Stressi voi laittaa herkkävatsaisen suoliston sekaisin. Gastroenterologian erikoislääkäri kertoo, miksi stressi vaikuttaa suoliston toimintaan, ketä stressivatsa yleensä vaivaa ja milloin on syytä mennä lääkäriin.
Stressivatsasta kärsivä joutuu helposti ikävään noidankehään, jossa ahdistus vatsaoireireista lisää vatsaoireita entisestään.
Herkkä vatsa
Stressi voi laittaa herkkävatsaisen suoliston sekaisin. Gastroenterologian erikoislääkäri kertoo, miksi stressi vaikuttaa suoliston toimintaan, ketä stressivatsa yleensä vaivaa ja milloin on syytä mennä lääkäriin.
VATSA tuntuu kipeältä. Turvottaa. On pakko juosta jatkuvasti vessassa.
Joidenkin vatsa oireilee aina, kun työhaastattelu, puheen pitäminen tai muu jännittävä tilanne lähestyy.
Usein kyse on stressin aiheuttamista vatsaoireista. Niitä kutsutaan toiminnallisiksi vatsavaivoiksi, eli vaivoiksi, joille ei ole löytynyt tutkimuksissa selvää lääketieteellistä syytä. Toiminnallisista vatsavaivoista kärsivän suolisto on terve, mutta oireet voivat olla rajujakin.
”Stressivatsaisilla ihmisillä on herkkä suoli, ja suurimmalla osalla heistä oireet täyttyvät ärtyvän suolen oireyhtymän kriteerit”, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä Terveystalosta.
Hillilä on tehnyt väitöskirjan ärtyvän suolen oireyhtymästä ja huomannut työssään, että epämääräiset vatsavaivat aiheuttavat usein huolta. Nyt hän vastaa kuuteen yleiseen kysymykseen aiheesta.
1. Millaisia vatsaoireita stressi aiheuttaa?
STRESSIVATSA on kansanomainen termi, jolla stressin aiheuttamia vatsaoireita usein kuvataan. Stressivatsa ei ole virallinen diagnoosi mutta ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on.
IBS on toiminnallinen vatsavaiva, joka aiheuttaa usein samankaltaisia oireita kuin stressi: vatsakipua, vatsan turpoamista, paineen tunnetta, ilmavaivoja, ummetusta ja ripulia. Hillilän mukaan stressivatsalla ja ärtyvän suolen oireyhtymällä tarkoitetaan usein samaa asiaa.
Kun ihminen on stressaantunut, hän aistii herkemmin asiat, joita mahasuolikanavassa tapahtuu.
Ärtyvän suolen oireyhtymän syntyyn vaikuttavat esimerkiksi suoliston bakteerifloora ja keskushermoston toiminta. Joillakin IBS-oireet alkavat mahasuolikanavan tulehduksen, kuten salmonellan tai kampylobakteerin, sairastamisen jälkeen. Vaikka tulehdus häipyy, suoliston toiminta saattaa jäädä poikkeavaksi.
IBS:stä kärsivän suoli voi ärtyä esimerkiksi tietyistä ruoka-aineista, stressistä ja epäsäännöllisestä elämänrytmistä.
”Kun ihminen on ahdistunut ja stressaantunut, hän aistii herkemmin asiat, joita mahasuolikanavassa tapahtuu. Rentona ihminen ei välttämättä edes huomaa oireita”, Hillilä sanoo.
2. Miksi stressi tuntuu vatsassa?
SUOLISTOA kutsutaan usein ihmisen toisiksi aivoiksi. Sanonnassa on perää, sillä suolisto ja keskushermosto kommunikoivat jatkuvasti keskenään, Hillilä sanoo.
Mahasuolikanavalla on oma hermostonsa, jonka tehtävä on ohjata suoliston toimintaa, esimerkiksi supistelua ja ruoansulatusentsyymien eritystä.
Mahasuolikanavan hermosto lähettää keskushermostolle jatkuvasti signaaleja suolistossa tapahtuvista asioista. Suurin osa signaaleista on tiedostamattomia.
Stressitilanteessa ihminen tiedostaa signaalit helpommin ja kokee ne yleensä epämiellyttävinä: esimerkiksi paineen tunteena, kipuna tai poltteluna.
”Melkein kaikki tietävät, miltä tuntuu, kun jännittää ja on perhosia vatsassa. Se on yksi esimerkki aivosuoliakselin toiminnasta. Aivot lähettävät suolistolle viestin jännittävästä tilanteesta, suolisto reagoi siihen ja lähettää taas informaatiota aivoille”, Hillilä sanoo.
Pahimmillaan jännitys voi aiheuttaa kovia vatsakipuja tai saada vatsan aivan kuralle.
3. Ketä stressivatsa vaivaa?
STRESSIN VAIKUTUKSET suolistoon ovat yksilöllisiä. Toisen vatsa reagoi herkästi kaikkeen ja toinen ei saa oireita, vaikka eläisi hyvin epäsäännöllisesti ja söisi jatkuvasti mitä sattuu, Hillilä sanoo.
Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsii väestötutkimusten perusteella noin 10–15 prosenttia työikäisistä suomalaisista. Se on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.
”Yksi syy voi olla se, että naiset ottavat vatsaoireet vakavammin ja menevät lääkäriin”, Hillilä pohtii.
Jotkut oppivat toisia paremmin ymmärtämään vatsaansa ja helpottamaan oireita.
Se ei kuitenkaan selitä kaikkea. Hillilän mukaan on mahdollista, että sukupuolihormonit vaikuttavat suoliston toimintaan. Väitettä tukee esimerkiksi se, että naisten ummetus lisääntyy vaihdevuosien jälkeen.
IBS-diagnoosin saavat usein nuoret naiset, mutta oireet eivät välttämättä katoa mihinkään, kun ikää tulee. Jotkut oppivat toisia paremmin ymmärtämään vatsaansa ja helpottamaan oireita.
”Jos potilaalla on toiminnallisen oloisia vatsavaivoja, kysyn usein, onko hänellä ollut niitä lapsesta asti. Moni sanoo, että on”, Hillilä sanoo.
Hänen mukaansa ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavat aistivat herkästi pienenkin suolen venytyksen ja kokevat sen epämiellyttävänä. Hillilä puhuu herkistyneestä sisäelintunnosta.
”Herkkävatsainen kokee kipua, kun taas toinen ei koe mitään, vaikka suolessa olisi sama venytys.”
4. Oireet ahdistavat. Mikä avuksi?
ÄRTYVÄN SUOLEN oireyhtymää sairastavilla on todettu muita enemmän masennusta, ahdistuneisuutta, päänsärkyjä, virtsavaivoja, unihäiriöitä ja muita toiminnallisia oireita, jotka jäävät helposti vaille lääkärin diagnoosia.
On kuitenkin epäselvää, mistä yhteys johtuu. Syntyykö IBS siksi, että elämässä on paljon stressiä ja ahdistusta vai aistiiko ahdistunut vain herkemmin, mitä elimistössä tapahtuu?
On usein mahdotonta sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus, Hillilä sanoo.
”Jos ihminen on kovin ahdistunut, kärsii vatsavaivoista eikä tiedä, mistä ne johtuvat, hän alkaa helposti miettiä, ovatko ne syöpää. Sairauden pelko lisää oireita ja oireet taas lisäävät ahdistusta.”
Voi syntyä ikävä noidankehä, jonka pysäyttää usein vain varmuus siitä, että oireet eivät kerro mistään vakavasta.
Hillilän mukaan ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät käyvät yleensä muita useammin lääkärissä – muidenkin terveyshuolien kuin vatsavaivojen takia.
”Varjopuoli on, että fodmap-ruokavaliossa rajoitetaan terveellistenkin ruoka-aineiden syömistä.”
Jos oireilu jatkuu kauan, Hillilän mielestä on hyvä tehdä jossain vaiheessa tarkat vatsatutkimukset, jotta potilas tietää, mistä oireet johtuvat.
”On tärkeää, että lääkäri tutkii ja sanoo, että ei hätää, ei ole mitään elimellistä vaivaa. IBS on toiminnallinen vaiva ja hyvin yleinen. Moni ajattelee, että on jotenkin erikoinen, kun kärsii tällaisesta.”
5. Voiko stressivatsan parantaa?
STRESSIN AIHEUTTAMAAN vatsaoireiluun ei ole yksiselitteistä hoitokeinoa.
Hillilän mukaan on jonkin verran näyttöä siitä, että erilaiset rentoutustekniikat ja jooga- ja mindfulness-harjoitukset voivat auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä. Myös liikunnasta voi olla apua.
”Rentoutustekniikoita on erilaisia. Toiselle riittää, että menee metsään kävelylle tai kuuntelee hyvää musiikkia.”
Fodmap-ruokavalion on joissakin tutkimuksissa todettu auttavan jopa kolmea neljästä ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivästä. Sen idea on karsia lautaselta huonosti imeytyviä fodmap-hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet, kuten vehnä, sipuli, pavut ja linssit.
Hillilän mukaan ruokavalio voi auttaa erityisesti ihmisiä, joiden IBS oireilee ripulina ja vatsan turvotteluna.
”Varjopuoli on, että fodmap-ruokavaliossa rajoitetaan terveellistenkin ruoka-aineiden syömistä, kuten ruisleivän, palkokasvien, kaalien ja omenan. Jos ruokavaliota noudattaa pitkään tiukasti, suoliston bakteerifloora voi mennä huonompaan suuntaan. Pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta.”
Stressin aiheuttamat vatsaoireetkin on hyvä joskus tutkia, jotta niiden syystä voidaan varmistua.
Hillilä kannustaa noudattamaan fodmap-ruokavaliota ennemmin kausiluonteisesti kuin jatkuvasti. Kun vatsa voi paremmin, sitä ärsyttäviä ruoka-aineita voi taas pikkuhiljaa ottaa käyttöön.
6. Milloin on syytä huoleen?
STRESSI VOI aiheuttaa vatsavaivojen lisäksi paljon muitakin oireita. Pelkkien oireiden perusteella on usein mahdotonta sanoa, johtuvatko ne stressistä vai jostakin muusta asiasta. Hillilän mukaan ihmiset, jotka tietävät oireilevansa stressaavissa tilanteissa aina tietyllä tavalla, hakeutuvat harvemmin lääkäriin oireiden vuoksi.
Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät saavat usein oireita myös ruoka-aineista ja siksi oireiden syytä on vaikeampi itse päätellä.
Lääkäriin kannattaa mennä aina, jos ulosteessa on verta tai vatsaoireiluun liittyy kuumeilua tai laihtumista. Stressin aiheuttamat vatsaoireetkin on hyvä joskus tutkia, jotta niiden syystä voidaan varmistua.
”Esimerkiksi jos on aiemmin ollut hyvävatsainen ja vanhemmalla iällä ilmaantuu stressivatsan oireita, paksusuolen syövän mahdollisuus kannattaa sulkea pois. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös laktoosi-intoleranssi, keliakia ja tulehdukselliset suolistosairaudet.”
Vaikka toiminnalliset vatsavaivat vaikeuttavat elämää, ne eivät ole vaarallisia. Vaivoja hoidetaan, jotta potilaan elämänlaatu parantuisi.
”Jokaisella ihmisellä on koko ajan käymisprosessi paksusuolessa. Se kuuluu normaaliin elämään. Suolisto ei oireista tuhoudu.”
Hillilän mukaan toiminnalliset vatsavaivat eivät näytä altistavan vakavammille suolistosairauksille. Toisaalta ne eivät myöskään suojaa ihmistä esimerkiksi paksusuolen syövältä.
”Jos on ollut nuoresta asti vatsavaivoja, saattaa ajatella kuusikymppisenäkin, että IBS vain vaivaa. Silloin lääkäriin meno voi viivästyä.”