Emma Sihvonen
EP-POM2
Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista uutisten kautta. Luen uutiset pääosin verkosta, joskus harvoin saatan selata sanomalehteä, jos satun olemaan esimerkiksi mummolassa, jossa sanomalehtiä on saatavilla. Lisäksi seuraan somessa eri vaikuttajia ja yhteiskunnallisista aiheista käytyjä keskusteluja. Omaa vaikuttamistani pohtiessa tajusin sen olevan hyvinkin suppeaa, se rajoittuu pelkästään vaaleissa äänestämiseen. Toki välillä keskustelen ystävien kanssa meille tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista, mutta siinäkin vaikutuspiiri jää hyvin suppeaksi.
Sekä somepostauksia että verkossa julkaistuja uutisa voi hyödyntää opetuksessa etenkin monilukutaidon ja lähdekritiikin näkökulmasta. Somepostauksisat oppilaat voisivat esimerkiksi koittaa pohtia, mitkä asiat ovat faktapohjaisia (vai onko mitkään) ja mitkä asiat on mielipiteitä/tunnepohjaisia ilmauksia. Verkkojulkaisuista voi taas arvioida lähteen luotettavuutta, pohtia onko uutinen neutraali vai ilmeneekö siinä puolueellisuutta johonkin suuntaan yms.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousee esiin Ukrainan sota ja energiakriisi. Lisäksi keskustelua on näkynyt miesten mielenterveydestä, sillä miesten viikkoa vietettiin 7.-13.11. Ylipäätään mielenterveys, hyvinvointi ja kehorauha ovat sellaisia asioita, jotka ovat usein esillä omassa algoritmissani. Oppilaiden kanssa lähestyisin sotaa ja energiakriisiä keskustelemalla oppilaiden tuntemuksista, joita nämä tilanteet aiheuttavat vai aiheuttavatko ne ollenkaan. Monilla ala-asteikäsilläkin on nykyään pääsy someen, jonne kuka tahansa voi tuottaa sisältöä ja esittää asiansa faktana ja esimerkiksi nuorten suosimassa TikTok sovelluksessa leviää välillä aika hurjiakin videoita. Nämä seikat huomioon ottaen oppilaat ovat saattaneet nähdä/kuulla/lukea somesta jotain näihin tapahtumiin liittyvää, joka mietityttää tai pelottaa, joten alkuun olisi mielestäni tärkeää käsitellä oppilaiden tuntemuksia ja ajatuksia ennen kuin siirtyy käsittelemään aiheita pedagogisesta näkökulmasta.
Yhteiskuntaa opetetaan koulussa, koska halutaan tukea oppilaiden kasvua osallistuvaksi ja vaikuttavaksi yhteiskunnan ja eri yhteisöjen jäseneksi. Yhteiskuntaopissa oppilaat pääsee harjoittelemaan paljon tietoja ja taitoja, joita tarvitaan myös jokapäiväisessä elämässä, kuten keskustelutaitoja sekä erilaisia vaikuttamisen taitoja. Lisäksi yhteiskuntaopin kautta saa hyvän katsauksen demokraattisen yhteiskunnan toiminnasta sekä jonkinlaisen käsityksen myös Suomen isoimpien poliittisten puolueiden arvoista ja ajattelumalleista. Yhteiskuntaopin aiheet on mielestäni sen verran laajat ja tärkeät, että on hyv, että opetuksen aloittamista on aikaistettu jo ala-asteelle, jolloin aiheisiin pääsee perehtymään ja orientoitumaan paremmin. Yhteiskuntaopin opetuksesta haluaisin itse opettajana tehdä tutkivaa ja keskustelevaa. Tahtoisin hyödyntää saatavailla olevaa mediaa monipuolisesti ajankohtaisten asioiden käsittelyyn ja järjestää vierailuita erilaisiin kohteisiin sekä asiantuntija vierailijoita tunneille.
Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista uutisten kautta. Luen uutiset pääosin verkosta, joskus harvoin saatan selata sanomalehteä, jos satun olemaan esimerkiksi mummolassa, jossa sanomalehtiä on saatavilla. Lisäksi seuraan somessa eri vaikuttajia ja yhteiskunnallisista aiheista käytyjä keskusteluja. Omaa vaikuttamistani pohtiessa tajusin sen olevan hyvinkin suppeaa, se rajoittuu pelkästään vaaleissa äänestämiseen. Toki välillä keskustelen ystävien kanssa meille tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista, mutta siinäkin vaikutuspiiri jää hyvin suppeaksi.
Sekä somepostauksia että verkossa julkaistuja uutisa voi hyödyntää opetuksessa etenkin monilukutaidon ja lähdekritiikin näkökulmasta. Somepostauksisat oppilaat voisivat esimerkiksi koittaa pohtia, mitkä asiat ovat faktapohjaisia (vai onko mitkään) ja mitkä asiat on mielipiteitä/tunnepohjaisia ilmauksia. Verkkojulkaisuista voi taas arvioida lähteen luotettavuutta, pohtia onko uutinen neutraali vai ilmeneekö siinä puolueellisuutta johonkin suuntaan yms.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousee esiin Ukrainan sota ja energiakriisi. Lisäksi keskustelua on näkynyt miesten mielenterveydestä, sillä miesten viikkoa vietettiin 7.-13.11. Ylipäätään mielenterveys, hyvinvointi ja kehorauha ovat sellaisia asioita, jotka ovat usein esillä omassa algoritmissani. Oppilaiden kanssa lähestyisin sotaa ja energiakriisiä keskustelemalla oppilaiden tuntemuksista, joita nämä tilanteet aiheuttavat vai aiheuttavatko ne ollenkaan. Monilla ala-asteikäsilläkin on nykyään pääsy someen, jonne kuka tahansa voi tuottaa sisältöä ja esittää asiansa faktana ja esimerkiksi nuorten suosimassa TikTok sovelluksessa leviää välillä aika hurjiakin videoita. Nämä seikat huomioon ottaen oppilaat ovat saattaneet nähdä/kuulla/lukea somesta jotain näihin tapahtumiin liittyvää, joka mietityttää tai pelottaa, joten alkuun olisi mielestäni tärkeää käsitellä oppilaiden tuntemuksia ja ajatuksia ennen kuin siirtyy käsittelemään aiheita pedagogisesta näkökulmasta.
Yhteiskuntaa opetetaan koulussa, koska halutaan tukea oppilaiden kasvua osallistuvaksi ja vaikuttavaksi yhteiskunnan ja eri yhteisöjen jäseneksi. Yhteiskuntaopissa oppilaat pääsee harjoittelemaan paljon tietoja ja taitoja, joita tarvitaan myös jokapäiväisessä elämässä, kuten keskustelutaitoja sekä erilaisia vaikuttamisen taitoja. Lisäksi yhteiskuntaopin kautta saa hyvän katsauksen demokraattisen yhteiskunnan toiminnasta sekä jonkinlaisen käsityksen myös Suomen isoimpien poliittisten puolueiden arvoista ja ajattelumalleista. Yhteiskuntaopin aiheet on mielestäni sen verran laajat ja tärkeät, että on hyv, että opetuksen aloittamista on aikaistettu jo ala-asteelle, jolloin aiheisiin pääsee perehtymään ja orientoitumaan paremmin. Yhteiskuntaopin opetuksesta haluaisin itse opettajana tehdä tutkivaa ja keskustelevaa. Tahtoisin hyödyntää saatavailla olevaa mediaa monipuolisesti ajankohtaisten asioiden käsittelyyn ja järjestää vierailuita erilaisiin kohteisiin sekä asiantuntija vierailijoita tunneille.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.