HI03 2A kevät 2026
1. Kansallinen herääminen
Lue oppikirjan s. 14-15 ja vastaa kysymyksiin:
1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?
2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?
3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?
4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?
1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?
2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?
3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?
4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?
1. Helsingin Senaatintorin arkkitehtuuri
1. Venäjän tsaareja autonomian aikana
1. Suomen autonominen asema
Lue kpl.1. ja tee teht. 3,4 ja 8.
1. Mitä Suomen autonominen asema tarkoitti?
Suomella oli suhteessa Venäjään oma
- lait
- uskonto
- raha vuodesta 1863
- virkakieli (ruotsi, ei ollut riittävästi suomenkielisiä luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä)
- virkamiehistö
- hallinto
- säätyjako
- kansalaisuus
- tulliraja Venäjälle
- budjetti
Yhteistä Venäjän kanssa oli
- hallitsija
- lippu
- armeija
- ulkopolitiikka
- lait
- uskonto
- raha vuodesta 1863
- virkakieli (ruotsi, ei ollut riittävästi suomenkielisiä luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä)
- virkamiehistö
- hallinto
- säätyjako
- kansalaisuus
- tulliraja Venäjälle
- budjetti
Yhteistä Venäjän kanssa oli
- hallitsija
- lippu
- armeija
- ulkopolitiikka
1. Suomen autonominen hallinto
Suomessa
- Kenraalikuvernööri oli korkein johtaja Suomessa ja keisarin edustaja
- Senaatti vastasi nykypäivän hallitusta ja sen puheenjohtaja oli kenraalikuvernööri
- senaatti jakaantui talousosastoon ja oikeusosastoon
- oikeusosasto oli Suomen korkein oikeusaste
- talousosasto hoiti käytännön asiat ja vastasi nykyistä hallitusta
- talousosaston puheenjohtaja oli korkeimmassa asemassa oleva suomalainen Suomessa
- senaatin talousosasto jakaantui toimituskuntiin eli nykyisiin ministeriöihin
- lait säädettiin valtiopäivillä, jotka kutsui koolle keisari
Venäjällä
- itsevaltainen keisari
- ministerivaltiosihteeri: Suomen edustaja Venäjällä, hänellä oli suora esittelyoikeus keisarille
- Suomen asian komitea: toimi ministerivaltiosihteerin apuna
- Kenraalikuvernööri oli korkein johtaja Suomessa ja keisarin edustaja
- Senaatti vastasi nykypäivän hallitusta ja sen puheenjohtaja oli kenraalikuvernööri
- senaatti jakaantui talousosastoon ja oikeusosastoon
- oikeusosasto oli Suomen korkein oikeusaste
- talousosasto hoiti käytännön asiat ja vastasi nykyistä hallitusta
- talousosaston puheenjohtaja oli korkeimmassa asemassa oleva suomalainen Suomessa
- senaatin talousosasto jakaantui toimituskuntiin eli nykyisiin ministeriöihin
- lait säädettiin valtiopäivillä, jotka kutsui koolle keisari
Venäjällä
- itsevaltainen keisari
- ministerivaltiosihteeri: Suomen edustaja Venäjällä, hänellä oli suora esittelyoikeus keisarille
- Suomen asian komitea: toimi ministerivaltiosihteerin apuna
1.Suomen sota
1. Mitä Suomi on saanut perinnöksi Ruotsin vallan ajalta?
Suomi oli osa Ruotsia n. 600 vuoden ajan. Mitä Suomi on saanut perinnöksi Ruotsin vallan ajalta?
- kristinusko ja myöhemmin luterilaisuus
- kirjoitettu laki
- länsieurooppalaiset aatteet ja kulttuuri
- ruotsin kieli
- keskitetty hallinto
- koulutusjärjestelmän perusteet
- yliopistolaitos
- säätyjärjestelmä
- Viaporin linnoituksen rakensivat ruotsalaiset
- teollistumisen ensiaskeleet ja merkantalismi
- kristinusko ja myöhemmin luterilaisuus
- kirjoitettu laki
- länsieurooppalaiset aatteet ja kulttuuri
- ruotsin kieli
- keskitetty hallinto
- koulutusjärjestelmän perusteet
- yliopistolaitos
- säätyjärjestelmä
- Viaporin linnoituksen rakensivat ruotsalaiset
- teollistumisen ensiaskeleet ja merkantalismi
