Eheytyspolitiikka sisällissodan jälkeen
- Vuodesta 1919 lähtien eduskuntaa hallitsivat maltilliset porvarit ja sosiaalidemokraatit.
--> tavoitteena yhdistää sisällissodassa kahtia jakautunut kansa
- Eheytyspolitiikassa pyrittiin vähentämään tyytymättömyyttä ja radikalismia sekä parantamaan erityisesti työttömien ja maattomien asemaa. 
- Alkoi punavankien armahduksilla vuosina 1918-19.
- Eheytystyö henkilöityi presidentti K.J. Ståhlbergiin. 

Eheyttäminen lainsäädännön avulla
- Torpparilaki (1918)
- kunnallislaki (1917)
- maanhankintalaki Lex Kallio (1922)
- 8 tunnin työpäivä
- köyhäinhoitolaki (1922)
- kieltolaki (1919-32)
- oppivelvollisuuslaki (1921)
- avioliittolaki (1930)
- kansaneläkelaki (1937)
- progressiivinen verotus

Voimakas talouskasvu 1920- ja 30-luvuilla nosti elintasoa
- maailmansotien välisenä aikana Suomen kokonaistuotanto kaksinkertaistui
* nopeaa kehitystä selittää osittain matala lähtötaso
* metsäteollisuuden tuotteet 
* tärkein vientimaa oli Iso-Britannia
- 1920- ja 30-lukujen vaihteessa USA:sta alkanut lama kosketti myös Suomea:
* vähentynyt vientituotteiden kysyntä vaikutti metsäteollisuuteen --> lisäsi työttömyyttä ja laski palkkoja
* maatalouden vienti kärsi
* lama Suomessa oli lyhyempi ja lievempi kuin monessa muussa maassa (Suomessa työttömyys vain 10%)