EP-POM2

Viikon toimintaani seurattuani huomasin käyttäväni puhelintani pääsääntöisesti yhteiskunnallisiin asioihin perehtymiseen. Perinteiset medialähteet olivat eniten käytössä, mutta myös sosiaalisen mediaan palvelut sekä videopalvelut Areena ja YouTube olivat läsnä ottaessani asioista selvää. Myös podcastit, TV-ohjelma ja -uutiset sekä radio olivat käytössä. Myös keskustelut lähipiirin kanssa koin keinoksi ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista.

Äänestäminen on ensimmäinen mieleen tuleva vaikuttamisen kanava. Myös vuorovaikutus ihmisten kanssa voi olla tietoista vaikuttamista. Vähemmän tietoista vaikuttamista osaltani oli esimerkiksi ostokäyttäytyminen, valinnat mitä sisältöjä (uutis, some, TV) päätin kuluttaa tai mihin sisältöön päädyin somealustoilla reagoimaan. Myös kyselyihin vastaaminen oli yksi käyttämäni keino. Opetuksessa näitä voisi käyttää laajastikin. Esimerkiksi soveltuvista hetkissä oppilaat pystyisivät vaikuttamaan toimintaan äänestämällä tai kyselyillä tai kertomaan mielipiteensä toiminnasta tai oppimisesta esim jakamalla tykkäyksiä. Myös vaikuttamiseen pyrkiviä keskusteluja olisi hyvä harjoitella esim. väittelyn keinoin sekä oppia myös tunnistamaan itse kohtaamaansa vaikuttamista. 

Kohtaamassani yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla oli erityisesti energiakriisi, sota ja Yhdysvaltain välivaalit. Myös koulutus teemoista keskustelua kohtasin viikon aikana useampaan otteeseen. Näitä asioita lähestyisin ikätasolle suunnattujen uutissisältöjen (Lasten uutiset, YLE-mix, YLE triplet) lisäksi myös oppilaiden omista ajatuksista ja kokemuksista lähtien. Yhteistyötahoina opetuksessa voisin käyttää esimerkiksi Keskisuomalaista, Yleä tai kaupunginvaltuustoa.

Yhteiskuntaopin tärkeys jäsentyy mielestäni koulutuksen hyvien kansalaisten tuottamis ctehtävän kautta, mihin yhteiskuntaoppi on oppiaineista kenties se tärkein ja vaikuttavin. Ainakin periaatteen tasolla yhteiskuntaopissa päästään käsittelemään asioita, jotka ovat hyvin suurissa määrin koko ikäluokan elämään liittyviä, toisin kuin joidenkin toisten aineiden kohdalla sisältöjen kohtaaminen saattaa jäädäkin peruskoulun ajalle. Yhteiskuntaopin opiskelun aikaistaminen liittyy varmaankin valmiuksien luomiselle ja juuri kansalaisten tuottamisen mahdollistumiseen, esim syrjäytymisriskiä vähentämällä vaikuttamisen mahdollisuuksien esiintuomisella jo varhaisemmassa vaiheessa.