1. Pohdi sisällissodan syitä.
a) Mitä pidempiaikaisia syitä sisällissodan taustalla oli?
• yhteiskunnan yleinen epätasa-arvo
• eriarvoisuuden lisääntyminen 1800-luvun loppupuolella
• väestönkasvu, erityisesti maaseudun tilattoman väestön lisääntyminen
• alkavan teollistumisen ongelmat, niiden aiheuttamat ristiriidat kaupungeissa
b) Mitä vuoden 1917 tapahtumista johtuvia syitä sisällissodan taustalla oli?
• Helmikuun vallankumouksen jälkeen syntyi järjestysvaltatyhjiö, joka kasvoi vuoden
loppupuolella.
• taloudelliset ongelmat (elintarvikepula, työttömyys, inflaatio), taustalla heikentyneet
kauppayhteydet ulkomaihin ja Venäjän viljan tuonnin katkeaminen
• lakot, jotka kiristivät työnantajien ja -tekijöiden suhteita
• heinäkuun valtalaki ja siitä seurannut eduskunnan hajottaminen ja SDP:n
enemmistöaseman menettäminen, mikä heikensi työväen uskoa politiikkaan
• Venäjän bolševikkivallankumouksen innostava esimerkki Suomen työläisille  

2. Millaisia tavoitteita punaisilla ja valkoisilla oli sisällissodassa?
• Punaisten tavoitteena oli sosialistinen vallankumous ja oman hallinnon perustaminen
Suomeen. Tämän uskottiin tuovan helpotusta köyhän kansanosan elämään.
• Valkoiset aloittivat oman sotansa vapaussotana riisumalla venäläisiä aseista Pohjanmaalla.
Valkoiset pyrkivät turvaamaan Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja demokratian.

3. Ota kantaa väitteeseen: Suomessa käytiin vuonna 1918 yhtä aikaa monta sotaa.
• Sota alkoi sisällissotana, kun punaiset ja valkoiset taistelivat Pietarin asejunasta (19.1.).
Vallankumous ja vapaussota syttyivät samana päivänä (28.1.).
• Näkökulmasta riippuen ihmiset näkivät sodan erilaisena. Sodasta on puhuttu vapaus-,
luokka-, kansalais- ja sisällissotana.
• Valkoiset puhuivat vapaussodasta, koska he sotivat venäläisistä vapautumiseksi.
• Jyrkimmät punaiset taistelivat luokkasotaa kukistaakseen valtaapitävien aseman ja
kaapatakseen vallan työläisille.
• 1960-luvulla yleistyi käsite kansalaissota, joka ottaa vapaussota-käsitettä enemmän
huomioon työväen näkökulman.
• Nykyään puhutaan sisällissodasta: maan kansalaiset taistelivat toisiaan vastaan.

6. Miksi Suomen sisällissota on ollut arka aihe historiantutkimukselle?
• Saman maan kansalaiset tappoivat toisiaan. Jotkut tappoivat naapureitaan, jotkut jopa
veljiään ja siskojaan.
• Sota oli verinen. Kansakunnan kokoon ja sodan kestoon suhteutettuna 36 000 uhria oli
paljon, noin 1 % väestöstä. Uhreja oli enemmän kuin talvisodassa, vaikka sota kesti lähes
päivälleen yhtä kauan.
• Hävinneet eivät halunneet puhua häviöstä. Valkoisessa Suomessa ei haluttu kertoa, että
sukulaisia oli taistellut punaisten puolella.
• Valkoisten puolella haluttiin vähätellä varsinaisten sotatapahtumien jälkeen tehtyjä
terroritekoja. Niistä ei mielellään puhuttu.
• Monille tutkijoille aihe on arka, jos se on arka lukijoillekin. Toisaalta tutkijoiden omat
käsitykset ovat heijastaneet heidän aikakautensa käsityksiä, joten lähdekritiikki on tarpeen.
• Osan tutkijoista on ollut vaikea suhtautua objektiivisesti sodan osapuoliin, jos oman suvun
edustajia on osallistunut sotaan. Ajan kuluessa sodan muistot ovat hälventyneet, kun
sodan kokeneita sukupolvia ei enää ole elossa ja tarinat sodasta ovat unohtuneet