HI03 2A kevät 2026
Kertaustehtävä 4: selitä käsitteiden merkitys
Kertaustehtävä 3: yhdistä sisäpolitiikan tapahtumat oikeaan ajankohtaan
Kertaustehtävä 2: yhdistä oikea ulkopolitiikan tapahtuma ja ajankohta
Kertaustehtävä 1: yhdistä oikea asia ja aikakausi
Koealueen lyhyesti läpikäyvä kertaustehtävä
1. Suomen itsenäistyminen ja sisällissota (KPL 4-6)
- Mistä Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 johtui?
- Miksi sisällissota syttyi vuonna 1918?
- Mitä seurauksia sisällissodalla oli Suomen yhteiskunnalle lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä?
- Millainen rooli eri osapuolilla (valkoiset, punaiset, Saksa) oli sodassa?
- Miksi Kekkosen valtakausi oli poikkeuksellinen Suomen historiassa?
- Miten presidentin valta näkyi sisäpolitiikassa?
- Miten Kekkosen aika vaikutti Suomen ulkopolitiikkaan ja demokratiaan?
- Mistä Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 johtui?
- Miksi sisällissota syttyi vuonna 1918?
- Mitä seurauksia sisällissodalla oli Suomen yhteiskunnalle lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä?
- Millainen rooli eri osapuolilla (valkoiset, punaiset, Saksa) oli sodassa?
2. Suomen asema Euroopassa ja ulkopolitiikassa 1920-30-luvuilla (KPL 11)
- Millaisessa asemassa Suomi oli itsenäistymisen jälkeen Euroopassa?
- Mitkä tekijät vaikuttivat Suomen ulkopoliittisiin ratkaisuihin 1920–30-luvuilla?
- Miten Suomi pyrki turvaamaan asemansa ennen toista maailmansotaa?
- Mitä merkitystä sisäpoliittisilla ratkaisuilla (hallitus, eduskunta) oli ulkopolitiikan toteutumiselle?
3. Talvi- ja jatkosota (KPL 12 ja 14)
- Miksi talvisota syttyi?
- Miksi Suomi ajautui jatkosotaan?
- Miten nämä sodat vaikuttivat Suomeen poliittisesti, taloudellisesti ja henkisesti?
4. Toinen maailmansota ja sen seuraukset Suomelle (KPL 13)
- Miten toinen maailmansota päättyi Suomen kannalta?
- Millaisia ehtoja rauhansopimuksiin liittyi?
- Miten sodan seuraukset näkyivät Suomen yhteiskunnassa sodan jälkeen?
- Miten sodan lopputulos vaikutti Suomen asemaan suhteessa Neuvostoliittoon ja länsimaihin?
5. Suomi idän ja lännen välissä - kylmä sota (KPL 16 ja 18)
- Mitä kylmä sota tarkoitti Suomen näkökulmasta?
- Miten Suomen ulkopolitiikka muotoutui kylmän sodan aikana?
- Miten Suomi tasapainotteli Neuvostoliiton ja länsimaiden välillä?
- Millaisia haasteita kylmä sota aiheutti Suomen taloudelle ja sisäpolitiikalle?
- Miksi Kekkosen valtakausi oli poikkeuksellinen Suomen historiassa?
- Miten presidentin valta näkyi sisäpolitiikassa?
- Miten Kekkosen aika vaikutti Suomen ulkopolitiikkaan ja demokratiaan?
19. tehtävä
Tee kirjan tehtävät 1-5 ja alla oleva tehtävä.
Palauta alla oleva tehtävä palautuskansioon.
1. Etsi 1960- ja 1970-lukujen lähiöistä uutisia/tietoa.
a) Millaisen kuvan uutiset antavat lähiöistä?
b) Millaisia ongelmia lähiöissä oli?
2. Lue dokumentit A–E. Mitä ne kertovat elämästä 1960- ja 1970-lukujen lähiöissä?
A. ATK-tallentaja, nainen, 28 v.
Mä hain tytön hoidosta ja sit mentiin kahestaan kauppaan. Sitte me mentiin yhessä kotiin ja koko
loppuillan mä oikeastaan tein ihan vaan näit kotihommia. Ensin mä tiskasin ja sitte mä laitoin
ruokaa ja järkkäsin vähän paikkoja, hoidin kasveja ja pesin pyykkiä. Sitte me kateltiin yhessä
telkkaria ku likka oli nukkumassa.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
B. Putkiasentaja, mies, 28 v.
Töiden jälkeen? – – Silloin sitä ei oikeestaan tee mitään, katotaan telkkaria, ja – – Rentoutumista,
rentoutumista se kai on – – Kyl sitä toisinaan täytyy kul jotain ruveta nypläämään – – Ettei se sillai
kuitenkaan mene että sitä vaan makaa ja seiniä kattelee.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
C. Sähköasentaja, mies, 28 v.
Naapurit? – – Ei ne tällasessa kerrostalossa oo tärkeitä, ei millään tavoin. Oon mä käyny jauhoja
lainaamassa tosta edelliseltä naapurilta tosin, mut ei sil oo mitään merkitystä. En mä kaipaa
naapureita millään tavoin. Sitä on oma tuttavapiiri kuiteski.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
D. Opistoinsinööri, mies, 33 v.
Tästähän oli kerran aikaisemmin jo puhetta etku mä sanoin sulle kuinka mä ymmärrän helvetin
hyvin sen ku joku maalta tulee tänne ja menee sekasin. Ku mä kattelen tämmöstä televisiosta ni
mä ymmärrän tämmöstä helvetin hyvin. Mut toisaalta mä en voi tunnustaa itselleni et mun ois
lähdettävä täältä.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
E. Kotirouva, 27 v.
Kaikki kulkee K-kaupan tarjouspaidoissa ja pyjamissa. Se mitä kulutetaan on hirveen samanlaista,
tääl on ku pussissa. – –
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
Palauta alla oleva tehtävä palautuskansioon.
1. Etsi 1960- ja 1970-lukujen lähiöistä uutisia/tietoa.
a) Millaisen kuvan uutiset antavat lähiöistä?
b) Millaisia ongelmia lähiöissä oli?
2. Lue dokumentit A–E. Mitä ne kertovat elämästä 1960- ja 1970-lukujen lähiöissä?
A. ATK-tallentaja, nainen, 28 v.
Mä hain tytön hoidosta ja sit mentiin kahestaan kauppaan. Sitte me mentiin yhessä kotiin ja koko
loppuillan mä oikeastaan tein ihan vaan näit kotihommia. Ensin mä tiskasin ja sitte mä laitoin
ruokaa ja järkkäsin vähän paikkoja, hoidin kasveja ja pesin pyykkiä. Sitte me kateltiin yhessä
telkkaria ku likka oli nukkumassa.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
B. Putkiasentaja, mies, 28 v.
Töiden jälkeen? – – Silloin sitä ei oikeestaan tee mitään, katotaan telkkaria, ja – – Rentoutumista,
rentoutumista se kai on – – Kyl sitä toisinaan täytyy kul jotain ruveta nypläämään – – Ettei se sillai
kuitenkaan mene että sitä vaan makaa ja seiniä kattelee.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
C. Sähköasentaja, mies, 28 v.
Naapurit? – – Ei ne tällasessa kerrostalossa oo tärkeitä, ei millään tavoin. Oon mä käyny jauhoja
lainaamassa tosta edelliseltä naapurilta tosin, mut ei sil oo mitään merkitystä. En mä kaipaa
naapureita millään tavoin. Sitä on oma tuttavapiiri kuiteski.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
D. Opistoinsinööri, mies, 33 v.
Tästähän oli kerran aikaisemmin jo puhetta etku mä sanoin sulle kuinka mä ymmärrän helvetin
hyvin sen ku joku maalta tulee tänne ja menee sekasin. Ku mä kattelen tämmöstä televisiosta ni
mä ymmärrän tämmöstä helvetin hyvin. Mut toisaalta mä en voi tunnustaa itselleni et mun ois
lähdettävä täältä.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
E. Kotirouva, 27 v.
Kaikki kulkee K-kaupan tarjouspaidoissa ja pyjamissa. Se mitä kulutetaan on hirveen samanlaista,
tääl on ku pussissa. – –
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.
Palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
18. Tehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1-6.
18. Kekkosen Suomesta Euroopan unioniin
18. Suomen ja Neuvostoliiton kauppa kylmän sodan aikana
17. Tehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1-5.
17. Tehtävä - tulkitse dokumentteja noottikriisistä
17. Kekkosen valtakunta
Yöpakkaset (1958-1959)
- Nimi viittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden jyrkkään viilenemiseen vuosina 1958-1959.
- kylmä sota merkittävänä taustatekijänä
- Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen muuttui 1950-luvun lopulla:
* vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen välit kylmenivät
* vaaleissa SKDL sai eniten ääniä, mutta jätettiin hallituksen ulkopuolelle, koska sen välit muihin puolueisiin olivat huonot
* hallitukseen tulivat SDP ja Kokoomus, joita Neuvostoliitto epäili ja jotka vastustivat Kekkosta
- Neuvostoliitto ei voinut suoraan puuttua Suomen hallitukseen, mutta ilmaisi tyytymättömyytensä.
- Neuvostoliiton painostuskeinot:
* suurlähettilään vetäminen pois Suomesta ilman selitystä
* kauppaneuvotteluiden ja vientitoimitustan katkaiseminen
* tavoitteena pakottaa hallitus eroamaan
- Lopulta hallitus erosi.
- Kekkonen matkusti Hrutsovin luokse vakuuttamaan, että Suomen myönteinen linja Neuvostoliittoon säilyy.
- Hrutsov korosti myös maiden ystävyyttä, mutta toi esiin myös, että Neuvostoliitolla on oikeus kertoa mielipiteensä Suomen politiikasta.
Noottikriisi (1961)
- Lokakuussa 1961 Suomen ja Neuvostoliiton välit kiristyivät uudelleen.
- kylmä sota merkittävänä taustatekijänä
- Neuvostoliitto antoi Suomelle julkisen nootin eli kirjallisen tiedonannon, jossa se ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia neuvotteluja.
* perusteena kasvanut sodan uhka Euroopassa
* Suomi ei siis halunnut neuvotteluita
- Neuvostoliitto siis voisi neuvotteluiden jälkeen lähettää joukkonsa Suomeen vedoten sodan uhkaan ja YYA-sopimukseen.
- Suomen reagointi:
* Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi ennenaikaiset vaali
* Kekkonen matkusti Novosibirskiin tapaamaan Hrutsovia
* NL hyväksyi Suomen näkökulman: ei sotilasneuvotteluita
* Suomi sitoutui vahvistamaan puolueettomuuttaan ja raportoimaan Itämeren alueen muutoksista
- Noottikriisin toiminnan vuoksi Kekkonen varmisti uudelleenvalintansa 1962.
- On myös tulkintoja, että Kekkonen itse tilasi nootit.
Suomettunut Suomi
- suomettuminen = käsite, joka tarkoittaa, että maa on virallisesti itsenäinen, mutta joutuu todellisuudessa ottamaan politiikassaan huomioon jonkin suurvallan edut.
- 1960-80 -lukujen politiikassa puolueettomuus ei enää riittänyt vaan Suomi suomettui Neuvostoliiton alaiseksi
- johtui Suomen tarpeesta säilyttää itsenäisyys ja välttää Neuvostoliiton miehitys
- Neuvostoliiton mielipide vaikutti mm. hallitusten muodostamiseen.
- Poliittisella uralla eteneminen edellytti Neuvostoliiton suojelua --> miellyttäminen, poliittinen liturgia
- itsesensuuri: Neuvostoliitolle kiusallisista aiheista vaiettiin virallisissa puheissa, lehtien palstoilla ja oppikirjoissa.
- Yleisradiolla tärkeä rooli Neuvostoliiton hyvän kuvan vaalijana
- historiaa tulkittiin Neuvostoliittomyönteisellä tavalla
- neuvostovalmisteiset tuotteet yleisiä Suomessa
- idänmatkailu yleistä
- maiden välinen opiskelijavaihto
- Suomettumisesta huolimatta Suomi pyrki ulkopolitiikassa puolueettomuuteen.
Urho Kekkonen
- Kekkonen toimi presidenttinä 25 vuotta --> Suomen pitkäaikaisin presidentti
- erittäin suosittu ja tunnettu kansan keskuudessa
- hyvä ihmistuntija, pystyi solmimaan suhteita eri poliittisten ryhmien ja maiden johtajien kanssa
- pitkä poliittinen ura: kesti paineita ja konflikteja
- vahva johtaja
- ristiriitaisia/kriittisia tulkintoja:
* toimi joskus demokratian rajoilla
* käytti Neuvostoliittoa hyväkseen ajaessaan omia etuja
* lavasti kriisejä
* käytti presidentin valtaoikeuksia liiankin rohkeasti
- Sisäpolitiikka:
* presidentin vallan vahvistaminen
* vaikutti hallitusten kokoonpanoihin ja poliittisiin päätöksiin
* jatkoi Paasikiven linjaa
* säilytti tasapainon eri puolueiden välillä (erityisesti kommunistit ja keskusta)
* käytti hyväksi suhteitaan Neuvostoliittoon
* korosti hyviä suhteita Neuvostoliittoon
* vaikutti henkilökohtaisilla suhteillaan poliittisiin päätöksiin
* vahva henkilöjohtaja
* keskeinen hahmo suomettumisen ajalla
- Nimi viittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden jyrkkään viilenemiseen vuosina 1958-1959.
- kylmä sota merkittävänä taustatekijänä
- Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen muuttui 1950-luvun lopulla:
* vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen välit kylmenivät
* vaaleissa SKDL sai eniten ääniä, mutta jätettiin hallituksen ulkopuolelle, koska sen välit muihin puolueisiin olivat huonot
* hallitukseen tulivat SDP ja Kokoomus, joita Neuvostoliitto epäili ja jotka vastustivat Kekkosta
- Neuvostoliitto ei voinut suoraan puuttua Suomen hallitukseen, mutta ilmaisi tyytymättömyytensä.
- Neuvostoliiton painostuskeinot:
* suurlähettilään vetäminen pois Suomesta ilman selitystä
* kauppaneuvotteluiden ja vientitoimitustan katkaiseminen
* tavoitteena pakottaa hallitus eroamaan
- Lopulta hallitus erosi.
- Kekkonen matkusti Hrutsovin luokse vakuuttamaan, että Suomen myönteinen linja Neuvostoliittoon säilyy.
- Hrutsov korosti myös maiden ystävyyttä, mutta toi esiin myös, että Neuvostoliitolla on oikeus kertoa mielipiteensä Suomen politiikasta.
Noottikriisi (1961)
- Lokakuussa 1961 Suomen ja Neuvostoliiton välit kiristyivät uudelleen.
- kylmä sota merkittävänä taustatekijänä
- Neuvostoliitto antoi Suomelle julkisen nootin eli kirjallisen tiedonannon, jossa se ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia neuvotteluja.
* perusteena kasvanut sodan uhka Euroopassa
* Suomi ei siis halunnut neuvotteluita
- Neuvostoliitto siis voisi neuvotteluiden jälkeen lähettää joukkonsa Suomeen vedoten sodan uhkaan ja YYA-sopimukseen.
- Suomen reagointi:
* Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi ennenaikaiset vaali
* Kekkonen matkusti Novosibirskiin tapaamaan Hrutsovia
* NL hyväksyi Suomen näkökulman: ei sotilasneuvotteluita
* Suomi sitoutui vahvistamaan puolueettomuuttaan ja raportoimaan Itämeren alueen muutoksista
- Noottikriisin toiminnan vuoksi Kekkonen varmisti uudelleenvalintansa 1962.
- On myös tulkintoja, että Kekkonen itse tilasi nootit.
Suomettunut Suomi
- suomettuminen = käsite, joka tarkoittaa, että maa on virallisesti itsenäinen, mutta joutuu todellisuudessa ottamaan politiikassaan huomioon jonkin suurvallan edut.
- 1960-80 -lukujen politiikassa puolueettomuus ei enää riittänyt vaan Suomi suomettui Neuvostoliiton alaiseksi
- johtui Suomen tarpeesta säilyttää itsenäisyys ja välttää Neuvostoliiton miehitys
- Neuvostoliiton mielipide vaikutti mm. hallitusten muodostamiseen.
- Poliittisella uralla eteneminen edellytti Neuvostoliiton suojelua --> miellyttäminen, poliittinen liturgia
- itsesensuuri: Neuvostoliitolle kiusallisista aiheista vaiettiin virallisissa puheissa, lehtien palstoilla ja oppikirjoissa.
- Yleisradiolla tärkeä rooli Neuvostoliiton hyvän kuvan vaalijana
- historiaa tulkittiin Neuvostoliittomyönteisellä tavalla
- neuvostovalmisteiset tuotteet yleisiä Suomessa
- idänmatkailu yleistä
- maiden välinen opiskelijavaihto
- Suomettumisesta huolimatta Suomi pyrki ulkopolitiikassa puolueettomuuteen.
Urho Kekkonen
- Kekkonen toimi presidenttinä 25 vuotta --> Suomen pitkäaikaisin presidentti
- erittäin suosittu ja tunnettu kansan keskuudessa
- hyvä ihmistuntija, pystyi solmimaan suhteita eri poliittisten ryhmien ja maiden johtajien kanssa
- pitkä poliittinen ura: kesti paineita ja konflikteja
- vahva johtaja
- ristiriitaisia/kriittisia tulkintoja:
* toimi joskus demokratian rajoilla
* käytti Neuvostoliittoa hyväkseen ajaessaan omia etuja
* lavasti kriisejä
* käytti presidentin valtaoikeuksia liiankin rohkeasti
- Sisäpolitiikka:
* presidentin vallan vahvistaminen
* vaikutti hallitusten kokoonpanoihin ja poliittisiin päätöksiin
* jatkoi Paasikiven linjaa
* säilytti tasapainon eri puolueiden välillä (erityisesti kommunistit ja keskusta)
* käytti hyväksi suhteitaan Neuvostoliittoon
* korosti hyviä suhteita Neuvostoliittoon
* vaikutti henkilökohtaisilla suhteillaan poliittisiin päätöksiin
* vahva henkilöjohtaja
* keskeinen hahmo suomettumisen ajalla
16. Tehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1, 3, ja 4.
16. Tehtävä - tutki tekstejä Paasikiven linjasta
Palauta tehtävä alla olevaan palautuskansioon.
1. Lue teksti A ja vastaa kysymyksiin.
a) Mitä tarkoitetaan ”Paasikiven linjalla”?
b) Millä perusteella voidaan sanoa, että Paasikiven linja merkitsi muutosta Suomen
politiikassa?
A. Katkelma pääministeri J. K. Paasikiven puheesta joulukuulta 1944
Suomen ulkopolitiikassa on kaikkea hallitsevana maamme suhde itäiseen naapuriimme,
Neuvostoliittoon. Se on meidän varsinainen ulkopoliittinen ongelmamme, jolle meidän on ratkaisu
löydettävä ja josta kansamme tulevaisuus riippuu. – –
Tulevaisuudessa on hyvät ja luottamukselliset suhteet aikaansaatava suuren naapurimme kanssa.
Epäluulot on poistettava, ystävyys perustettava. Kansamme perusetujen mukaista, vakaumukseni
mukaan on, että tulevaisuudessa Suomen ulkopolitiikkaa niin johdetaan, ettei se tule kulkemaan
Neuvostoliittoa vastaan. Rauha ja sopu sekä luottamuksellinen naapuruussuhde suuren
Neuvostoliiton kanssa on meidän valtiollisen toiminnan ensimmäinen ohje.
Lähde: J. K. Paasikivi: Paasikiven linja – Puheita vuosilta 1944–1956. WSOY 1956.
2. Lue teksti B ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä asioista sopimuksen kahdessa ensimmäisessä kohdassa sovitaan?
b) Mitä YYA-sopimus tarkoitti käytännössä?
B. Katkelma Suomen ja Neuvostoliiton solmimasta ystävyys-, yhteistyö- ja
avunantosopimuksesta eli YYA-sopimuksesta vuodelta 1948
1. artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen
hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi
uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi.
Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa
koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän
sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton
avustamana tai yhdessä sen kanssa. Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka
antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.
2. artikla
Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1. artiklassa
tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.
Lähde: finlex.fi. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017. Viitattu 3.3.2022
1. Lue teksti A ja vastaa kysymyksiin.
a) Mitä tarkoitetaan ”Paasikiven linjalla”?
b) Millä perusteella voidaan sanoa, että Paasikiven linja merkitsi muutosta Suomen
politiikassa?
A. Katkelma pääministeri J. K. Paasikiven puheesta joulukuulta 1944
Suomen ulkopolitiikassa on kaikkea hallitsevana maamme suhde itäiseen naapuriimme,
Neuvostoliittoon. Se on meidän varsinainen ulkopoliittinen ongelmamme, jolle meidän on ratkaisu
löydettävä ja josta kansamme tulevaisuus riippuu. – –
Tulevaisuudessa on hyvät ja luottamukselliset suhteet aikaansaatava suuren naapurimme kanssa.
Epäluulot on poistettava, ystävyys perustettava. Kansamme perusetujen mukaista, vakaumukseni
mukaan on, että tulevaisuudessa Suomen ulkopolitiikkaa niin johdetaan, ettei se tule kulkemaan
Neuvostoliittoa vastaan. Rauha ja sopu sekä luottamuksellinen naapuruussuhde suuren
Neuvostoliiton kanssa on meidän valtiollisen toiminnan ensimmäinen ohje.
Lähde: J. K. Paasikivi: Paasikiven linja – Puheita vuosilta 1944–1956. WSOY 1956.
2. Lue teksti B ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä asioista sopimuksen kahdessa ensimmäisessä kohdassa sovitaan?
b) Mitä YYA-sopimus tarkoitti käytännössä?
B. Katkelma Suomen ja Neuvostoliiton solmimasta ystävyys-, yhteistyö- ja
avunantosopimuksesta eli YYA-sopimuksesta vuodelta 1948
1. artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen
hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi
uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi.
Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa
koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän
sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton
avustamana tai yhdessä sen kanssa. Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka
antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.
2. artikla
Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1. artiklassa
tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.
Lähde: finlex.fi. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017. Viitattu 3.3.2022
Palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
16. Aikajana "vaaran vuosista"
Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratiaa?
- Suomea ei oltu miehitetty, joten esim. virkamiehistö ja armeijan johto olivat entisen hallinnon kannattajia ja Neuvostoliitto ei voinut vaihtaa heitä mielensä mukaan
- SDP kieltäytyi yhteistyöstä SKDL:n kanssa, joten ei saatu muodostettua kansanrintamaa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi. Yksin SKDL:n kannatus ja voimat olivat liian vähäiset
- Neuvostoliitto ei halunnut lähteä pakottamisen tielle, koska oli odotettavissa laajaa vastarintaa ja mahdollinen sisällissota
- Neuvostoliitto saavutti turvallisuustavoitteensa Suomen suunnalla rauhanomiasesti YYA-sopimuksen avulla
- SDP kieltäytyi yhteistyöstä SKDL:n kanssa, joten ei saatu muodostettua kansanrintamaa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi. Yksin SKDL:n kannatus ja voimat olivat liian vähäiset
- Neuvostoliitto ei halunnut lähteä pakottamisen tielle, koska oli odotettavissa laajaa vastarintaa ja mahdollinen sisällissota
- Neuvostoliitto saavutti turvallisuustavoitteensa Suomen suunnalla rauhanomiasesti YYA-sopimuksen avulla
16. Vaaran vuosista ilon vuosiin
15. Tehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1, 2, 4 ja 6.
1. Lue Lotta Svärdin Kultaiset sanat. Listaa sen perusteella adjektiiveja, jotka kuvaavat ihanteellista Lottaa.
2. Pohdi, mitä Kultaiset sanat kertovat 1920-1940 lukujen Suomesta.
Lotta Svärdin Kultaiset sanat
1. Jumalan pelko olkoon elämäsi suurin voima!
2. Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi!
3. Aseta korkealle lottaihanteesi. Vain oikeamielisenä, puhtaana ja raittiina voit olla oikea lotta!
4. Vaadi aina enin itseltäsi!
5. Ole hyvä!
6. Ole uskollinen vähäisimmässäkin!
7. Muista vastoinkäymisten kohdatessa päämäärämme suuruus!
8. Kunnioita ja auta lotta-sisariasi heidän työssänsä, siten vahvistuu yhteistunto!
9. Muista menneitten sukupolvien työ. Kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet enemmän kuin me!
10. Ole vaatimaton esiintymisessäsi ja puvussasi!
11. Alistu itsekuriin, siten korotat järjestökuria!
12. Lotta, muista edustavasi suurta, isänmaallista järjestöä. Varo tekemästä mitään, mikä vahingoittaa tahi sen mainetta loukkaa!
1. Lue Lotta Svärdin Kultaiset sanat. Listaa sen perusteella adjektiiveja, jotka kuvaavat ihanteellista Lottaa.
2. Pohdi, mitä Kultaiset sanat kertovat 1920-1940 lukujen Suomesta.
Lotta Svärdin Kultaiset sanat
1. Jumalan pelko olkoon elämäsi suurin voima!
2. Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi!
3. Aseta korkealle lottaihanteesi. Vain oikeamielisenä, puhtaana ja raittiina voit olla oikea lotta!
4. Vaadi aina enin itseltäsi!
5. Ole hyvä!
6. Ole uskollinen vähäisimmässäkin!
7. Muista vastoinkäymisten kohdatessa päämäärämme suuruus!
8. Kunnioita ja auta lotta-sisariasi heidän työssänsä, siten vahvistuu yhteistunto!
9. Muista menneitten sukupolvien työ. Kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet enemmän kuin me!
10. Ole vaatimaton esiintymisessäsi ja puvussasi!
11. Alistu itsekuriin, siten korotat järjestökuria!
12. Lotta, muista edustavasi suurta, isänmaallista järjestöä. Varo tekemästä mitään, mikä vahingoittaa tahi sen mainetta loukkaa!
15. Jatkosodan muuttuvia tulkintoja
14. Tehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1-6.
Moskovan välirauhansopimus 19.9.1944
Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944 (pääkohdat)
1. Alueluovutukset
* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 113)
* Petsamo eli "toinen käsivarsi" luovutettava Neuvostoliitolle
* Porkkala vuokralle Hangon sijaan
2. Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen
* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin
3. Saksalaisten karkottaminen Suomesta -> Lapin sota
4. Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen (Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä kommunistien toiminnan salliminen
5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen
6. Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria)
- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä
1. Alueluovutukset
* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 113)
* Petsamo eli "toinen käsivarsi" luovutettava Neuvostoliitolle
* Porkkala vuokralle Hangon sijaan
2. Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen
* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin
3. Saksalaisten karkottaminen Suomesta -> Lapin sota
4. Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen (Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä kommunistien toiminnan salliminen
5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen
6. Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria)
- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä
14. Tulkinnat jatkosodasta ja sodan vaiheet
13. Tehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1-3 sekä alla oleva tehtävä, jonka palautat palautuskansioon.
Lue dokumentit A ja B. Vastaa kysymyksiin.
1. Mitä dokumentit kertovat Suomen ja Saksan suhteista välirauhan ja talvisodan aikana?
2. Minkälaisen kuvan dokumentti A antaa välirauhan ajan motiiveista
a) Suomen
b) Saksan kohdalla?
3. Mitä dokumentti B kertoo Suomen tavoitteista jatkosodassa?
4. Millä perusteella dokumentteja voidaan pitää kiusallisina suomalaisten kannalta?
A. Hitlerin adjutantin muistiinpanoja Hitlerin ja Suomen yleisesikunnan päällikön, kenraali
Heinrichsin tapaamisesta talvella 1940–1941
Suomen yleisesikunnan päällikkö, kenraali Heinrichs, oli OKH:ssa ja hänet vihittiin kaavailtuun
Barbarossa-suunnitelmaan. Kaikki olivat yllättyneitä siitä, miten avoimesti tämä päällikkö
suhtautui kaikkiin suunnitelmiin. Johtaja - - uskoo hyvään aseveljeyteen; hän tekee yleisiä
huomautuksia Suomesta ja sen politiikasta. Kumppanuudesta tulisi vaikea, koska Suomi haluaisi
pysyä vapaana sopimuksista, ei missään tapauksessa rikkoa välejä Amerikan kanssa eikä
mahdollisuuksien mukaan Englanninkaan kanssa. Se on hänelle (Hitlerille) samantekevää. He ovat
rohkea kansa, ja siellä hänellä on ainakin varma sivustasuoja puhumattakaan siitä, että on aina
hyvä omistaa aseveljiä, jotka ovat kostonhaluisia, ja se on pantu merkille. Poliittisesti täytyisi olla
varovainen. Kansa on herkkätuntoista, eikä sitä voi holhota, kuten täytyy menetellä slovakkien
kanssa. Kenraali Heinrichsin suurin huoli oli kaiketi ollut elintarvikehuoltokysymys ja satamien
pitäminen avoimina. Niiden suhteen voitaisiin antaa kuitenkin pitkälle meneviä lupauksia. Suomen
nikkeli on meille yhtä tärkeä kuin öljy ja vilja ovat Suomelle. Johtaja antoi OKW:lle vapaat kädet
keskusteluissa Suomen kanssa, aikaahan oli jäljellä korkeintaan kolme kuukautta.
Lähde: Mauno Jokipii: Jatkosodan synty. Otava 1987.
B. Suomen Berliinin-lähettiläs T. M. Kivimäki raportoi ulkoministeri Rolf Wittingille 26.6.1941
keskusteluistaan valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa
Lausuin suurristiä ojentaessani muutamia sanoja joissa muistutin mieliin hänen helmikuussa 1940
minulle antamansa neuvoa, että Venäjän kanssa olisi tehtävä rauha nopeasti sekä samassa
tilaisuudessa esittämäänsä lupausta, että Suomi oli saava takaisin kaiken, mitä se joutuu
menettämään, koron kanssa. – – Vastauspuheessaan Göring – – jatkoi, että hän oli koko Suomen
sodan ajan sanonut, että Suomen pitäisi tehdä rauha, ennen kuin Venäjä oli ehtinyt hävittää
Suomen sivistyneistön ja johtajajoukon, jonka kautta Suomen kansa olisi lopullisesti tullut
tuhotuksi, ja lausui iloinneensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvoaan. Nyt on Suomi
saava hyvityksen. Yhdessä Saksan kanssa se käy taistelua idän demoonien valtaa vastaan.
Kommunismi on Venäjältä hävitettävä ja Venäjä jaettava pikkuvaltakuntiin, jotka eivät enää
koskaan voi olla vaaraksi länsimaiselle sivistykselle. Suomi voi valita sellaiset rajat kun se haluaa.
Lähde: T. M. Kivimäen kirje ulkoministeri Rolf Wittingille.
Lue dokumentit A ja B. Vastaa kysymyksiin.
1. Mitä dokumentit kertovat Suomen ja Saksan suhteista välirauhan ja talvisodan aikana?
2. Minkälaisen kuvan dokumentti A antaa välirauhan ajan motiiveista
a) Suomen
b) Saksan kohdalla?
3. Mitä dokumentti B kertoo Suomen tavoitteista jatkosodassa?
4. Millä perusteella dokumentteja voidaan pitää kiusallisina suomalaisten kannalta?
A. Hitlerin adjutantin muistiinpanoja Hitlerin ja Suomen yleisesikunnan päällikön, kenraali
Heinrichsin tapaamisesta talvella 1940–1941
Suomen yleisesikunnan päällikkö, kenraali Heinrichs, oli OKH:ssa ja hänet vihittiin kaavailtuun
Barbarossa-suunnitelmaan. Kaikki olivat yllättyneitä siitä, miten avoimesti tämä päällikkö
suhtautui kaikkiin suunnitelmiin. Johtaja - - uskoo hyvään aseveljeyteen; hän tekee yleisiä
huomautuksia Suomesta ja sen politiikasta. Kumppanuudesta tulisi vaikea, koska Suomi haluaisi
pysyä vapaana sopimuksista, ei missään tapauksessa rikkoa välejä Amerikan kanssa eikä
mahdollisuuksien mukaan Englanninkaan kanssa. Se on hänelle (Hitlerille) samantekevää. He ovat
rohkea kansa, ja siellä hänellä on ainakin varma sivustasuoja puhumattakaan siitä, että on aina
hyvä omistaa aseveljiä, jotka ovat kostonhaluisia, ja se on pantu merkille. Poliittisesti täytyisi olla
varovainen. Kansa on herkkätuntoista, eikä sitä voi holhota, kuten täytyy menetellä slovakkien
kanssa. Kenraali Heinrichsin suurin huoli oli kaiketi ollut elintarvikehuoltokysymys ja satamien
pitäminen avoimina. Niiden suhteen voitaisiin antaa kuitenkin pitkälle meneviä lupauksia. Suomen
nikkeli on meille yhtä tärkeä kuin öljy ja vilja ovat Suomelle. Johtaja antoi OKW:lle vapaat kädet
keskusteluissa Suomen kanssa, aikaahan oli jäljellä korkeintaan kolme kuukautta.
Lähde: Mauno Jokipii: Jatkosodan synty. Otava 1987.
B. Suomen Berliinin-lähettiläs T. M. Kivimäki raportoi ulkoministeri Rolf Wittingille 26.6.1941
keskusteluistaan valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa
Lausuin suurristiä ojentaessani muutamia sanoja joissa muistutin mieliin hänen helmikuussa 1940
minulle antamansa neuvoa, että Venäjän kanssa olisi tehtävä rauha nopeasti sekä samassa
tilaisuudessa esittämäänsä lupausta, että Suomi oli saava takaisin kaiken, mitä se joutuu
menettämään, koron kanssa. – – Vastauspuheessaan Göring – – jatkoi, että hän oli koko Suomen
sodan ajan sanonut, että Suomen pitäisi tehdä rauha, ennen kuin Venäjä oli ehtinyt hävittää
Suomen sivistyneistön ja johtajajoukon, jonka kautta Suomen kansa olisi lopullisesti tullut
tuhotuksi, ja lausui iloinneensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvoaan. Nyt on Suomi
saava hyvityksen. Yhdessä Saksan kanssa se käy taistelua idän demoonien valtaa vastaan.
Kommunismi on Venäjältä hävitettävä ja Venäjä jaettava pikkuvaltakuntiin, jotka eivät enää
koskaan voi olla vaaraksi länsimaiselle sivistykselle. Suomi voi valita sellaiset rajat kun se haluaa.
Lähde: T. M. Kivimäen kirje ulkoministeri Rolf Wittingille.
Palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
13. Välirauha maailmansodan keskellä
Olot Suomessa talvisodan jälkeen
- suuret tappiot ja Moskovan rauhan ankarat ehdot masensivat kansaa
- Suomessa pelättiin uutta Neuvostoliiton hyökkäystä --> Moskovan rauhaa kutsuttiin yleisesti välirauhaksi
- armeijan miehistömäärä pidetiin normaalioloja suurempana
- sota-ajan säännöstelytaloutta jatkettiin
- pika-asutuslaki: luovutetuilta alueilta lähteneelle siirtoväelle voitiin lunastaa maata yksityisiltä, yrityksiltä ja julkisilta yhteisöiltä
- NL puuttui Suomen asioihin, mikä piti suhteet jännittyneintä:
* määräsi Suomea luovuttamaan Enson teollisuusalueen
* vaati osuutta Petsamon nikkelikaivoksen tuotannosta
* esti puolustusyhteistyön Ruotsin ja Suomen välillä
* vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon
* antoi tukea äärivasemmistolle
* vaati Väinö Tannerin eroa hallituksesta
* vaati Enson tehtaan kalustoa palautettavaksi
* toimitti vuoden 1940 presidentinvaaleihin liittyenm listan ei-toivotuista presidenteistä
- Suomalaisten pelkoa uudesta sodasta lisäsi keväällä 1940 perustettu Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, jota pidettiin kommunistien peitejärjestönä
Kohti jatkosotaa - Suomi tekee valintansa
- Euroopan poliittinen tilanne muuttui vuoden 1940 kesään mennessä.
- Suomen ulkomaankauppa vaikeutui kauppakumppanien vähentyessä.
- Suomi pahasti Saksan ja Neuvostoliiton välissä --> Suomi solmi Saksan kanssa kauppasopimuksen
- Elokuussa 1940 Saksa kävi Suomen poliittisen johdon kanssa salaisia neuvotteluja, joiden tuloksena Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus --> Suomi sai ostaa Saksasta aseita ja Saksa kuljettaa joukkojaan miehittämäänsä Pohjois-Norjaan Suomen kautta
- syksyn kuluessa Suomen ja Saksan välit lämpenivät entisestään
- joulukuussa 1940 Hitler antoi käskyn Saksalle alkaa valmistella hyökkäystä Neuvostoliittoon ja saksalaiset alkoivat kysellä suomalaistenkin taistelukykyä
- upseerien neuvottelut jatkuivat koko kevään --> toukokuussa suomalaisille upseereille selitettiin päälinjoja --> kesäkuun alussa saksalaiset joukot siirtyivät hyökkäysasemiin Suomen puolelle
- suuret tappiot ja Moskovan rauhan ankarat ehdot masensivat kansaa
- Suomessa pelättiin uutta Neuvostoliiton hyökkäystä --> Moskovan rauhaa kutsuttiin yleisesti välirauhaksi
- armeijan miehistömäärä pidetiin normaalioloja suurempana
- sota-ajan säännöstelytaloutta jatkettiin
- pika-asutuslaki: luovutetuilta alueilta lähteneelle siirtoväelle voitiin lunastaa maata yksityisiltä, yrityksiltä ja julkisilta yhteisöiltä
- NL puuttui Suomen asioihin, mikä piti suhteet jännittyneintä:
* määräsi Suomea luovuttamaan Enson teollisuusalueen
* vaati osuutta Petsamon nikkelikaivoksen tuotannosta
* esti puolustusyhteistyön Ruotsin ja Suomen välillä
* vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon
* antoi tukea äärivasemmistolle
* vaati Väinö Tannerin eroa hallituksesta
* vaati Enson tehtaan kalustoa palautettavaksi
* toimitti vuoden 1940 presidentinvaaleihin liittyenm listan ei-toivotuista presidenteistä
- Suomalaisten pelkoa uudesta sodasta lisäsi keväällä 1940 perustettu Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, jota pidettiin kommunistien peitejärjestönä
Kohti jatkosotaa - Suomi tekee valintansa
- Euroopan poliittinen tilanne muuttui vuoden 1940 kesään mennessä.
- Suomen ulkomaankauppa vaikeutui kauppakumppanien vähentyessä.
- Suomi pahasti Saksan ja Neuvostoliiton välissä --> Suomi solmi Saksan kanssa kauppasopimuksen
- Elokuussa 1940 Saksa kävi Suomen poliittisen johdon kanssa salaisia neuvotteluja, joiden tuloksena Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus --> Suomi sai ostaa Saksasta aseita ja Saksa kuljettaa joukkojaan miehittämäänsä Pohjois-Norjaan Suomen kautta
- syksyn kuluessa Suomen ja Saksan välit lämpenivät entisestään
- joulukuussa 1940 Hitler antoi käskyn Saksalle alkaa valmistella hyökkäystä Neuvostoliittoon ja saksalaiset alkoivat kysellä suomalaistenkin taistelukykyä
- upseerien neuvottelut jatkuivat koko kevään --> toukokuussa suomalaisille upseereille selitettiin päälinjoja --> kesäkuun alussa saksalaiset joukot siirtyivät hyökkäysasemiin Suomen puolelle
12. Tehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1-6.
12. Talvisota
12. Miksi Suomi vältti miehityksen talvisodassa?
12. Talvisota
Talvisota 1939-1940
Alku ja taustat
- Mainilan laukaukset 26.11.1939: Neuvostoliitto lavasti rajalla tapahtuman ja syytti Suomea --> NL sai syyn irtisanoa hyökkäämättömyyssopimuksen ja katkaista diblomaatisuhteet.
- Talvisota alkoi 30.11, kun NL hyökkäsi Suomeen ja pommitti Helsinkiä.
--> Suomen hallitus erosi ja tilalle Risto Rytin hallitus
- Hallituksen vaihdon uskottiin helpottamaan neuvotteluyhteyden saamista, mutta näin ei käynyt ja NL suostui neuvottelemaan vain itse perustamansa Terijoen hallituksen kanssa, jossa ministereinä oli Neuvostoliittoon paenneita sisällissodan aikaisia punaisia johtajia ja pääministerinä oli punaisten johtaja Otto Wille Kuusinen. --> NL yritti saada hyökkäyksen näyttämään oikeutetulta
Sodan alku
- Neuvostoliiton suunnitelmat: läpimurto Karjalan kannaksella, saarrostushyökkäys Kannaksella, pohjoisessa Suomen katkaiseminen ja estää Suomen yhteydet länteen Petsamon kautta.
- Neuvostoliiton suunnitelmat perustuivat sotilaalliseen ylivoimaan ja parempaan varustetasoon.
- Suomalaisilla oli pulaa varusteista, mutta hyvä motivaatio ja johtajuus.
Suomalaisten taktiikka
- viivytystaistelu ja vihollisia hyödyttävien asioiden polttaminen vetäytyessään
- Mannerheim-linja
- mottitaktiikka: NL:n joukot saarrettiin ja paloiteltiin pieniin osiin --> kuuluisin taisteluista Suomussalmen Raatteentiellä
Sodan kulku
- Neuvostoliitto menetti paljon sotilaita
- NL:n vaikeuksia: heikko maastontuntemus ja huonot kartat, vahvast motorisoitu kalusto sekä 1930-luvun "puhdistuksissa" tapettujen upseereiden tilalla nuoria ja kokemattomia johtajia
- Suomalaiset liikkuivat metsässä hyvin
- Raatteentiellä Suomussalmella suomalaiset voittivat taistelun ja estivät Suomen katkaisemisen kapeimmalta kohdalta
- NL:n eteneminen pysäytettiin joulukuussa kaikilla rintamilla
- Suomi alkoi saada vapaaehtoisia sotilaita ulkovalloilta
- NL toteutti helmikuussa suurhyökkäyksen, jossa se sai murrettua Mannerheim-linjan ja Suomalaiset vetäytyivät Viipurin suuntaan
Moskovan rauha
- Kun NL ei kyennyt nopeasti valloittamaan Suomea eikä Suomessa syttynyt sisällissotaa, Terijoen hallituksen merkitys väheni ja NL hyväksyi Rytin hallituksen neuvottelukumppaniksi --> alkoi rauhanneuvottelut
- Suomen oli pakko suostua ankariin rauhanehtoihin --> Moskovan rauha astui voimaan 13.3.1940
- Rauhanehdot:
* alueluovutukset: Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Sallan alue, Kalastajasaarennon länsiosa ja Suomenlahden saaria
* Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi
Talvisota osana suurvaltapolitiikkaa
- rauhan sopimiseen vaikutti paljon suurvaltojen välinen politiikka Euroopassa
* länsivallat: Ranska ja Iso-Britannia olivat sodassa Saksan kanssa ja lupasivat Suomelle apua (omia motiiveja Saksaa vastaan).
* Saksa: neutraali sodan aikana, koska NL vain toteutti Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäosassa sovittua NL:n ja Saksan välistä etupiirijakoa. Ehdotti kuitenkin Suomea hyväksymään rauhanehdot ja lupasi epämääräistä revanssia.
* Stalin ja NL: halusi välttää laajempaa konfliktia länsivaltojen kanssa --> yksi syy rauhaan
* Ruotsi: ei lähettänyt joukkoja, mutta antoi aseita ja taloudellista apua.
Talvisodan merkitys suomalaisille
- talvisodan henki
- suuri merkitys suomalaisille ja talvisotaa yhä muistellaan esim. itsenäisyyspäivänä
- syntyi sankarimyytti
- puolustussota
- veteraanikulttuuri
- talvisodan ero jatkosotaan
- sodan raadollisuuden ja suomen häviön peittely
Alku ja taustat
- Mainilan laukaukset 26.11.1939: Neuvostoliitto lavasti rajalla tapahtuman ja syytti Suomea --> NL sai syyn irtisanoa hyökkäämättömyyssopimuksen ja katkaista diblomaatisuhteet.
- Talvisota alkoi 30.11, kun NL hyökkäsi Suomeen ja pommitti Helsinkiä.
--> Suomen hallitus erosi ja tilalle Risto Rytin hallitus
- Hallituksen vaihdon uskottiin helpottamaan neuvotteluyhteyden saamista, mutta näin ei käynyt ja NL suostui neuvottelemaan vain itse perustamansa Terijoen hallituksen kanssa, jossa ministereinä oli Neuvostoliittoon paenneita sisällissodan aikaisia punaisia johtajia ja pääministerinä oli punaisten johtaja Otto Wille Kuusinen. --> NL yritti saada hyökkäyksen näyttämään oikeutetulta
Sodan alku
- Neuvostoliiton suunnitelmat: läpimurto Karjalan kannaksella, saarrostushyökkäys Kannaksella, pohjoisessa Suomen katkaiseminen ja estää Suomen yhteydet länteen Petsamon kautta.
- Neuvostoliiton suunnitelmat perustuivat sotilaalliseen ylivoimaan ja parempaan varustetasoon.
- Suomalaisilla oli pulaa varusteista, mutta hyvä motivaatio ja johtajuus.
Suomalaisten taktiikka
- viivytystaistelu ja vihollisia hyödyttävien asioiden polttaminen vetäytyessään
- Mannerheim-linja
- mottitaktiikka: NL:n joukot saarrettiin ja paloiteltiin pieniin osiin --> kuuluisin taisteluista Suomussalmen Raatteentiellä
Sodan kulku
- Neuvostoliitto menetti paljon sotilaita
- NL:n vaikeuksia: heikko maastontuntemus ja huonot kartat, vahvast motorisoitu kalusto sekä 1930-luvun "puhdistuksissa" tapettujen upseereiden tilalla nuoria ja kokemattomia johtajia
- Suomalaiset liikkuivat metsässä hyvin
- Raatteentiellä Suomussalmella suomalaiset voittivat taistelun ja estivät Suomen katkaisemisen kapeimmalta kohdalta
- NL:n eteneminen pysäytettiin joulukuussa kaikilla rintamilla
- Suomi alkoi saada vapaaehtoisia sotilaita ulkovalloilta
- NL toteutti helmikuussa suurhyökkäyksen, jossa se sai murrettua Mannerheim-linjan ja Suomalaiset vetäytyivät Viipurin suuntaan
Moskovan rauha
- Kun NL ei kyennyt nopeasti valloittamaan Suomea eikä Suomessa syttynyt sisällissotaa, Terijoen hallituksen merkitys väheni ja NL hyväksyi Rytin hallituksen neuvottelukumppaniksi --> alkoi rauhanneuvottelut
- Suomen oli pakko suostua ankariin rauhanehtoihin --> Moskovan rauha astui voimaan 13.3.1940
- Rauhanehdot:
* alueluovutukset: Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Sallan alue, Kalastajasaarennon länsiosa ja Suomenlahden saaria
* Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi
Talvisota osana suurvaltapolitiikkaa
- rauhan sopimiseen vaikutti paljon suurvaltojen välinen politiikka Euroopassa
* länsivallat: Ranska ja Iso-Britannia olivat sodassa Saksan kanssa ja lupasivat Suomelle apua (omia motiiveja Saksaa vastaan).
* Saksa: neutraali sodan aikana, koska NL vain toteutti Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäosassa sovittua NL:n ja Saksan välistä etupiirijakoa. Ehdotti kuitenkin Suomea hyväksymään rauhanehdot ja lupasi epämääräistä revanssia.
* Stalin ja NL: halusi välttää laajempaa konfliktia länsivaltojen kanssa --> yksi syy rauhaan
* Ruotsi: ei lähettänyt joukkoja, mutta antoi aseita ja taloudellista apua.
Talvisodan merkitys suomalaisille
- talvisodan henki
- suuri merkitys suomalaisille ja talvisotaa yhä muistellaan esim. itsenäisyyspäivänä
- syntyi sankarimyytti
- puolustussota
- veteraanikulttuuri
- talvisodan ero jatkosotaan
- sodan raadollisuuden ja suomen häviön peittely
11. Tuntitehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1-4 sekä alla oleva tehtävä.
Vastaa kappaleen sekä diojen perusteella kysymyksiin:
a) Miten poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen?
b) Mitä Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus merkitsi Suomen kannalta?
c) Miten Saksa suhtautui Suomeen talvisodan aikana?
d) Mitä tiedät Mainilan laukauksista?
Vastaa kappaleen sekä diojen perusteella kysymyksiin:
a) Miten poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen?
b) Mitä Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus merkitsi Suomen kannalta?
c) Miten Saksa suhtautui Suomeen talvisodan aikana?
d) Mitä tiedät Mainilan laukauksista?
11. Tie talvisotaan
11. Vasta itsenäistyneen Suomen ulkopolitiikka
Palautuskansio parityölle
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Suomi maailmansotien välisenä aikana - parityö
Tehkää tehtävä kahden hengen ryhmissä tai yksin.
Tutustukaa kirjan kappaleisiin 8.-10. ja vastatkaa niiden pohjalta diasarjan kysymyksiin.
Toinen pareista palauttaa tehtävän palautuskansioon ja muistakaa merkitä, että ketkä tekivät tehtävän.
Tutustukaa kirjan kappaleisiin 8.-10. ja vastatkaa niiden pohjalta diasarjan kysymyksiin.
Toinen pareista palauttaa tehtävän palautuskansioon ja muistakaa merkitä, että ketkä tekivät tehtävän.
10. Tuntitehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1-5.
10. Äärioikeisto uhkaa demokratiaa
Lapuanliike (1929-1932)
- väkivaltainen oikeistoradikaali ja kansallismielinen liike
- liikettä johti talonpoika Vihtori Kosola
- syntyi sisällissodan jälkeisessä ilmapiirissä
- Kommunistinuorten esiintyminen Lapualla v. 1929 johti väkivaltaisuuksiin ja lapuanliikkeen syntyyn.
- Tavoitteet:
* estää kommunismin ja vasemmiston vaikutus Suomessa
* suojella isänmaata, uskontoa ja järjestystä
* muuttaa Suomea autoritaarisempaan suuntaan
- kannatus: etenkin maaseudulla, suojeluskunnissa ja
- Toiminta:
* liikkeen jäsenet vainosivat kommunisteja ja epäiltyjä
* kommunistisia henkilöitä pakotettiin luopumaan viroistaan ja työväentaloja suljettiin
* laiton painostus ja väkivalta
* muilutukset: kommunisteja sekä epäiltyjä kyyditettiin itätajalle sekä joskus sen yli
* kommunistilaki (1930-44)
- Kansa kääntyy liikettä vastaan (liikkeen loppu)
* Aluksi kannatus laajaa porvarillisissa ryhmissä.
* laittomuudet lisääntyivät --> (mm. Presidentti Ståhlbergin muilutus)
* Mäntsälän kapina (1932) --> johti Lapuanliikkeen lakkauttamiseen
- Isänmaallinen Kansanliike (IKL) perustettiin jatkamaan toimintaa.
* vei kannattajia lähinnä kokoomukselta
* oikeistoradikaalinen, ihaili fasismia ja natsismia
* lakkautettiin v. 1944 fasistisena järjestönä
Mitä seurasi?
- Rauhoituslait (1934-35)
* rajoittivat ääriliikkeiden toimintaa
* kiellettiin: poliittiset tunnusmerkit (hakaristit, punaliput), sotilaallinen järjestäytyminen
* helpotettiin järjestöjen lakkauttamista
* estivät ennalta levottomuuksia
- Demokratian säilyminen
* yleinen mielipide kääntyi ääriliikkeitä vastaan
* työväestö pysyi rauhallisena
* maltilliset voimat yhdistyivät (mm. punamultahallitus)
* osoitus demokratian merkityksestä ja voimasta (sisällissota, kommunistit, lapuanliike)
- väkivaltainen oikeistoradikaali ja kansallismielinen liike
- liikettä johti talonpoika Vihtori Kosola
- syntyi sisällissodan jälkeisessä ilmapiirissä
- Kommunistinuorten esiintyminen Lapualla v. 1929 johti väkivaltaisuuksiin ja lapuanliikkeen syntyyn.
- Tavoitteet:
* estää kommunismin ja vasemmiston vaikutus Suomessa
* suojella isänmaata, uskontoa ja järjestystä
* muuttaa Suomea autoritaarisempaan suuntaan
- kannatus: etenkin maaseudulla, suojeluskunnissa ja
- Toiminta:
* liikkeen jäsenet vainosivat kommunisteja ja epäiltyjä
* kommunistisia henkilöitä pakotettiin luopumaan viroistaan ja työväentaloja suljettiin
* laiton painostus ja väkivalta
* muilutukset: kommunisteja sekä epäiltyjä kyyditettiin itätajalle sekä joskus sen yli
* kommunistilaki (1930-44)
- Kansa kääntyy liikettä vastaan (liikkeen loppu)
* Aluksi kannatus laajaa porvarillisissa ryhmissä.
* laittomuudet lisääntyivät --> (mm. Presidentti Ståhlbergin muilutus)
* Mäntsälän kapina (1932) --> johti Lapuanliikkeen lakkauttamiseen
- Isänmaallinen Kansanliike (IKL) perustettiin jatkamaan toimintaa.
* vei kannattajia lähinnä kokoomukselta
* oikeistoradikaalinen, ihaili fasismia ja natsismia
* lakkautettiin v. 1944 fasistisena järjestönä
Mitä seurasi?
- Rauhoituslait (1934-35)
* rajoittivat ääriliikkeiden toimintaa
* kiellettiin: poliittiset tunnusmerkit (hakaristit, punaliput), sotilaallinen järjestäytyminen
* helpotettiin järjestöjen lakkauttamista
* estivät ennalta levottomuuksia
- Demokratian säilyminen
* yleinen mielipide kääntyi ääriliikkeitä vastaan
* työväestö pysyi rauhallisena
* maltilliset voimat yhdistyivät (mm. punamultahallitus)
* osoitus demokratian merkityksestä ja voimasta (sisällissota, kommunistit, lapuanliike)
9. Tuntitehtävät
Tee digikirjan tehtävät 1-4.
Tutki tilastoa tuotannon rakenteesta
1. Tutki tilastoa. Mitä havaintoja voit tehdä sen perusteella?
2. Mitä tilasto kertoo Suomen talouden ja yhteiskunnan muutoksesta 1900-luvun alussa?
2. Mitä tilasto kertoo Suomen talouden ja yhteiskunnan muutoksesta 1900-luvun alussa?
Palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
KPL 9. Tavoitteena yhtenäinen Suomi
Eheytyspolitiikka sisällissodan jälkeen
- Vuodesta 1919 lähtien eduskuntaa hallitsivat maltilliset porvarit ja sosiaalidemokraatit.
--> tavoitteena yhdistää sisällissodassa kahtia jakautunut kansa
- Eheytyspolitiikassa pyrittiin vähentämään tyytymättömyyttä ja radikalismia sekä parantamaan erityisesti työttömien ja maattomien asemaa.
- Alkoi punavankien armahduksilla vuosina 1918-19.
- Eheytystyö henkilöityi presidentti K.J. Ståhlbergiin.
Eheyttäminen lainsäädännön avulla
- Torpparilaki (1918)
- kunnallislaki (1917)
- maanhankintalaki Lex Kallio (1922)
- 8 tunnin työpäivä
- köyhäinhoitolaki (1922)
- kieltolaki (1919-32)
- oppivelvollisuuslaki (1921)
- avioliittolaki (1930)
- kansaneläkelaki (1937)
- progressiivinen verotus
Voimakas talouskasvu 1920- ja 30-luvuilla nosti elintasoa
- maailmansotien välisenä aikana Suomen kokonaistuotanto kaksinkertaistui
* nopeaa kehitystä selittää osittain matala lähtötaso
* metsäteollisuuden tuotteet
* tärkein vientimaa oli Iso-Britannia
- 1920- ja 30-lukujen vaihteessa USA:sta alkanut lama kosketti myös Suomea:
* vähentynyt vientituotteiden kysyntä vaikutti metsäteollisuuteen --> lisäsi työttömyyttä ja laski palkkoja
* maatalouden vienti kärsi
* lama Suomessa oli lyhyempi ja lievempi kuin monessa muussa maassa (Suomessa työttömyys vain 10%)
- Vuodesta 1919 lähtien eduskuntaa hallitsivat maltilliset porvarit ja sosiaalidemokraatit.
--> tavoitteena yhdistää sisällissodassa kahtia jakautunut kansa
- Eheytyspolitiikassa pyrittiin vähentämään tyytymättömyyttä ja radikalismia sekä parantamaan erityisesti työttömien ja maattomien asemaa.
- Alkoi punavankien armahduksilla vuosina 1918-19.
- Eheytystyö henkilöityi presidentti K.J. Ståhlbergiin.
Eheyttäminen lainsäädännön avulla
- Torpparilaki (1918)
- kunnallislaki (1917)
- maanhankintalaki Lex Kallio (1922)
- 8 tunnin työpäivä
- köyhäinhoitolaki (1922)
- kieltolaki (1919-32)
- oppivelvollisuuslaki (1921)
- avioliittolaki (1930)
- kansaneläkelaki (1937)
- progressiivinen verotus
Voimakas talouskasvu 1920- ja 30-luvuilla nosti elintasoa
- maailmansotien välisenä aikana Suomen kokonaistuotanto kaksinkertaistui
* nopeaa kehitystä selittää osittain matala lähtötaso
* metsäteollisuuden tuotteet
* tärkein vientimaa oli Iso-Britannia
- 1920- ja 30-lukujen vaihteessa USA:sta alkanut lama kosketti myös Suomea:
* vähentynyt vientituotteiden kysyntä vaikutti metsäteollisuuteen --> lisäsi työttömyyttä ja laski palkkoja
* maatalouden vienti kärsi
* lama Suomessa oli lyhyempi ja lievempi kuin monessa muussa maassa (Suomessa työttömyys vain 10%)
8. Tehtävät
Lue KPL 8, tee digikirjan tehtävät 3-5 sekä sitten alla oleva parityö. Pyrkikää, että saisitte parityön valmiiksi ennen tunnin loppua.
8. Parityö
Tehtävä tehdään itse valitsemissa pareissa tai yksin. Tehkää esim. docsiin noin 1-2 sivua pitkä esitelmä/muistiinpanot kappaleesta, jossa tulee esiin ainakin seuraavat asiat:
- valkoinen Suomi
* mitä käsite tarkoittaa?
* yhteiskunnan hallinto
* arvot
* järjestöt
* urheilu
- työväenliike ja kommunistit
* asema Suomessa
* toiminta
* SDP ja SKP
* poliittinen toiminta
* urheilu
- valkoisen Suomen ja työväenliikkeen vertailu sekä tavoitteet?
- urheilunationalismi?
- Mitkä olivat aikakauden (n. 1920-30) keskeiset piirteet Suomessa?
Toinen pareista palauttaa työn palautuskansioon tunnin loppuun mennessä ja muistakaa merkitä johonkin, että ketkä tekivät työn.
- valkoinen Suomi
* mitä käsite tarkoittaa?
* yhteiskunnan hallinto
* arvot
* järjestöt
* urheilu
- työväenliike ja kommunistit
* asema Suomessa
* toiminta
* SDP ja SKP
* poliittinen toiminta
* urheilu
- valkoisen Suomen ja työväenliikkeen vertailu sekä tavoitteet?
- urheilunationalismi?
- Mitkä olivat aikakauden (n. 1920-30) keskeiset piirteet Suomessa?
Toinen pareista palauttaa työn palautuskansioon tunnin loppuun mennessä ja muistakaa merkitä johonkin, että ketkä tekivät työn.
Palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
7. Tuntitehtävät
Tee alla oleva dokumenttitehtävä ja digikirjan tehtävät 1-4.
7. Tunnista dokumenttien ristiriita
Tarkastele dokumentteja Suomen hallitusmuodosta.
1. Mikä ristiriita dokumenttien välillä on?
2. Mitkä vuoden 1918 tapahtumat Suomessa selittävät ristiriitaa?
Dokumentti A:
Sen johdosta, että hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen --.
(Ote Suomen itsenäisyysjulistuksesta 6.12.1917)
Dokumentti B:
Sitten kun Eduskunta on valinnut Kuninkaan ilmoitetaan vaalista asianomaiselle ruhtinaalle ja pyydetään häntä rupeamaan Suomen hallitsijaksi. [--] Samalla saa Suomen Berliinissä oleva lähetystö toimeksi ilmoittaa Eduskunnan päätöksen diplomaatista tietä Saksan hallitukselle.
(Ote ulkoministeriön ohjeesta 27.9.1918)
1. Mikä ristiriita dokumenttien välillä on?
2. Mitkä vuoden 1918 tapahtumat Suomessa selittävät ristiriitaa?
Dokumentti A:
Sen johdosta, että hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen --.
(Ote Suomen itsenäisyysjulistuksesta 6.12.1917)
Dokumentti B:
Sitten kun Eduskunta on valinnut Kuninkaan ilmoitetaan vaalista asianomaiselle ruhtinaalle ja pyydetään häntä rupeamaan Suomen hallitsijaksi. [--] Samalla saa Suomen Berliinissä oleva lähetystö toimeksi ilmoittaa Eduskunnan päätöksen diplomaatista tietä Saksan hallitukselle.
(Ote ulkoministeriön ohjeesta 27.9.1918)
Palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
7. Tasavalta vai kuningaskunta?
6. Sisällissota - analysoi lentolehtistä tehtävän vastaus (läksy)
8. Tutustu sisällissodan aikaiseen lentolehtiseen.
a) Kumpi sisällissodan osapuoli on lentolehtisen mielestäsi julkaissut?
• Lehtinen on otsikon perustella valkoisen puolen julkaisema.
b) Millä keinoilla lehtisen sanomaa yritetään vahvistaa?
• Valkoinen Suomi -teksti puristaa punaisen alueen alareunaan. Muu paitsi punaisten
hallussa ollut Suomi kuvataan valkoisena Suomena. Todellisuus ei ollut näin selkeä, sota ei
esim. koskettanut kaikkia alueita.
• Venäjän alueiden pitäisi olla punaisia, sillä siellä olivat vallassa Leninin johtamat
kommunistit, jotka tukivat punaisia.
• Ruotsi tuki vapaaehtoisilla joukoilla valkoisia, mutta koko Ruotsin värittäminen valkoiseksi
on vääristelyä.
• Lentolehtisen kuva ei huomioi sitä, että punaisella alueella on väestöä enemmän ja että
siellä on myös paljon teollisuutta.
• Sotilaalliset voimasuhteet luodaan lähinnä alueiden perusteella.
c) Mitä propagandalle tyypillisiä piirteitä lentolehtisessä on?
• Lentolehtinen kuvaa tilanteen yksipuolisesti valkoisten omasta näkökulmasta.
• Lentolehtinen antaa väärän kuvan voimasuhteista alueiden ja väestön perusteella.
• Suomen karttaa on venytetty, eli mittasuhteet ovat väärät.
• Punainen alue on kuvattu yksinäiseksi. Valkoinen Suomi -teksti on kirjoitettu korostetun
isolla koskemaan muuta kuin punaista aluetta.
• Lentolehtisen luoma mielikuva on selkeä ja helppo havaita. Lehtisen lukijan saama
ensivaikutelma on punaisista negatiivinen.
a) Kumpi sisällissodan osapuoli on lentolehtisen mielestäsi julkaissut?
• Lehtinen on otsikon perustella valkoisen puolen julkaisema.
b) Millä keinoilla lehtisen sanomaa yritetään vahvistaa?
• Valkoinen Suomi -teksti puristaa punaisen alueen alareunaan. Muu paitsi punaisten
hallussa ollut Suomi kuvataan valkoisena Suomena. Todellisuus ei ollut näin selkeä, sota ei
esim. koskettanut kaikkia alueita.
• Venäjän alueiden pitäisi olla punaisia, sillä siellä olivat vallassa Leninin johtamat
kommunistit, jotka tukivat punaisia.
• Ruotsi tuki vapaaehtoisilla joukoilla valkoisia, mutta koko Ruotsin värittäminen valkoiseksi
on vääristelyä.
• Lentolehtisen kuva ei huomioi sitä, että punaisella alueella on väestöä enemmän ja että
siellä on myös paljon teollisuutta.
• Sotilaalliset voimasuhteet luodaan lähinnä alueiden perusteella.
c) Mitä propagandalle tyypillisiä piirteitä lentolehtisessä on?
• Lentolehtinen kuvaa tilanteen yksipuolisesti valkoisten omasta näkökulmasta.
• Lentolehtinen antaa väärän kuvan voimasuhteista alueiden ja väestön perusteella.
• Suomen karttaa on venytetty, eli mittasuhteet ovat väärät.
• Punainen alue on kuvattu yksinäiseksi. Valkoinen Suomi -teksti on kirjoitettu korostetun
isolla koskemaan muuta kuin punaista aluetta.
• Lentolehtisen luoma mielikuva on selkeä ja helppo havaita. Lehtisen lukijan saama
ensivaikutelma on punaisista negatiivinen.
6. Sisällissota - vastaukset tunnin tehtäviin
1. Pohdi sisällissodan syitä.
a) Mitä pidempiaikaisia syitä sisällissodan taustalla oli?
• yhteiskunnan yleinen epätasa-arvo
• eriarvoisuuden lisääntyminen 1800-luvun loppupuolella
• väestönkasvu, erityisesti maaseudun tilattoman väestön lisääntyminen
• alkavan teollistumisen ongelmat, niiden aiheuttamat ristiriidat kaupungeissa
b) Mitä vuoden 1917 tapahtumista johtuvia syitä sisällissodan taustalla oli?
• Helmikuun vallankumouksen jälkeen syntyi järjestysvaltatyhjiö, joka kasvoi vuoden
loppupuolella.
• taloudelliset ongelmat (elintarvikepula, työttömyys, inflaatio), taustalla heikentyneet
kauppayhteydet ulkomaihin ja Venäjän viljan tuonnin katkeaminen
• lakot, jotka kiristivät työnantajien ja -tekijöiden suhteita
• heinäkuun valtalaki ja siitä seurannut eduskunnan hajottaminen ja SDP:n
enemmistöaseman menettäminen, mikä heikensi työväen uskoa politiikkaan
• Venäjän bolševikkivallankumouksen innostava esimerkki Suomen työläisille
2. Millaisia tavoitteita punaisilla ja valkoisilla oli sisällissodassa?
• Punaisten tavoitteena oli sosialistinen vallankumous ja oman hallinnon perustaminen
Suomeen. Tämän uskottiin tuovan helpotusta köyhän kansanosan elämään.
• Valkoiset aloittivat oman sotansa vapaussotana riisumalla venäläisiä aseista Pohjanmaalla.
Valkoiset pyrkivät turvaamaan Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja demokratian.
3. Ota kantaa väitteeseen: Suomessa käytiin vuonna 1918 yhtä aikaa monta sotaa.
• Sota alkoi sisällissotana, kun punaiset ja valkoiset taistelivat Pietarin asejunasta (19.1.).
Vallankumous ja vapaussota syttyivät samana päivänä (28.1.).
• Näkökulmasta riippuen ihmiset näkivät sodan erilaisena. Sodasta on puhuttu vapaus-,
luokka-, kansalais- ja sisällissotana.
• Valkoiset puhuivat vapaussodasta, koska he sotivat venäläisistä vapautumiseksi.
• Jyrkimmät punaiset taistelivat luokkasotaa kukistaakseen valtaapitävien aseman ja
kaapatakseen vallan työläisille.
• 1960-luvulla yleistyi käsite kansalaissota, joka ottaa vapaussota-käsitettä enemmän
huomioon työväen näkökulman.
• Nykyään puhutaan sisällissodasta: maan kansalaiset taistelivat toisiaan vastaan.
6. Miksi Suomen sisällissota on ollut arka aihe historiantutkimukselle?
• Saman maan kansalaiset tappoivat toisiaan. Jotkut tappoivat naapureitaan, jotkut jopa
veljiään ja siskojaan.
• Sota oli verinen. Kansakunnan kokoon ja sodan kestoon suhteutettuna 36 000 uhria oli
paljon, noin 1 % väestöstä. Uhreja oli enemmän kuin talvisodassa, vaikka sota kesti lähes
päivälleen yhtä kauan.
• Hävinneet eivät halunneet puhua häviöstä. Valkoisessa Suomessa ei haluttu kertoa, että
sukulaisia oli taistellut punaisten puolella.
• Valkoisten puolella haluttiin vähätellä varsinaisten sotatapahtumien jälkeen tehtyjä
terroritekoja. Niistä ei mielellään puhuttu.
• Monille tutkijoille aihe on arka, jos se on arka lukijoillekin. Toisaalta tutkijoiden omat
käsitykset ovat heijastaneet heidän aikakautensa käsityksiä, joten lähdekritiikki on tarpeen.
• Osan tutkijoista on ollut vaikea suhtautua objektiivisesti sodan osapuoliin, jos oman suvun
edustajia on osallistunut sotaan. Ajan kuluessa sodan muistot ovat hälventyneet, kun
sodan kokeneita sukupolvia ei enää ole elossa ja tarinat sodasta ovat unohtuneet
a) Mitä pidempiaikaisia syitä sisällissodan taustalla oli?
• yhteiskunnan yleinen epätasa-arvo
• eriarvoisuuden lisääntyminen 1800-luvun loppupuolella
• väestönkasvu, erityisesti maaseudun tilattoman väestön lisääntyminen
• alkavan teollistumisen ongelmat, niiden aiheuttamat ristiriidat kaupungeissa
b) Mitä vuoden 1917 tapahtumista johtuvia syitä sisällissodan taustalla oli?
• Helmikuun vallankumouksen jälkeen syntyi järjestysvaltatyhjiö, joka kasvoi vuoden
loppupuolella.
• taloudelliset ongelmat (elintarvikepula, työttömyys, inflaatio), taustalla heikentyneet
kauppayhteydet ulkomaihin ja Venäjän viljan tuonnin katkeaminen
• lakot, jotka kiristivät työnantajien ja -tekijöiden suhteita
• heinäkuun valtalaki ja siitä seurannut eduskunnan hajottaminen ja SDP:n
enemmistöaseman menettäminen, mikä heikensi työväen uskoa politiikkaan
• Venäjän bolševikkivallankumouksen innostava esimerkki Suomen työläisille
2. Millaisia tavoitteita punaisilla ja valkoisilla oli sisällissodassa?
• Punaisten tavoitteena oli sosialistinen vallankumous ja oman hallinnon perustaminen
Suomeen. Tämän uskottiin tuovan helpotusta köyhän kansanosan elämään.
• Valkoiset aloittivat oman sotansa vapaussotana riisumalla venäläisiä aseista Pohjanmaalla.
Valkoiset pyrkivät turvaamaan Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja demokratian.
3. Ota kantaa väitteeseen: Suomessa käytiin vuonna 1918 yhtä aikaa monta sotaa.
• Sota alkoi sisällissotana, kun punaiset ja valkoiset taistelivat Pietarin asejunasta (19.1.).
Vallankumous ja vapaussota syttyivät samana päivänä (28.1.).
• Näkökulmasta riippuen ihmiset näkivät sodan erilaisena. Sodasta on puhuttu vapaus-,
luokka-, kansalais- ja sisällissotana.
• Valkoiset puhuivat vapaussodasta, koska he sotivat venäläisistä vapautumiseksi.
• Jyrkimmät punaiset taistelivat luokkasotaa kukistaakseen valtaapitävien aseman ja
kaapatakseen vallan työläisille.
• 1960-luvulla yleistyi käsite kansalaissota, joka ottaa vapaussota-käsitettä enemmän
huomioon työväen näkökulman.
• Nykyään puhutaan sisällissodasta: maan kansalaiset taistelivat toisiaan vastaan.
6. Miksi Suomen sisällissota on ollut arka aihe historiantutkimukselle?
• Saman maan kansalaiset tappoivat toisiaan. Jotkut tappoivat naapureitaan, jotkut jopa
veljiään ja siskojaan.
• Sota oli verinen. Kansakunnan kokoon ja sodan kestoon suhteutettuna 36 000 uhria oli
paljon, noin 1 % väestöstä. Uhreja oli enemmän kuin talvisodassa, vaikka sota kesti lähes
päivälleen yhtä kauan.
• Hävinneet eivät halunneet puhua häviöstä. Valkoisessa Suomessa ei haluttu kertoa, että
sukulaisia oli taistellut punaisten puolella.
• Valkoisten puolella haluttiin vähätellä varsinaisten sotatapahtumien jälkeen tehtyjä
terroritekoja. Niistä ei mielellään puhuttu.
• Monille tutkijoille aihe on arka, jos se on arka lukijoillekin. Toisaalta tutkijoiden omat
käsitykset ovat heijastaneet heidän aikakautensa käsityksiä, joten lähdekritiikki on tarpeen.
• Osan tutkijoista on ollut vaikea suhtautua objektiivisesti sodan osapuoliin, jos oman suvun
edustajia on osallistunut sotaan. Ajan kuluessa sodan muistot ovat hälventyneet, kun
sodan kokeneita sukupolvia ei enää ole elossa ja tarinat sodasta ovat unohtuneet
6. Sisällissota
Tee digikirjan tehtävät 1, 2, 3 ja 6.
6. Minkälaisia seurauksia sisällissodan loppumisella oli Suomelle
6. Keskeisiä sisällissodan tapahtumia
6. Miksi sisällissota syttyi?
5. Vastausehdotus tehtävään 3 (vaalijuliste)
1. Kenelle juliste on suunnattu?
-
Juliste on suunnattu erityisesti Suomen ruotsinkieliselle väestönosalle, mutta myös koko väestölle. Ruotsin kielen asema oli 1900-luvun alussa vahva, ja ruotsia käytettiin nykyistä yleisemmin yhteiskunnassa toimiessa. Erityisesti juliste on kuitenkin suunnattu rannikon asukkaille. Suomen rannikolla asuu paljon ruotsinkielistä väestöä.
-
Jää epäselväksi, huiskuttaako henkilö purjehtijoille, jolloin kuva saattaisi viitata ruotsinkielisten yhteisöllisyyteen. Vai huiskuttaako hän Ruotsin suuntaan?
2. Mitä vaikutuskeinoja julisteessa käytetään?
-
Otsikko herättää huomiota värikkäillä ja suurilla kirjaimilla. Otsikossa vedotaan suoraan lukijaan kehottamalla äänestämään.
-
Kuvassa vasemmalla on perinteinen piirroskuva, joka herättää äänestäjissä mielikuvia.
-
Kuvan henkilö on Suomen asialla, sillä hän pitää kiinni lipputangosta, jossa liehuvassa lipussa on Suomen vaakuna. Siniristilippu tuli käyttöön vasta vuosikymmen myöhemmin.
-
Kuvassa näkyy ruotsinkieliselle väestönosalle tuttuja asioita, kuten rannikko ja meri.
5. (TEHTÄVÄ 4)
Tee kirjan/digikirjan tehtävät 1-4.
1. a) Miksi venäläistäminen taukosi Suomessa vuonna 1905?
b) Ketkä lakkoilivat Suomessa 1905 ja miksi?
2. Miten Suomen valtiopäivät uudistuivat vuonna 1906?
3. Ota kantaa väitteeseen: Vuosi 1906 oli käännekohta Suomen historiassa.
4. Miten ensimmäinen maailmansota vaikutti Suomeen?
1. a) Miksi venäläistäminen taukosi Suomessa vuonna 1905?
b) Ketkä lakkoilivat Suomessa 1905 ja miksi?
2. Miten Suomen valtiopäivät uudistuivat vuonna 1906?
3. Ota kantaa väitteeseen: Vuosi 1906 oli käännekohta Suomen historiassa.
4. Miten ensimmäinen maailmansota vaikutti Suomeen?
5. (TEHTÄVÄ 3)
Tulkitse vuonna 1907 julkaistua vaalijulistetta ja vastaa kysymyksiin.
1. Kenelle juliste on suunnattu?
2. Mitä vaikutuskeinoja julisteessa käytetään?
1. Kenelle juliste on suunnattu?
2. Mitä vaikutuskeinoja julisteessa käytetään?
Palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
5. Jääkäriliike
5. Suomi itsenäistyy (TEHTÄVÄ 2)
1. Pohdi syitä siihen, miksi Neuvostoliitto tunnusti Suomen itsenäisyyden.
- bolsevikkihallinto halusi rauhoittaa tilanteen
- bolsevikkihallinto halusi noudattaa periaatetta kansojen itsemääräämisoikeudesta
- tunnustus auttoi bolsevikkeja keskittymään sisällissotaan ja vahvistamaan valtaansa
- Venäjällä uskottiin, ettei tilanne olisi lopullinen.
2. Etsi perusteluja väitteelle: "Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous mahdollistivat Suomen itsenäisyyden".
- Ensimmäinen maailmansota heikensi Venäjää taloudellisesti ja sotilaallisesti.
- Vuoden 1917 vallankumoukset romahduttivat keskushallinnon ja kaatoivat keisarivallan.
- Venäjä ei enää pystynyt pitämään Suomea hallinnassaan, mikä loi tilaisuuden itsenäistymiselle.
3. Itsenäinen Suomi syntyi yhteiskunnallisesti vaikeissa oloissa. Millaiset asiat kärjistivät ilmapiiriä?
- yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja köyhyys
- työväestön ja porvariston vastakkainasettelu
- elintarvikepula ja työttömyys
- epäselvä vallanjako Venäjän vallankumouksen jälkeen
- bolsevikkihallinto halusi rauhoittaa tilanteen
- bolsevikkihallinto halusi noudattaa periaatetta kansojen itsemääräämisoikeudesta
- tunnustus auttoi bolsevikkeja keskittymään sisällissotaan ja vahvistamaan valtaansa
- Venäjällä uskottiin, ettei tilanne olisi lopullinen.
2. Etsi perusteluja väitteelle: "Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous mahdollistivat Suomen itsenäisyyden".
- Ensimmäinen maailmansota heikensi Venäjää taloudellisesti ja sotilaallisesti.
- Vuoden 1917 vallankumoukset romahduttivat keskushallinnon ja kaatoivat keisarivallan.
- Venäjä ei enää pystynyt pitämään Suomea hallinnassaan, mikä loi tilaisuuden itsenäistymiselle.
3. Itsenäinen Suomi syntyi yhteiskunnallisesti vaikeissa oloissa. Millaiset asiat kärjistivät ilmapiiriä?
- yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja köyhyys
- työväestön ja porvariston vastakkainasettelu
- elintarvikepula ja työttömyys
- epäselvä vallanjako Venäjän vallankumouksen jälkeen
5. Vuoden 1907 eduskuntavaalit (TEHTÄVÄ 1)
1. Eduskuntauudistuksen jälkeen Suomeen syntyivät varsinaiset poliittiset puolueet. Millainen oli eri puolueiden vaalimenestys? Selitä, millaiset syyt tulokseen vaikuttivat.
Vaalimenestys:
- SDP sai 80 paikkaa eduskunnasta ja näin siitä tuli suurin puolue.
- Porvaripuolueet saivat kuitenkin eduskunnassa enemmistön.
- Suomalainen puolue 59 paikkaa.
- Nuorsuomalainen puolue 26 paikkaa.
- Maalaisliitto 9 paikkaa.
- RKP hävisi (24 paikkaa). Kannatus vastasi vain ruotsinkielisten sen hetkistä määrää, koska aiemmin puoluetta kannattaneet aatelis- ja porvarisäätyläiset olivat siirtyneet muihin puolueisiin.
- Muut puolueet 2 paikkaa.
- Tulokseen vaikuttaneita syitä:
* äänestävä joukko paljon entistä suurempi ja jokaisen ääni on samankaltainen
* naisten oikeus äänestää
* äänestäjäkunnan laajeneminen maaseudulle ja työväestöön
* Venäjän sortopolitiikka --> monet äänestäjät tukivat puolueita, jotka puolustivat Suomen autonomiaa ja perustuslaillisuutta
* korkea äänestysaktiivisuus
* puolueiden onnistunut/epäonnistunut vaalityö --> esim. SDP & työväestö vs. RKP & muut kuin ruotsinkieliset
Vaalimenestys:
- SDP sai 80 paikkaa eduskunnasta ja näin siitä tuli suurin puolue.
- Porvaripuolueet saivat kuitenkin eduskunnassa enemmistön.
- Suomalainen puolue 59 paikkaa.
- Nuorsuomalainen puolue 26 paikkaa.
- Maalaisliitto 9 paikkaa.
- RKP hävisi (24 paikkaa). Kannatus vastasi vain ruotsinkielisten sen hetkistä määrää, koska aiemmin puoluetta kannattaneet aatelis- ja porvarisäätyläiset olivat siirtyneet muihin puolueisiin.
- Muut puolueet 2 paikkaa.
- Tulokseen vaikuttaneita syitä:
* äänestävä joukko paljon entistä suurempi ja jokaisen ääni on samankaltainen
* naisten oikeus äänestää
* äänestäjäkunnan laajeneminen maaseudulle ja työväestöön
* Venäjän sortopolitiikka --> monet äänestäjät tukivat puolueita, jotka puolustivat Suomen autonomiaa ja perustuslaillisuutta
* korkea äänestysaktiivisuus
* puolueiden onnistunut/epäonnistunut vaalityö --> esim. SDP & työväestö vs. RKP & muut kuin ruotsinkieliset
5. Miten eduskuntauudistus muutti suomalaisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia?
5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
4. Taistelu Suomen asemasta. Runon tulkinta.
Kansa kalliolla: Eino Leino 1899
Tää kansa vakavanha on
kuin kallio.
Sen kalliolle Luoja loi,
se elää ja se kuolla voi
eest' esivallan, ruhtinaan
ja isiensä maan.
Tää kansa myrskyt seisovi
kuin kallio.
Sen onni on vaan tyyni työ;
mut ennen pettuleivän syö
se omalt' uutispelloltaan
kuin vehnää vierahan.
Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan.
Tää kansa katsoo ylöspäin
kuin kallio.
Se pyrkii päivään, valohon,
sen valta valtaa hengen on,
ei valtaa tykkein tuiskuvain,
ei miesten miljoonain.
Tää kansa syntyi vapahaks
kuin kallio.
Se seisoo Pohjan lumessa
kuin valon rintavartia,
se talvi-öissä taistelee
tai kaatuu paikalleen.
Tää kansa voidaan musertaa
kuin kallio.
Se voidaan pirstaks pilkkoa
ja voittaa väkivoimalla, -
mut sentään juurta kallion
sen pienin pirsta on.
1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?
2. Millaisena venäläiset kuvataan?
3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?
4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.
5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?
4. Eetu Iston Hyökkäyksen tulkinta
4. Kulttuuriväki puolustaa autonomiaa
4. Taistelu Suomen asemasta
Lue kpl. 4. Vastaa kysymykseen:
Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?
- kieltäydyttiin noudattamasta venäläisten laittomiksi koettuja määräyksiä
- kutsuntalakot
- vastustaminen taiteen kainoin
- suuri adressi ja kulttuuriadressi
- suurlakko
- Eugen Schauman murhasi Bobrikovin valtioneuvoston portaikossa
Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?
- kieltäydyttiin noudattamasta venäläisten laittomiksi koettuja määräyksiä
- kutsuntalakot
- vastustaminen taiteen kainoin
- suuri adressi ja kulttuuriadressi
- suurlakko
- Eugen Schauman murhasi Bobrikovin valtioneuvoston portaikossa
4. Taistelu Suomen asemasta
Vastaukset torstain 15.1. tehtäviin
1. Minkälaisia yhdistyksiä Suomeen perustettiin 1800-luvulla?
• kielitaisteluun liittyviä yhdistyksiä: Suomalainen puolue ja Ruotsalainen puolue
• työväen ammattiyhdistyksiä ja Suomen työväenpuolue
• naisasiayhdistyksiä
• raittiusyhdistyksiä
• nuoriso- ja urheiluseuroja
• vapaapalokuntia
• osuustoimintayhdistyksiä
2. Perustele väite: Suomesta tuli 1800-luvun jälkipuolella kansalaisyhteiskunta.
• Ihmisten tietoisuus yhteiskunnasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskuntaan kasvoi.
Tämä oli osin koulutuksen lisääntymisen ansiota.
• Kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan.
• Paikallisella tasolla esimerkiksi oman koulun perustaminen tapahtui usein kansalaisten
yhteistyönä ja talkootyönä.
• Sanomalehdet julkaisivat tietoa yhteiskunnasta ja uusista aatteista.
• Suomeen syntyi lukuisia yhdistyksiä parantamaan yhteiskunnan epäkohtia.
• Suomeen perustettiin ensimmäiset puolueet.
3. Miten naisten asema parani 1800-luvun loppupuolella?
• Lainsäädäntö paransi naisten asemaa, erityisesti holhouslain muutos, joka vapautti
yksinelävän naisen miehen holhouksesta.
• Naiset saivat oikeuden hallita omaa varallisuuttaan.
• Teollistuminen ja kaupungistuminen tarjosivat naisille työpaikkoja kodin ulkopuolella.
• Naisten koulutusmahdollisuudet paranivat.
• Naiset toimivat aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä.
• Eduskuntauudistus 1906 antoi naisille äänioikeuden eduskuntavaaleissa.
4. Millä perusteilla 1800-luvun voi katsoa olleen Suomessa toisaalta taantumuksen, toisaalta
onnen aikaa?
Näkökulmia onnen aikaan:
• Suomen valta päättää omista asioista lisääntyi sisäisen itsehallinnon myötä.
• Suomenkielisen virkamiehistön määrä kasvoi.
• Verotulot jäivät Suomeen.
• Teollistuminen alkoi.
• Kansalaisten elintaso nousi.
• Suomalaisuusliike syntyi. Kalevala kirjoitettiin ja kansallisromanttinen taide kukoisti
vuosisadan lopulla.
• Väkiluku kasvoi voimakkaasti.
• Kansa alkoi järjestäytyä erilaisiin liikkeisiin.
• Toiminta suomen kielen aseman parantamiseksi alkoi.
• Valtiopäivätoiminnasta tuli säännöllistä vuosisadan jälkipuoliskolla.
Näkökulmia taantumuksen aikaan:
• Yhteiskunta kehittyi vuosisadan jälkipuoliskolla, mutta siitä huolimatta Suomi oli monessa
suhteessa vielä vanhanaikainen valtio.
• Venäjän hallintajärjestelmä oli Euroopan vanhanaikaisimpia; kaikki valta oli viime kädessä
keisarilla.
• Virkamiehet pelkäsivät Venäjän otteen kiristymistä, joten yhteiskunnallisiin
uudistuspyrkimyksiin ja jopa mielipiteisiin suhtauduttiin varauksella.
• 1800-luvun alkupuoliskolla oli taantumusta ja sensuuria.
• Venäläistämistoimet ja Suomen autonomian rajoitukset käynnistyivät 1800-luvun lopulla
7. Sosialidemokraattinen puolue julkaisi Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903
puolueohjelmansa. Lue katkelma ohjelmasta.
a) Mitä ohjelma kertoo työväen ongelmista 1900-luvun alussa?
• Ongelmat ovat monipuolisia.
• Monet vaatimukset ovat valtiollisia tai poliittisia, kuten vaatimus äänioikeudesta ja vallan
siirtämisestä kansalle (eduskunnalle) sekä yhdistymisvapaus.
• Vaatimuksissa on myös tasa-arvoon liittyviä kohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten tasa-
arvon vaatimus sekä verojen tasaaminen.
• Osa vaatimuksista liittyy köyhemmän väestön elinolosuhteiden turvaamiseen. Tällaisia ovat
esimerkiksi terveydenhoito ja maksuton koulutus.
• Vaatimukset voisi tiivistää siten, että työläiset vaativat tasa-arvoa ja yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden lopettamista.
b) Pohdi, mitä vaatimuksia 1900-luvun yläluokkaan kuulunut ihminen olisi kenties vastustanut.
• verotuksen uudistaminen
• äänioikeuden muuttaminen yleiseksi
• vallan antamista kansalle (eduskunta)
c) Arvioi, mitkä Forssan ohjelman tavoitteista ovat toteutuneet 1900-luvulla.
• Lähes kaikki ovat toteutuneet.
• Tässä voi pohtia esimerkiksi naisten tasa-arvoa ja sen toteutumista tai niitä ongelmia, joita
syntyy, kun julkisia palveluita yksityistetään.
• Maksuton koulutus on ollut yksi vasemmiston keskeisistä tavoitteista. Se johti lopulta
maksuttomaan toisen asteen koulutukseen 2000-luvulla.
d) Mitkä Forssan ohjelman tavoitteista eivät ole toteutuneet?
• välitön lainsäädäntöoikeus kansalle (suora demokratia)
• armeijan järjestäminen kansanpuolustuksen periaatteella
• uskonnon opetuksen poistaminen kouluista
• ilmaiset lääkkeet ja hautaaminen
• verotustavoitteet
• kielitaisteluun liittyviä yhdistyksiä: Suomalainen puolue ja Ruotsalainen puolue
• työväen ammattiyhdistyksiä ja Suomen työväenpuolue
• naisasiayhdistyksiä
• raittiusyhdistyksiä
• nuoriso- ja urheiluseuroja
• vapaapalokuntia
• osuustoimintayhdistyksiä
2. Perustele väite: Suomesta tuli 1800-luvun jälkipuolella kansalaisyhteiskunta.
• Ihmisten tietoisuus yhteiskunnasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskuntaan kasvoi.
Tämä oli osin koulutuksen lisääntymisen ansiota.
• Kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan.
• Paikallisella tasolla esimerkiksi oman koulun perustaminen tapahtui usein kansalaisten
yhteistyönä ja talkootyönä.
• Sanomalehdet julkaisivat tietoa yhteiskunnasta ja uusista aatteista.
• Suomeen syntyi lukuisia yhdistyksiä parantamaan yhteiskunnan epäkohtia.
• Suomeen perustettiin ensimmäiset puolueet.
3. Miten naisten asema parani 1800-luvun loppupuolella?
• Lainsäädäntö paransi naisten asemaa, erityisesti holhouslain muutos, joka vapautti
yksinelävän naisen miehen holhouksesta.
• Naiset saivat oikeuden hallita omaa varallisuuttaan.
• Teollistuminen ja kaupungistuminen tarjosivat naisille työpaikkoja kodin ulkopuolella.
• Naisten koulutusmahdollisuudet paranivat.
• Naiset toimivat aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä.
• Eduskuntauudistus 1906 antoi naisille äänioikeuden eduskuntavaaleissa.
4. Millä perusteilla 1800-luvun voi katsoa olleen Suomessa toisaalta taantumuksen, toisaalta
onnen aikaa?
Näkökulmia onnen aikaan:
• Suomen valta päättää omista asioista lisääntyi sisäisen itsehallinnon myötä.
• Suomenkielisen virkamiehistön määrä kasvoi.
• Verotulot jäivät Suomeen.
• Teollistuminen alkoi.
• Kansalaisten elintaso nousi.
• Suomalaisuusliike syntyi. Kalevala kirjoitettiin ja kansallisromanttinen taide kukoisti
vuosisadan lopulla.
• Väkiluku kasvoi voimakkaasti.
• Kansa alkoi järjestäytyä erilaisiin liikkeisiin.
• Toiminta suomen kielen aseman parantamiseksi alkoi.
• Valtiopäivätoiminnasta tuli säännöllistä vuosisadan jälkipuoliskolla.
Näkökulmia taantumuksen aikaan:
• Yhteiskunta kehittyi vuosisadan jälkipuoliskolla, mutta siitä huolimatta Suomi oli monessa
suhteessa vielä vanhanaikainen valtio.
• Venäjän hallintajärjestelmä oli Euroopan vanhanaikaisimpia; kaikki valta oli viime kädessä
keisarilla.
• Virkamiehet pelkäsivät Venäjän otteen kiristymistä, joten yhteiskunnallisiin
uudistuspyrkimyksiin ja jopa mielipiteisiin suhtauduttiin varauksella.
• 1800-luvun alkupuoliskolla oli taantumusta ja sensuuria.
• Venäläistämistoimet ja Suomen autonomian rajoitukset käynnistyivät 1800-luvun lopulla
7. Sosialidemokraattinen puolue julkaisi Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903
puolueohjelmansa. Lue katkelma ohjelmasta.
a) Mitä ohjelma kertoo työväen ongelmista 1900-luvun alussa?
• Ongelmat ovat monipuolisia.
• Monet vaatimukset ovat valtiollisia tai poliittisia, kuten vaatimus äänioikeudesta ja vallan
siirtämisestä kansalle (eduskunnalle) sekä yhdistymisvapaus.
• Vaatimuksissa on myös tasa-arvoon liittyviä kohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten tasa-
arvon vaatimus sekä verojen tasaaminen.
• Osa vaatimuksista liittyy köyhemmän väestön elinolosuhteiden turvaamiseen. Tällaisia ovat
esimerkiksi terveydenhoito ja maksuton koulutus.
• Vaatimukset voisi tiivistää siten, että työläiset vaativat tasa-arvoa ja yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden lopettamista.
b) Pohdi, mitä vaatimuksia 1900-luvun yläluokkaan kuulunut ihminen olisi kenties vastustanut.
• verotuksen uudistaminen
• äänioikeuden muuttaminen yleiseksi
• vallan antamista kansalle (eduskunta)
c) Arvioi, mitkä Forssan ohjelman tavoitteista ovat toteutuneet 1900-luvulla.
• Lähes kaikki ovat toteutuneet.
• Tässä voi pohtia esimerkiksi naisten tasa-arvoa ja sen toteutumista tai niitä ongelmia, joita
syntyy, kun julkisia palveluita yksityistetään.
• Maksuton koulutus on ollut yksi vasemmiston keskeisistä tavoitteista. Se johti lopulta
maksuttomaan toisen asteen koulutukseen 2000-luvulla.
d) Mitkä Forssan ohjelman tavoitteista eivät ole toteutuneet?
• välitön lainsäädäntöoikeus kansalle (suora demokratia)
• armeijan järjestäminen kansanpuolustuksen periaatteella
• uskonnon opetuksen poistaminen kouluista
• ilmaiset lääkkeet ja hautaaminen
• verotustavoitteet
Tehtävät torstaiksi 15.1.
Tutustu Pedanetissa tiivistelmään 1860- ja 1880-lukujen uusista laeista ja diasarjaan teollistumisen seurauksia.
Tutustu kappaleeseen 3. ja tee kappaleen tehtävät 1-4 ja 7.
Tutustu kappaleeseen 3. ja tee kappaleen tehtävät 1-4 ja 7.
2. 1860-80- lukujen murros. Uusia lakeja.
Porvoon valtiopäivien jälkeen valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen kuin vuonna 1863, kun Venäjän keisariksi tuli uudistusmielinen Aleksanteri II. Koska valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet yli viiteenkymmeneen vuoteen, oli kova tarve uudistaa lainsäädäntöä. Niinpä 1860- ja 1880-lukuja kutsutaan lainsäädännön kulta-ajaksi.
1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa
1865 kunnallishallinnon uudistus
- kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan
- kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito
- kuntakokous
1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan
1869 uusi valtiopäiväjärjestys
- vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi
- säätyjako jäi voimaan eli valtiopäivillä kokoonnuttiin ja äänestettiin säädyittäin
1869 uusi kirkkolaki
- kirkon asioista tuli päättämään kirkolliskokous
1873 kaupunkien kunnallisuudistus
- kaupunkien hallinnosta ryhtyi päättämään raastuvankokous
- äänimäärä muotoutui veronmaksukyvyn mukaan
1889 rikoslain uudistus
- rangaistuksia lievennettiin ja alettiin myös ymmärtää ajatus rikoksentekijän kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi
Huom! Suomessa toteutettiin 1860- ja 1870-luvuilla myös talouslainsäädännön muuttaminen merkantilistisesta liberalistisiksi. Tähän liittyvät lainsäädännön uudistukset ovat diasarjassa "Teollistumisen alku Suomessa".
1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa
1865 kunnallishallinnon uudistus
- kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan
- kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito
- kuntakokous
1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan
1869 uusi valtiopäiväjärjestys
- vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi
- säätyjako jäi voimaan eli valtiopäivillä kokoonnuttiin ja äänestettiin säädyittäin
1869 uusi kirkkolaki
- kirkon asioista tuli päättämään kirkolliskokous
1873 kaupunkien kunnallisuudistus
- kaupunkien hallinnosta ryhtyi päättämään raastuvankokous
- äänimäärä muotoutui veronmaksukyvyn mukaan
1889 rikoslain uudistus
- rangaistuksia lievennettiin ja alettiin myös ymmärtää ajatus rikoksentekijän kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi
Huom! Suomessa toteutettiin 1860- ja 1870-luvuilla myös talouslainsäädännön muuttaminen merkantilistisesta liberalistisiksi. Tähän liittyvät lainsäädännön uudistukset ovat diasarjassa "Teollistumisen alku Suomessa".
2. Teollistumisen seurauksia
Palautuskansio tilastojen tulkintatehtävälle.
Palauta tänne tehtäväsi torstain oppituntiin mennessä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2. Tilastoja Suomen taloudesta
Tehtävät:
1. Tee liitteen jokaisesta tilastosta vähintään neljä huomiota.
2. Laadi 20-30 sanan tiivistelmä havaintojesi pohjalta.
Palauta tehtäväsi oheiseen palautuskansioon.
1. Tee liitteen jokaisesta tilastosta vähintään neljä huomiota.
2. Laadi 20-30 sanan tiivistelmä havaintojesi pohjalta.
Palauta tehtäväsi oheiseen palautuskansioon.
2. Teollistumisen alku Suomessa
2. Maaton köyhälistö
2. Maaton köyhälistö
Lukekaa oppikirjan s. 18-20, 24 ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin.
1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?
2. Katso seuraava video kuolonvuosista https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?
3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?
4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?
5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?
1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?
2. Katso seuraava video kuolonvuosista https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?
3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?
4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?
5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?
2. Irti vanhasta - 1800-luvun murros
Porvoon valtiopäivät 1809 -> autonomia
Nukkuva kansa 1809 ->1860-luku
Valtioyö
- ei uusia lakeja
- virkamiesvalta
- konservatismi
- merkantilismi
Nationalismia yläluokissa
Väkiluku kasvoi nopeasti
Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet
Valtiopäivätoiminta
- uusi lainsäädäntö
- liberalismi
Teollistumisen käynnistyminen
Maatalouden teollistuminen
Heräämisen vaikutukset
- taloudellinen kehitys
- elintason nousu
- kaupungistuminen
- uudet kansanliikkeet
- sääty-yhteiskunnan murentuminen
Nukkuva kansa 1809 ->1860-luku
Valtioyö
- ei uusia lakeja
- virkamiesvalta
- konservatismi
- merkantilismi
Nationalismia yläluokissa
Väkiluku kasvoi nopeasti
- 1. miljoona 1811 asukasta Suomessa
- 2. miljoona 1879 asukasta Suomessa
Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet
Valtiopäivätoiminta
- uusi lainsäädäntö
- liberalismi
Teollistumisen käynnistyminen
Maatalouden teollistuminen
Heräämisen vaikutukset
- taloudellinen kehitys
- elintason nousu
- kaupungistuminen
- uudet kansanliikkeet
- sääty-yhteiskunnan murentuminen
1. Kansallinen herääminen
Lue oppikirjan s. 14-15 ja vastaa kysymyksiin:
1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?
2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?
3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?
4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?
1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?
2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?
3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?
4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?
1. Helsingin Senaatintorin arkkitehtuuri
1. Venäjän tsaareja autonomian aikana
1. Suomen autonominen asema
Lue kpl.1. ja tee teht. 3,4 ja 8.
1. Mitä Suomen autonominen asema tarkoitti?
Suomella oli suhteessa Venäjään oma
- lait
- uskonto
- raha vuodesta 1863
- virkakieli (ruotsi, ei ollut riittävästi suomenkielisiä luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä)
- virkamiehistö
- hallinto
- säätyjako
- kansalaisuus
- tulliraja Venäjälle
- budjetti
Yhteistä Venäjän kanssa oli
- hallitsija
- lippu
- armeija
- ulkopolitiikka
- lait
- uskonto
- raha vuodesta 1863
- virkakieli (ruotsi, ei ollut riittävästi suomenkielisiä luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä)
- virkamiehistö
- hallinto
- säätyjako
- kansalaisuus
- tulliraja Venäjälle
- budjetti
Yhteistä Venäjän kanssa oli
- hallitsija
- lippu
- armeija
- ulkopolitiikka
1. Suomen autonominen hallinto
Suomessa
- Kenraalikuvernööri oli korkein johtaja Suomessa ja keisarin edustaja
- Senaatti vastasi nykypäivän hallitusta ja sen puheenjohtaja oli kenraalikuvernööri
- senaatti jakaantui talousosastoon ja oikeusosastoon
- oikeusosasto oli Suomen korkein oikeusaste
- talousosasto hoiti käytännön asiat ja vastasi nykyistä hallitusta
- talousosaston puheenjohtaja oli korkeimmassa asemassa oleva suomalainen Suomessa
- senaatin talousosasto jakaantui toimituskuntiin eli nykyisiin ministeriöihin
- lait säädettiin valtiopäivillä, jotka kutsui koolle keisari
Venäjällä
- itsevaltainen keisari
- ministerivaltiosihteeri: Suomen edustaja Venäjällä, hänellä oli suora esittelyoikeus keisarille
- Suomen asian komitea: toimi ministerivaltiosihteerin apuna
- Kenraalikuvernööri oli korkein johtaja Suomessa ja keisarin edustaja
- Senaatti vastasi nykypäivän hallitusta ja sen puheenjohtaja oli kenraalikuvernööri
- senaatti jakaantui talousosastoon ja oikeusosastoon
- oikeusosasto oli Suomen korkein oikeusaste
- talousosasto hoiti käytännön asiat ja vastasi nykyistä hallitusta
- talousosaston puheenjohtaja oli korkeimmassa asemassa oleva suomalainen Suomessa
- senaatin talousosasto jakaantui toimituskuntiin eli nykyisiin ministeriöihin
- lait säädettiin valtiopäivillä, jotka kutsui koolle keisari
Venäjällä
- itsevaltainen keisari
- ministerivaltiosihteeri: Suomen edustaja Venäjällä, hänellä oli suora esittelyoikeus keisarille
- Suomen asian komitea: toimi ministerivaltiosihteerin apuna
1.Suomen sota
1. Mitä Suomi on saanut perinnöksi Ruotsin vallan ajalta?
Suomi oli osa Ruotsia n. 600 vuoden ajan. Mitä Suomi on saanut perinnöksi Ruotsin vallan ajalta?
- kristinusko ja myöhemmin luterilaisuus
- kirjoitettu laki
- länsieurooppalaiset aatteet ja kulttuuri
- ruotsin kieli
- keskitetty hallinto
- koulutusjärjestelmän perusteet
- yliopistolaitos
- säätyjärjestelmä
- Viaporin linnoituksen rakensivat ruotsalaiset
- teollistumisen ensiaskeleet ja merkantalismi
- kristinusko ja myöhemmin luterilaisuus
- kirjoitettu laki
- länsieurooppalaiset aatteet ja kulttuuri
- ruotsin kieli
- keskitetty hallinto
- koulutusjärjestelmän perusteet
- yliopistolaitos
- säätyjärjestelmä
- Viaporin linnoituksen rakensivat ruotsalaiset
- teollistumisen ensiaskeleet ja merkantalismi
