1. Minkälaisia yhdistyksiä Suomeen perustettiin 1800-luvulla?
• kielitaisteluun liittyviä yhdistyksiä: Suomalainen puolue ja Ruotsalainen puolue
• työväen ammattiyhdistyksiä ja Suomen työväenpuolue
• naisasiayhdistyksiä
• raittiusyhdistyksiä
• nuoriso- ja urheiluseuroja
• vapaapalokuntia
• osuustoimintayhdistyksiä

2. Perustele väite: Suomesta tuli 1800-luvun jälkipuolella kansalaisyhteiskunta.
• Ihmisten tietoisuus yhteiskunnasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskuntaan kasvoi.
Tämä oli osin koulutuksen lisääntymisen ansiota.
• Kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan.
• Paikallisella tasolla esimerkiksi oman koulun perustaminen tapahtui usein kansalaisten
yhteistyönä ja talkootyönä.
• Sanomalehdet julkaisivat tietoa yhteiskunnasta ja uusista aatteista.
• Suomeen syntyi lukuisia yhdistyksiä parantamaan yhteiskunnan epäkohtia.
• Suomeen perustettiin ensimmäiset puolueet.

3. Miten naisten asema parani 1800-luvun loppupuolella?
• Lainsäädäntö paransi naisten asemaa, erityisesti holhouslain muutos, joka vapautti
yksinelävän naisen miehen holhouksesta.
• Naiset saivat oikeuden hallita omaa varallisuuttaan.
• Teollistuminen ja kaupungistuminen tarjosivat naisille työpaikkoja kodin ulkopuolella.
• Naisten koulutusmahdollisuudet paranivat.
• Naiset toimivat aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä.
• Eduskuntauudistus 1906 antoi naisille äänioikeuden eduskuntavaaleissa.

4. Millä perusteilla 1800-luvun voi katsoa olleen Suomessa toisaalta taantumuksen, toisaalta
onnen aikaa?
Näkökulmia onnen aikaan:
• Suomen valta päättää omista asioista lisääntyi sisäisen itsehallinnon myötä.
• Suomenkielisen virkamiehistön määrä kasvoi.
• Verotulot jäivät Suomeen.
• Teollistuminen alkoi.
• Kansalaisten elintaso nousi.
• Suomalaisuusliike syntyi. Kalevala kirjoitettiin ja kansallisromanttinen taide kukoisti
vuosisadan lopulla.
• Väkiluku kasvoi voimakkaasti.
• Kansa alkoi järjestäytyä erilaisiin liikkeisiin.
• Toiminta suomen kielen aseman parantamiseksi alkoi.
• Valtiopäivätoiminnasta tuli säännöllistä vuosisadan jälkipuoliskolla.
Näkökulmia taantumuksen aikaan:
• Yhteiskunta kehittyi vuosisadan jälkipuoliskolla, mutta siitä huolimatta Suomi oli monessa
suhteessa vielä vanhanaikainen valtio.
• Venäjän hallintajärjestelmä oli Euroopan vanhanaikaisimpia; kaikki valta oli viime kädessä
keisarilla.
• Virkamiehet pelkäsivät Venäjän otteen kiristymistä, joten yhteiskunnallisiin
uudistuspyrkimyksiin ja jopa mielipiteisiin suhtauduttiin varauksella.
• 1800-luvun alkupuoliskolla oli taantumusta ja sensuuria.
• Venäläistämistoimet ja Suomen autonomian rajoitukset käynnistyivät 1800-luvun lopulla

7. Sosialidemokraattinen puolue julkaisi Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903
puolueohjelmansa. Lue katkelma ohjelmasta.
a) Mitä ohjelma kertoo työväen ongelmista 1900-luvun alussa?
• Ongelmat ovat monipuolisia.
• Monet vaatimukset ovat valtiollisia tai poliittisia, kuten vaatimus äänioikeudesta ja vallan
siirtämisestä kansalle (eduskunnalle) sekä yhdistymisvapaus.
• Vaatimuksissa on myös tasa-arvoon liittyviä kohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten tasa-
arvon vaatimus sekä verojen tasaaminen.
• Osa vaatimuksista liittyy köyhemmän väestön elinolosuhteiden turvaamiseen. Tällaisia ovat
esimerkiksi terveydenhoito ja maksuton koulutus.
• Vaatimukset voisi tiivistää siten, että työläiset vaativat tasa-arvoa ja yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden lopettamista.

b) Pohdi, mitä vaatimuksia 1900-luvun yläluokkaan kuulunut ihminen olisi kenties vastustanut.
• verotuksen uudistaminen
• äänioikeuden muuttaminen yleiseksi
• vallan antamista kansalle (eduskunta)

c) Arvioi, mitkä Forssan ohjelman tavoitteista ovat toteutuneet 1900-luvulla.
• Lähes kaikki ovat toteutuneet.
• Tässä voi pohtia esimerkiksi naisten tasa-arvoa ja sen toteutumista tai niitä ongelmia, joita
syntyy, kun julkisia palveluita yksityistetään.
• Maksuton koulutus on ollut yksi vasemmiston keskeisistä tavoitteista. Se johti lopulta
maksuttomaan toisen asteen koulutukseen 2000-luvulla.

d) Mitkä Forssan ohjelman tavoitteista eivät ole toteutuneet?
• välitön lainsäädäntöoikeus kansalle (suora demokratia)
• armeijan järjestäminen kansanpuolustuksen periaatteella
• uskonnon opetuksen poistaminen kouluista
• ilmaiset lääkkeet ja hautaaminen
• verotustavoitteet