6. Hankittu immuniteetti 15 p.

6.1 Selitä perustellen, miten hankittu immuniteetti syntyy esimerkiksi influenssavirusta vastaan. 10 p.
Yhteensä enintään 10 pistettä seuraavista (kaikkia kolmea solutyyppiä tulee käsitellä):
● Hankittu immuniteetti eli adaptiivinen immuniteetti perustuu T- ja B-soluihin (1p) joilla on spesifiset reseptorit mikrobeja vastaan. (1 p.)
● (B-solujen pinnan reseptori on immunoglobuliini M (IgM) (1 p.) ja T-solujen reseptoria kutsutaan T-solureseptoriksi (1 p.).)
● Kullakin yksittäisellä solulla on vain yksi reseptorityyppi (1 p.).
● Hankittu immuniteetti perustuu siihen, että T- ja B-soluilla on kullakin oma spesifinen reseptorinsa, eli kukin solu tunnistaa tietyn mikrobin tai muun antigeenin. (1 p.)
● Kun B- tai T-solu kohtaa mikrobin, jota vastaan sillä on spesifinen reseptori, kyseinen solu jakautuu hyvin nopeasti (1 p.). B-solut kehittyvät plasmasoluiksi (1 p.) muodostaen solukloonin, joilla kaikilla on saman antigeenin tunnistavat
reseptorit / vasta-aineet (1 p)
● Tämä saa aikaan vasta-ainevälitteisen (humoraalisen) immuunivasteen, jossa B-solut tuottavat liukoisia vasta-aineita (immunoglobuliineja) (1 p.), ja
● soluvälitteisen T-soluvasteen, jossa ns. tappaja-T-solut tuhoavat mikrobeilla infektoituneet solut elimistössä (1 p.).
● Vasta-aineet voivat esimerkiksi tarttua viruksiin ja inaktivoida niitä (1 p.) sekä edistää tulehduksen ja kuumeen syntyä (1 p.)
● T-imusolut jaetaan toimintansa perusteella kolmeen tyyppiin: T-tappajiin, T-auttajiin ja (T-estäjiin). (1 p.)
● B-solujen aktivaatiossa tarvitaan myös T-auttajasoluja. (1 p.)
● Kun taudinaiheuttaja on saatu eliminoitua, elimistöön jää muistisoluja (1 p.), jotka mahdollistavat immuunivasteen nopean uudelleenaktivoitumisen, jos sama mikrobi tavataan elimistössä uudestaan (1 p.).
● Muistisolujen ansiosta ihminen ei yleensä sairasta samaa mikrobitautia kahdesti.
(1 p.)

6.2 Pohdi, miksi yhden talven aikana sairastettu influenssa ei aina anna suojaa seuraavan talven influenssaa vastaan. 5 p.
Yhteensä enintään 5 pistettä seuraavista:
● Influenssaviruksia on eri tyyppejä, esimerkiksi influenssavirus A ja B. Yhden tyypin aiheuttaman taudin sairastamisesta ei saa suojaa toista tyyppiä vastaan. (1 p.)
● Influenssavirukset, kuten virukset yleensäkin, muuntuvat paljon mutaatioiden seurauksena (1 p.). Ne voivat ottaa isäntäsolun DNA:n osia tai isäntäsolussa olevan toisen viruksen DNA:ta omaan perimäänsä (virusten rekombinaatio) (1 p.).
● Silloin myös niiden pintaproteiinit muuntuvat paljon (1 p.). Influenssavirukset ovat kalvollisia viruksia, joten niiden pintaproteiineissa voi olla myös isäntäsolun solukalvon proteiineja (1 p.).
● B- ja T-solujen pinnan reseptorit eivät enää tunnista viruksen muuntuneita pintaproteiineja. (1 p.)
● Veren vasta-aineet ja muistisolut voivat vähentyä vuoden aikana, mikä heikentää immuniteettia influenssavirusta vastaan. (1 p.)