Tee digikirjan tehtävät 1-3 sekä alla oleva tehtävä, jonka palautat palautuskansioon.

Lue dokumentit A ja B. Vastaa kysymyksiin.
1. Mitä dokumentit kertovat Suomen ja Saksan suhteista välirauhan ja talvisodan aikana?
2. Minkälaisen kuvan dokumentti A antaa välirauhan ajan motiiveista
a) Suomen
b) Saksan kohdalla?
3. Mitä dokumentti B kertoo Suomen tavoitteista jatkosodassa?
4. Millä perusteella dokumentteja voidaan pitää kiusallisina suomalaisten kannalta?

A. Hitlerin adjutantin muistiinpanoja Hitlerin ja Suomen yleisesikunnan päällikön, kenraali
Heinrichsin tapaamisesta talvella 1940–1941
Suomen yleisesikunnan päällikkö, kenraali Heinrichs, oli OKH:ssa ja hänet vihittiin kaavailtuun
Barbarossa-suunnitelmaan. Kaikki olivat yllättyneitä siitä, miten avoimesti tämä päällikkö
suhtautui kaikkiin suunnitelmiin. Johtaja - - uskoo hyvään aseveljeyteen; hän tekee yleisiä
huomautuksia Suomesta ja sen politiikasta. Kumppanuudesta tulisi vaikea, koska Suomi haluaisi
pysyä vapaana sopimuksista, ei missään tapauksessa rikkoa välejä Amerikan kanssa eikä
mahdollisuuksien mukaan Englanninkaan kanssa. Se on hänelle (Hitlerille) samantekevää. He ovat
rohkea kansa, ja siellä hänellä on ainakin varma sivustasuoja puhumattakaan siitä, että on aina
hyvä omistaa aseveljiä, jotka ovat kostonhaluisia, ja se on pantu merkille. Poliittisesti täytyisi olla
varovainen. Kansa on herkkätuntoista, eikä sitä voi holhota, kuten täytyy menetellä slovakkien
kanssa. Kenraali Heinrichsin suurin huoli oli kaiketi ollut elintarvikehuoltokysymys ja satamien
pitäminen avoimina. Niiden suhteen voitaisiin antaa kuitenkin pitkälle meneviä lupauksia. Suomen
nikkeli on meille yhtä tärkeä kuin öljy ja vilja ovat Suomelle. Johtaja antoi OKW:lle vapaat kädet
keskusteluissa Suomen kanssa, aikaahan oli jäljellä korkeintaan kolme kuukautta.
Lähde: Mauno Jokipii: Jatkosodan synty. Otava 1987.

B. Suomen Berliinin-lähettiläs T. M. Kivimäki raportoi ulkoministeri Rolf Wittingille 26.6.1941
keskusteluistaan valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa
Lausuin suurristiä ojentaessani muutamia sanoja joissa muistutin mieliin hänen helmikuussa 1940
minulle antamansa neuvoa, että Venäjän kanssa olisi tehtävä rauha nopeasti sekä samassa
tilaisuudessa esittämäänsä lupausta, että Suomi oli saava takaisin kaiken, mitä se joutuu
menettämään, koron kanssa. – – Vastauspuheessaan Göring – – jatkoi, että hän oli koko Suomen
sodan ajan sanonut, että Suomen pitäisi tehdä rauha, ennen kuin Venäjä oli ehtinyt hävittää
Suomen sivistyneistön ja johtajajoukon, jonka kautta Suomen kansa olisi lopullisesti tullut
tuhotuksi, ja lausui iloinneensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvoaan. Nyt on Suomi
saava hyvityksen. Yhdessä Saksan kanssa se käy taistelua idän demoonien valtaa vastaan.
Kommunismi on Venäjältä hävitettävä ja Venäjä jaettava pikkuvaltakuntiin, jotka eivät enää
koskaan voi olla vaaraksi länsimaiselle sivistykselle. Suomi voi valita sellaiset rajat kun se haluaa.
Lähde: T. M. Kivimäen kirje ulkoministeri Rolf Wittingille.