötä vääriä käsityksiä. Myös tutkiva oppiminen, toiminnallisuus, vierailut ja henkilövierailut voisivat olla oppilaille mielenkiintoisia ja opettavaisia kokemuksia, kun asioihin ja henkilöihin päästäisiin tutustumaan konkreettisesti.

Seuraan yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti uutisten lukemisen kautta. Luen uutiseni netistä erikielisiä ja -maisia sivustoja hyödyntäen. Seuraan myös sosiaalista mediaa, jonka kautta leviää paljon sellaistakin tietoa, josta ei valtamediassa uutisoida, tai joka ei muuten ylitä uutiskynnystä. Koen kuitenkin, että tällaiseen tietoon on hyvä suhtautua vähintäänkin kriittisesti.
Nykyisen maailmantilanteen (sota Euroopassa, pandemia, energiakriisi, mahdollinen lama) vuoksi olen vähentänyt uutisten seuraamista jonkin verran: Koen, että jatkuva negatiivisen informaation tulva vaikuttaa mielialaani paljon, enkä sen vuoksi tahdo uppoutua ahdistaviin aiheisiin. Ymmärrän kuitenkin, että olen etuoikeutetussa asemassa moniin muihin nähden siinä, että saan valita sen, haluanko tietää lisää, ja että annanko tiedon vaikuttaa minuun.

Oma yhteiskunnallinen vaikuttamiseni näkyy lähinnä vaaleissa äänestämisenä, sekä kannustamisena muita äänestämään. Lisäksi tykkään ottaa yhteiskunnallisista asioista selvää, ja keskustella niistä muiden kanssa. Mielestäni keskustelut ovat oivia mahdollisuuksia muuttaa omaa ja muiden asenteita erilaisiin aiheisiin liittyen, ja siten luoda mahdollisesti suurempaa yhteiskunnallista muutosta.

Tulevaisuuden työssäni opettajana haluaisin kannustaa oppilaita kriittiseen ajatteluun, mielenkiintoisten (ja vähemmän mielenkiintoisten) yhteiskunnallisten aiheiden tutkimiseen sekä äänestämiseen. Haluaisin mahdollistaa oppilaille tilan, jossa he voivat keskustella heitä kiinnostavista aiheista ja ilmaista omat mielipiteensä kunnioittavasti. Muistan, että omassa koulussani järjestettiin oppilaiden omat presidentinvaalit yhteistyössä paikallisten poliitikkojen kanssa sekä väittelyitä erinäisistä yhteiskunnallisista ja globaaleista aiheista, ja hedelmällisille keskusteluille annettiin sijaa. Tällaisia opetusmenetelmiä minäkin tahdon hyödyntää.

Yhteiskuntaoppi on oppiaineena mielestäni erittäin tärkeä. Sen tarkoituksena on selventää niin arkisia, kuin monimutkaisempia yhteiskunnallisia asioita oppilaille, sekä luoda pohjaa tasa-arvoiselle, sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti toimivalle yhteiskunnalle. Yhteiskuntaopin aiempaa aikaisemmin alkava opetus luo mielestäni mahdollisuuden medialukutaidon ja kriittisen ajattelun oikea-aikaisemmalle kehitykselle. Lisäksi yhteiskuntaopin opetustavat, kuten erilaisista asioista keskusteleminen ja tutkiva oppiminen ovat asioita, joista lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita. Mielestäni yhteiskuntaopin opettamisen aikaistaminen auttaa myös sanallistamaan oppilaiden ajatuksia, tunteita ja arvoja, mikä voi vaikuttaa heidän kehitykseensä erittäin positiivisesti.

Käytän useampaa sosiaalisen median alustaa, missä usein pohditaan yhteiskunnallisia asioita (usein joitain pinnalla olevia). Itse kuitenkin olen lukijan roolissa. Lisäksi luen hesaria tai muita lehtiä. En oikeastaan itse tuota mitään sisältöä mihinkään, mutta äänestän vaaleissa. Oppilaiden kanssa voisi tarkastella vaikuttamisen keinoja erilaisten alustojen kautta, miten ne eroavat toisistaan, millaisia käyttäjiä niissä on, mihin pyritään yms. Medialukutaitoon liittyvää opetusta.

Tällä hetkellä keskusteluissa on ollut pinnalla ukrainan sota, hoiva-, sosiaali-, ja kasvatusalojen palkat, hallituksen ensi vuoden budjetti, sähkö- ja energiakriisi, elinkustannusten nousu ja niiden mukana syntyvät paineet sekä eriarvoisuus sekä natoon liittyminen. Jotkut aiheet ovat suuria ja pelottavia aikuisenkin näkökulmasta, joten lasten kanssa tulisi olla erittäin sensitiivinen aiheiden kanssa. Keskustelunaloitukset saattavat tulla oppilaiden toimesta ja niihin on hyvä varautua. Ajattelen, että asioista pitäisi puhua totuudenmukaisesti, mutta siten ettei se herättäisi pelkoa ja ahdistusta. Raskaat aiheet voivat jättää oppilaat pohtimaan, joten koteihin voisi ilmoittaa, että näistä asioista on tänään keskusteltu. Olisi hyvä myös antaa lisätukea sekä neuvoja eteenpäin, jos oppilas tarvitsee sitä.

Oppilaiden kanssa voitaisiin tehdä tutustumiskäyntejä esimerkiksi kaatopaikalle tai jonnekin kierrätyskeskukseen, kestävän kehityksen näkökulmasta. Muita tahoja voisi olla lehden toimitustalo kuten sanomatalo tai keskisuomalainen. Muistan itse oppilaana käyneeni käräjäoikeudessa luokan kanssa. Tärkeää on osata yhdistää vierailut opetussisältöihin sekä tavoitteisiin ja käsitellä vierailuista syntyviä kokemuksia.

Yhteiskuntaopin tarkoituksena on tukea oppilaiden kasvua ajattelijoiksi, yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi, jotka ymmärtävät demokratian toiminnan, ymmärtävät ja kunnioittavat ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Opettaa, että yksilöllä on vaikutusta usealla eri sektorilla. Yhteiskuntaopin opetus on varmaan juuri sen vuoksi siirtynyt jo alakoulussa opetettavaksi aiheeksi. Yhä nuoremmat pystyvät vaikuttamaan ja ottamaan kantaa erilaisten sosiaalisen median luomien alustojen kautta. Voisin kuvitella, että yhteiskuntaopin opetus on varmaan aika käytännönläheistä, ja oppilaiden omaan ikäluokkaan sidoksissa olevien esimerkkien kautta toteutettavaa.

Itse seuraan yhteiskunnallisia asioita lähinnä median kautta. Luen uutisia useimmiten Ylen uutisvahdista, jonne olen rajannut itseä kiinnostavat aiheet. Katson usein myös aamu-uutiset Yle areenasta. Sosiaalisessa mediassa seuraan vaikuttajia, järjestöjä ja uutiskanavia, joiden kautta saan uutta tietoa ja näkökulmia. En itse ota julkisesti kantaa asioihin, mutta äänestän vaaleissa sekä allekirjoitan mielestäni tärkeitä kansalaisaloitteita. Lapsille sosiaalinen media on osa arkea, joten ainakin lähdekriittisyyttä tulisi korostaa opetuksessa. Voisin suositella lapsille "HS-lasten uutiset" -sivustoa, jossa on tutkailtavissa juuri lapsille sopivia juttuja. Kouluyhteisössä tärkeää, että lapset saavat vaikuttaa koulussa tapahtuviin ja heille tärkeisiin asioihin. Koulussa tulisi myös puhua lapsia askarruttavista asioista avoimesti, sillä maailmalla tapahtuvat asiat kuten sota ja ilmastonmuutos voivat luoda lapsissa ahdistuksen tuntemuksia.

Yhteiskuntaopissa opetetaan lapsia elämään aktiivisina kansalaisina sekä ymmärtämään yhteiskunnassa tapahtuvia asioita sekä niiden merkitystä omassa elämässä. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan eri yhteisöissä vastuullisesti, eettisesti ja tasa-arvoisesti.

Nykyään yhä nuoremmat lapset törmäävät netissä yhteiskunnallisiin asiohin. Yhteiskuntaopin opetuksen alkaminen alakoulussa mahdollistaa, että lapset osaavat käsitellä ja ymmärtää asioita paremmin, ja pystyvät olemaan kriittisiä lukemaansa ja kuulemaansa kohtaan. Oppiaine opettaa myös arkisia taitoja kuten rahan käyttöä, mikä on ajankohtainen aihe ala-kouluaiselle.

Miettiessäni yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa, mieleeni tulee ensimmäiseksi käytännön läheisyys. Mielestäni tärkeää opetella asioita, jotka ovat lasten arjessa läsnä. Alakoulun yhteiskuntaopin opetuksen tulisi olla lapsia innostavaa ja motivaatiota kasvattavaa. Opiskelutapoina mieleeni tulevat leikillisyys, pelillisyys ja vierailut.

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lukemalla päivittäin uutisia sekä seuraamalla erilaisia yhteiskunnallisia keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Lähiaikoina yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat olleet hyvin synkät asiat kuten Ukrainan sota ja sen tuoma sodan uhka myös Suomelle. Lisäksi muun muassa koronaan liittyvä uutisointi on ollut pinnalla jo useamman vuoden ajan.

Huomaan itsestäni, että välillä uutisten seuraaminen on ollut niin ahdistavaa, että olen tietoisesti vähentänyt sitä. Tästä syystä olisi myös äärettömän tärkeää puhua samoista teemoista kouluissa, sillä monet oppilaat varmasti ahdistuvat negatiivisesta uutisoinnista samalla tavalla. Lisäksi lasten keskuudessa esimerkiksi sotauutiset voivat saada aivan erilaiset mittasuhteet mitä ne todellisuudessa ovat, ja tästä syystä opettajan kanssa asioiden läpi käyminen olisi tärkeää.

Monen muun tapaan itsellänikin vaikuttamisen kanavana toimii pääosin vaaleissa äänestäminen. Koulussa äänestämisen tärkeyttä tulisi painottaa, sillä äänestysprosentit ovat Suomessa melko matalat. Opetuksessa olisi tärkeää kertoa oppilaille, miksi demokratian kannalta olisi tärkeää, että kaikki kävisivät vaaleissa antamassa oman äänensä.

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaat saisivat tarvittavan tietotaidon yhteiskunnassa toimimiseen. Yhteiskuntaopin opiskelu tukee oppilaiden kehitystä yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi sekä taloudellisiksi toimijoiksi. Se antaa tietotaitoa vaikuttamismahdollisuuksista sekä siitä, miten yhteiskuntamme on rakentunut ja miten se toimii. Luulisin, että yhteiskuntaopin opetusta on aikaistettu sen laajojen asiasisältöjen vuoksi. Lapsilla on tänä päivänä mahdollisuus sosiaalisen median kautta olla mukana yhteiskunnallisten asioiden seuraamisessa jo hyvin nuorena. Tästä syystä on tärkeää, että lapset alkavat jo varhaisessa vaiheessa saamaan opetusta yhteiskunnallisiin asioihin liittyen.

Yhteiskuntaopin opetuksessa pitäisi mielestäni painottaa konkreettisia arjen taitoja, joita lapset voivat omassa elämässään hyödyntää jo sillä hetkellä. Olisi tärkeää painottaa, että yhteiskuntaopin oppisisällöt eivät kosketa vain aikuisten maailmaa, vaan ovat läsnä myös lapsen arjessa. Esimerkkejä tästä voisi olla opetusta taloudenhallinnasta sekä rahan säästämisestä.

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista pääasiassa lukemalla uutisia Hesarista, Ylestä ja paikallislehdistä. Vaikuttamisen kanavista käytän vaaleissa äänestämistä, olen kirjoittanut muutamille lehdille mielipidekirjoituksia yleisönosastolle sekä pidän opetustyötä yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeänä kanavana. Omille lapsilleni tulee kotiin Lasten Hesari ja Hbl Junior ja nuo molemmat ovat kyllä todella hyviä, kiinnostavia ja lasten mielenkiinnon kohteet huomioiden tehtyjä lehtiä. Lisäksi nykyään on helppo löytää paljon erilaisia video, blogi ja podcast-materiaalia yhteiskunnallisista aiheista lapsille.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat tällä hetkellä pinnalla esimerkiksi Ukrainan sota ja energiakriisi. Lisäksi yhteiskunnallisessa keskustelussa on mielestäni noussut paljon esiin lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi/pahoinvointi ja avun saamisen vaikeus tai hitaus.

Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine, koska se kehittää lasten kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa ja kasvattaa lapsia yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi, jotka osaavat ja haluavat olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Koen, että yhteiskuntaoppi kannustaa suuresti ajatteluun oppimiseen, omien mielipiteiden ja näkemysten perustelemiseen, keskustelun ja kuuntelemisen taitoihin sekä auttaa ja kannustaa kiinnittymään yhteiskuntaan, ehkäisee syrjäytymistä ja luo mahdollisuuksia tuoda esiin jokaiselle tärkeitä ja merkityksellisinä kokemiaan asioita sekä puuttumaan epäkohtiin ja vaatimaan tarvittaessa muutosta. Näiden tavoitteiden pohjalta 9-luokka olisi iän puolesta liian myöhään tällaisien kasvatustavoitteita silmällä pitäen.

Ala-asteen yhteiskuntaopin opetuksessa olisi helppo toteuttaa erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen projekteja, harjoituksia ja tutkivaa oppimista, kuten presidentinvaalit, yrittäjyysviikko (oppilaat tarjoavat palveluja läheisilleen ja saavat palkkaa, samalla kerrytetään esim. luokkakassaa), mielipidekirjoitukset lehtiin, luokissa tapahtumat ohjatut väittelyt, lasten oikeuksien päivän hyödyntäminen, taloudenhallintaan liittyvä projekti, mediakasvatuksen projekti esim. haastattelemalla koulukavereita/läheisiä median käytöstä, kestävän kehityksen projekti ym. Kouluissa hyvä oman yhteisöön vaikuttamisen keino oppilailla on myös koulun oppilaskunta, jossa oppilaat pääsevät ehdottamaan omia tärkeinä pitämiään ideoita ja puuttumaan toimimattomiin tai huonoiksi kokemiin asioihin ja ratkaisuihin. Oppilaskunta-toiminnassa tulee hyvin esille kriittisen ajattelun ja demokratian periaatteet.

Viikon toimintaani seurattuani huomasin käyttäväni puhelintani pääsääntöisesti yhteiskunnallisiin asioihin perehtymiseen. Perinteiset medialähteet olivat eniten käytössä, mutta myös sosiaalisen mediaan palvelut sekä videopalvelut Areena ja YouTube olivat läsnä ottaessani asioista selvää. Myös podcastit, TV-ohjelma ja -uutiset sekä radio olivat käytössä. Myös keskustelut lähipiirin kanssa koin keinoksi ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista.

Äänestäminen on ensimmäinen mieleen tuleva vaikuttamisen kanava. Myös vuorovaikutus ihmisten kanssa voi olla tietoista vaikuttamista. Vähemmän tietoista vaikuttamista osaltani oli esimerkiksi ostokäyttäytyminen, valinnat mitä sisältöjä (uutis, some, TV) päätin kuluttaa tai mihin sisältöön päädyin somealustoilla reagoimaan. Myös kyselyihin vastaaminen oli yksi käyttämäni keino. Opetuksessa näitä voisi käyttää laajastikin. Esimerkiksi soveltuvista hetkissä oppilaat pystyisivät vaikuttamaan toimintaan äänestämällä tai kyselyillä tai kertomaan mielipiteensä toiminnasta tai oppimisesta esim jakamalla tykkäyksiä. Myös vaikuttamiseen pyrkiviä keskusteluja olisi hyvä harjoitella esim. väittelyn keinoin sekä oppia myös tunnistamaan itse kohtaamaansa vaikuttamista. 

Kohtaamassani yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oli erityisesti energiakriisi, sota ja Yhdysvaltain välivaalit. Myös koulutus teemoista keskustelua kohtasin viikon aikana useampaan otteeseen. Näitä asioita lähestyisin ikätasolle suunnattujen uutissisältöjen (Lasten uutiset, YLE-mix, YLE triplet) lisäksi myös oppilaiden omista ajatuksista ja kokemuksista lähtien. Yhteistyötahoina opetuksessa voisin käyttää esimerkiksi Keskisuomalaista, Yleä tai kaupunginvaltuustoa.

Yhteiskuntaopin tärkeys jäsentyy mielestäni koulutuksen hyvien kansalaisten tuottamis ctehtävän kautta, mihin yhteiskuntaoppi on oppiaineista kenties se tärkein ja vaikuttavin. Ainakin periaatteen tasolla yhteiskuntaopissa päästään käsittelemään asioita, jotka ovat hyvin suurissa määrin koko ikäluokan elämään liittyviä, toisin kuin joidenkin toisten aineiden kohdalla sisältöjen kohtaaminen saattaa jäädäkin peruskoulun ajalle. Yhteiskuntaopin opiskelun aikaistaminen liittyy varmaankin valmiuksien luomiselle ja juuri kansalaisten tuottamisen mahdollistumiseen, esim syrjäytymisriskiä vähentämällä vaikuttamisen mahdollisuuksien esiintuomisella jo varhaisemmassa vaiheessa.

Seuraan yhteiskunnallisia asioita verkosta uutisista, sosiaalisesta mediasta sekä kuuntelen erilaisia podcasteja ja radiota päivittäin. Sosiaalisessa mediassa törmää usein ajankohtaisimpiin aiheisiin ja sen jälkeen usein selvitän uutislähteistä lisää tietoa aiheesta. Haluan pysyä kartalla yhteiskunnallisista asioista ja pyrin viikottain saamaan jonkinlaisen päivityksen ajankohtaisista asioista, joka tapahtuu kuitenkin aika huomaamattakin sosiaalisen median välityksellä. Huomasin muiden lisäksi oman vaikuttamisen olevan suppeaa ja rajoittuvan vaaleissa äänestämiseen ja kansalaisaloitteiden allekirjoittamiseen.

Lähdekriittisyys ja kriittinen ajattelu ovat tärkeitä teemoja, jota tulisi korostaa opetuksessa. Ne ovat haastavia aiheita aikuisillekin, jota voisi helpottaa keskittymällä näihin aktiivisesti jo nuoresta pitäen. Myös yleisesti uutisointiin, yhteiskunnallisiin asioihin ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin on tärkeää tutustua koulussa ikätasoon sopivalla tavalla. Olen pitänyt tärkeänä katsoa lasten uutiset oppilaiden kanssa viikottain, sillä ne ovat hyvä johdattelu sen hetken aiheiden pariin ja aiheuttavat hyvää keskustelua luokassa. Lisäksi sanomalehtien ja digitaalisten medioiden hyödyntäminen opetuksessa on tärkeää, sillä koulun tulee antaa valmiuksia medialukutaitoon ja yhteiskunnallisten asioiden löytämiseen. Tällä hetkellä pinnalla on vahvasti ukrainan sota, energiakriisi ja pandemia, jotka ovat suuria kaikkia, myös lapsia, mietityttäviä aiheita. On hyvä tiedostaa, että yhteiskunnan kriisit tulevat myös lasten tietoisuuteen ja huolestuttavat, jolloin on tärkeää keskustella niistä yhdessä.

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on kasvattaa oppilaista aktiivisia ja vastuuntuntoisia yhteiskunnan jäseniä. Yhteiskuntaopissa opitaan tärkeitä asioita kuten yhteiskunnantoiminnasta, taloudesta sekä ihmisoikeuksista. Yhteiskuntaopissa opetettavat asiat ovat hyvin tärkeitä, joita on hyvä oppia jo alakoulussa. Näillä tiedoilla ja taidoilla on keskeinen rooli jo lapsesta, kun aletaan rakentamaan omaa tiedonkäsitystään käsitystään maailmasta ja tulevaisuudesta sekä opitaan ymmärtämään sen hetken ilmiöitä. Alakoulussa yhteiskuntaopin opetus pitäisi olla kiinnostuksen herättävää, pelillistä, osallistavaa ja tutkivaa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi vaalien järjestäminen, jossa harjoitellaan äänestämistä ja oman mielipiteen muodostamista ja sen perustelemista.