Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää nykyhetken ilmiöiden ymmärtämisen tukena ja pohjana, myös oman perheen ymmärtäminen historian näkökulmasta esimerkiksi, miksi mummo on säästeliäs ruoan suhteen ja miksi mummo säästää turhalta tuntuvia tavaroita. Historia opettaa myös laajempaa maailmankuvaa ja miksi esimerkiksi nykyajan somessa tietyt asiat koetaan kulttuuriseksi omimiseksi tai rasismiksi. Historiaa on myös hyvä opiskella ymmärtääkseen vaikka, miksi kouluissa saattaa olla valmistavalla luokalla ukrainalaisia tai muista maista tulleita. Muuten historian opetuksessa on tärkeää se, että saa oppilaat kiinnostumaan aiheesta ja pyrkii käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä kiinnostuksen herättämiseksi. tietysti ajattelun opettelu on tärkeää.

 

1. Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

• Tiedon hankkiminen menneisyydestä on hyvä opetella, sillä kaikki tieto ei ole luotettavaa ja moni historian aiheita käsittelevä lähde on tulkinnallista, kuten tavoitteissa sanotaan ”oppilas osaa erottaa faktan ja tulkinnan”.
• Historian tapahtumien motiivien ymmärtäminen on mielestäni mielenkiintoista.
• Yhteiskuntaopissa median merkitys oppilaiden elämässä on mielenkiintoinen näkökulma, jota ei minun aikana vielä ollut.

2. Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

• Ajattelun ja oppimisen taidot vahvistuvat historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa, koska nämä aineet ohjaa oppilaita pohtimaan asioita eri näkökulmista ja kyseenalaistamaan tiedonlähteiden luotettavuutta. Historia kasvattaa myös kulttuurista osaamista, koska se selittää nykyajan tapahtumia ja sitä miten eri kulttuurit, uskonnot ja katsomukset ovat muodostuneet.

"Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" 

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää linkittää opetettava asia johonkin, mitä oppilas tietää jo, ettei asiat jää aivan irralliseksi. Myös asiakokonaisuuden merkitys tai vaikutukset nykyaikaan olisi hyvä tietää, että ymmärtää, miksi asiaa ylipäätään opetellaan. Toisaalta olisi tärkeä tuoda esille myös muita taitoja, joita historian opetuksessa opitaan.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

En ole ennen ajatellut historian oppiaineen roolia siltä kannalta, että siinä kasvatetaan oppilasta osaksi yhteiskuntaa ja myös laajemmin ymmärtämään muitakin yhteiskuntia. Lisäksi kriittisen ajattelun ja lähdekritiikin oppimisen näkökulma oli minulle uutta. Minulle historia oppiaineena näyttäytyi vahvasti ulkoa opetteluna, mihin nähden opetussuunnitelmassa mainittu syyseuraussuhteiden pohtiminen ja ihmisen toiminnan selittäminen vaikuttaa huomattavasti mielenkiintoisemmalta.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

L1 kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot, argumentointi, päättely ja johtopäätösten tekeminen

L2 Oman kulttuuri-identiteetin rakentuminen, muiden kulttuurien tunteminen, omien mielipiteiden kunnioittava ilmaisu, ryhmätyötaidot

L3 Kestävien kulutustottumuksien löytäminen, yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi kasvaminen

L4 Kyky tulkita monimuotoisia tekstejä ja ympäristöä ja luoda yhteyksiä niiden välille

L5 Oppilaat oppivat käyttämään TVT:tä kestävästi ja turvallisesti tiedon etsimiseen ja arviointiin. Lisäksi he oppivat tuottamaan asioita käyttäen välineenä teknisiä laitteita.

L6 Hyvää asennetta työelämää kohtaan, tietoa koulutusmahdollisuuksista ja -väylistä, kasvu vastuulliseksi yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi

L7 Toimiminen ja vaikuttaminen demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä, kestävien valintojen tekeminen, menneisyyden ja nykyisyyden välisten yhteyksien ymmärtäminen

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Opitaan tuntemaan omaa ja maailman historiaa, jotta ymmärtää miten ihmisten kulttuuri on kehittynyt. Tiedetään, että mitä on tapahtunut ja miksi, jotta tulevaisuudessa voidaan tehdä mahdollisesti parempia ratkaisuja.

Mikä/mitkä tavoitteista herätti kiinnostuksen tai jäi ihmettelemään? Oliko jotain, mitä ei ymmärtänyt?

Yllättävää oli se, miten selkeät tavoitteet historiassa on. Välillä tuntunut joidenkin oppiaineiden kohdalla tavoitteita lukiessa, että miten ne edes liittyvät kyseiseen aineeseen. T5: Motiivien ymmärtäminen oli ehkä sen puoleen kiinnostavin, että niitä ei ehkä automaattisesti niin tule mietittyä. Yhteiskuntaopinkaan osalta ei mitään erityisen outoa osunut silmään. T4: median rooli ehkä voisi olla kiinnostava, kun medialla on nykyään niin suuri vaikutus, niin sitä on ihan hyvä pohtia.

Mitä historia ja yh tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

L1: Kehittää ajattelua ja oppimisen taitoja. Tehdään esim havaintoja aiheista, haetaan tietoa ja arvioidaan sen luotettavuutta…

L2: Opettaa tuntemaan kulttuuria ja voidaan myös miettiä eettistä toimintaa historian avulla.

L3: Opitaan siitä, miten eri asiat ovat vaikuttaneet pidemmällä tähtäimellä ihmisten hyvinvointiin

L4: Luetaan ja tulkitaan erilaisia aiheita

L5: Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää esim tiedon etsinnässä muistakin lähteistä kuin vain oppikirjasta. Aiheeseen liittyen voidaan hyödyntää myös esim pelejä tai muita tehtäviä netissä.

L6: Voidaan tutustua työelämään esim sen kehittymisen kautta, esim miten ihmiset ovat ennen tienanneet elantonsa. Ryhmätyöskentelyssä voidaan kehittää yhteistyötaitoja. Voidaan tehdä myös pidempiä projekteja.

L7: “Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.” Historian tavoitteet juuri tätä. Muutenkin voidaan pohtia yhteiskuntaan ja osallistumiseen liittyviä asioita

- Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää saada oppilaat ennen kaikkea kiinnostumaan opetuksesta. Opetuksessa on hyvä käyttää monipuolisesti eri työskentelytapoja, jotka osallistavat oppilaita. Opetus voi sisältää esim. ryhmätyöskentelyä ja toiminnallisia tehtäviä yksilötyöskentelyn rinnalla. Opettajan ei kannata ainoastaan luennoida koko tuntia, sillä riskinä on oppilaiden keskittymisen herpaantuminen muihin, epäolennaisiin asioihin.

Historian opetuksessa on myös tärkeää auttaa oppilaita löytämään järkevät tavat opiskella asioita. Ulkoa opettelu ei kanna kovin pitkälle, sillä asiat unohtuvat nopeasti, jos niitä ei ole oikeasti sisäistänyt. Myös työmäärällä on suuri merkitys oppilaiden asenteisiin. Jos tehtäviä ja kokeita on todella paljon, aito kiinnostus historiaa kohtaan voi kääntyä enemminkin deadlineista selviytymiseen. Tässä asiassa opettajan on tärkeää kuunnella oppilaita ja ottaa heidän mielipiteensä huomioon opetusta suunniteltaessa.

Pikku nippelitiedon muistaminen ei ole mielestäni kovin olennaista, vaan tärkeämpää olisi oppia hahmottamaan kokonaisuuksia. Oppilaiden on hyvä saada käsitys siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja miten tapahtumat ovat vaikuttaneet nykypäivän elämään. Oppilaat tulisi johdatella ja innostaa itsenäisen ajattelun ja pohtimisen pariin. Näin asiat luultavasti jäävät paremmin mieleen, kuin jos vain opettelisi ne ulkoa.

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historian ja yhteiskuntaopin tavoitteet ovat mielestäni selkeät ja realistiset. Luulen ymmärtäväni jokaisen tavoitteen idean, joten en jäänyt ihmettelemään mitään. Mutta tässä kaksi tavoitetta, jotka ovat minusta kiinnostavia:

T10: ”ohjata oppilaista selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä”. Mielestäni tämä on tärkeä tavoite historian opiskelussa. Oppilaan on hyvä ymmärtää, että samat tapahtumat tai ilmiöt voidaan tulkita monin eri tavoin. Ne eivät ole yksiselitteisiä, ja vaikka tapahtumat ovat menneisyyttä, niiden luonne voi silti muuttua esim. uusien tutkimuksien myötä.

T4: ”ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa”. Tämä tavoite on merkityksellinen yhteiskuntaopissa, sillä nykypäivänä media on koko ajan isommassa roolissa oppilaiden elämässä. On tärkeää, että oppilas tiedostaa median merkityksen arjessaan ja miten erilaisia medioita voidaan käyttää vaikuttamisen välineenä. Oppilaan on hyvä ymmärtää, että media tarkoittaa sosiaalisen median lisäksi myös muita eri viestintämenetelmiä, kuten televisiota, radiota tai sanomalehtiä.

- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi huomioi kaikki laaja-alaisen osaamisen alueet hyvin monipuolisesti. Molemmat oppiaineet kehittävät oppilaan ajattelua ja oppimaan oppimista (L1), sillä historialliset ja yhteiskunnalliset tapahtumat vaativat taitoa pohtia ja tulkita niitä kriittisesti eri näkökulmista. Oppilaan kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu -taidot (L2) kehittyvät, kun oppilas alkaa ymmärtämään menneisyyttä ja sen vaikutusta nykypäivään paremmin. Oppilas oppii ilmaisemaan näkemyksiään rakentavasti ja muita ihmisiä kunnioittaen. Erityisesti yhteiskuntaopin myötä oppilaan itsensä huolehtimisen ja arjen taidot (L3) paranevat, sillä oppilas saa esimerkiksi tietoa ja taitoa rahankäyttöönsä ja kulutusvalintojen tekemiseen. Historiallisten ja yhteiskunnallisten tekstien lukeminen harjoittaa monilukutaitoa (L4), sillä ne vaativat taitoa tulkita ja yhdistellä tietoa eri muodoissa erilaisten välineiden avulla. Oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään myös usein teknologiaa tiedon etsimiseen ja arvioimiseen tai oman tuotoksen tekemiseen, joten oppilaan tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kehittyy (L5). Oppilas saa oppiaineiden myötä tietoa työelämäntaidoista ja yrittäjyydestä (L6) ja kasvaa vastuulliseksi yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi. Hän saa tietoa siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut taloudellisissa asioissa ja millainen merkitys tapahtumilla on ollut työelämässä ja yrittäjyydessä. Oppiaineiden avulla oppilas oppii ymmärtämään osallistumisen ja demokratian merkityksen yhteiskunnallisessa toiminnassa. Myös menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisten yhteyksien ymmärtäminen helpottuu, ja oppilas saa keinoja vaikuttamiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen (L7).

"Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" 

Oman näkemykseni mukaan historian opetuksessa tärkeää on, että oppilaat saavat tietoa menneisyyden tapahtumista. Kun oppilaat saavat tietoa menneisyyden tapahtumista, he oppivat ymmärtämään, miksi elämme tällaisessa maailmassa, ja mitkä menneisyyden tapahtumat ovat vaikuttaneet nykyhetkeen. Ylipäätään, kuten kaikessa opetuksessa, myös historian opetuksessa on tärkeää, että oppilaat oppivat uusia asioita, sekä saavat uusia näkökulmia omaan ajatteluun.  

Historiassa käsitellään myös paljon mielenkiintoisia tapahtumia, jotka osaltaan vaikuttavat edelleen nyky- yhteiskuntaan ja ihmisten toimintaan. Kuten demolla puhuimme, yhdeksi näkökulmaksi nousi myös se, että nykyajan ihmiset oppivat tuntemaan empatiaa menneisyyden ihmisiä kohtaa, sekä osaavat arvostaa asioita, jotka tällä hetkellä ovat hyvin. Puhuimme myös, voiko ihmiset oppia menneisyyden virheistä, mutta tulimme siihen lopputulokseen, että ei voida ajatella menneisyyden negatiivisten tapahtumien olevan välttämättä virheitä, mutta näistä tapahtumista voidaan oppia, ja mahdollisesti muuttaa asioita suotuisempaan suuntaan.  

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Historian opetuksen tavoitteet vaikuttivat mielestäni selkeiltä. Mieleeni jäi erityisesti kohta, jossa kerrottiin, että oppiaineen kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, kuten esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkejä ja pelejä. Tämä tuntui mielenkiintoiselta, sillä omat kokemukseni historian opiskelusta ovat kaukana toiminnallisesta tekemisestä. Mielestäni olisi tärkeää tuoda historia lähemmäs oppilasta toiminnallisuuden kautta, ja tehdä opiskeltavista asioista mahdollisimman mielenkiintoisia lapselle. Monelle historian opiskelu tuo mieleen lähinnä pitkät teoriat, sekä vuosilukujen, ja tapahtumien ulkoa opettelua. Nämä hankalat asiat varmasti jäisivät oppilaille paremmin mieleen, jos opettaja käyttää opetuksen tukena mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä. Kohdat T9- T11 olivat myös kiinnostavia, sillä näiden tavoitteiden avulla haastetaan lasta käyttämään omaa kriittistä ajattelua.  

 
- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 
 

Historia ja yhteiskuntaoppi huomio hyvin sisältöä laaja- alaisen osaamisen osa- alueilla. Voisin sanoa, että kaikki laaja- alaisen osaamisen osa-alueet täyttyvät jollain tapaa, nostan esille näistä muutaman. Kumpikin oppiaine on teoria osuuksistaan huolimatta kytköksissä monenlaisten taitojen oppimiseen. Esimerkiksi laaja- alaisen osaamisen kohtiin L1 ja L2 historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon, sillä näissä oppiaineissa käsitellään paljon oppimaan oppimista, ajattelun taitoa, sekä kulttuurista osaamista. Myöskin kohdat L4 (monilukutaito), sekä L7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) pätevät historiaan ja yhteiskuntaoppiin, sillä oppilaat opettelevat lukemaan ja tulkitsemaan oppiaineiden tekstejä, sekä harjoittelevat mm. erilaisia vaikuttamisen keinoja, sekä yhteiskunnallista toimintaa.  

Mikä historian opetuksessa on tärkeää? 

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää saada innostus historiaa ja sen tutkintaa kohtaan. Myös laajan kuva syntyminen menneisyydessä tapahtuneista asioita ja ymmärtäminen, miten tapahtuneet vaikuttavat nykypäivään on tärkeää. Historian ja sen tulkinnan avulla oppilaat oppivat myös muodostamaan omia näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumista.  

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Kiinnostukseni herätti historian tavoitteista etenkin: “T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja”. Mielestäni tavoite on todella tärkeää ja suuri. Tavoitteen toteutumisen avulla pystyy ymmärtämään paremmin historiallisia tapahtumia sekä soveltamaan niitä nykypäivään.  

“T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä” on tärkeä tavoite ja auttaa oppilasta muissa aineissa. Historiassa tärkeää on tulkinnat sekä niiden ymmärtäminen. Tulkinnat auttavat ymmärtämään menneisyyttä paremmin. Tavoite tuo ilmi sitä, kuinka tärkeää tulkintoja on tarkastella eri näkökulmista, sillä niitä on voitu tulkita niin monella tapaa. 

Yhteiskuntaopin tavoitteista kiinnostukseni herättivät “T4 ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa” sekä “T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita”. Mielestäni T4 sopii hyvin nykyaikaan, sillä olisi hyvä miettiä median roolia, sillä medialla on nykyään suuri merkitys. Sen tarkasteleminen auttaisi oppilaita ymmärtämään median roolia paremmin. T3 tuntuu todella suurelta tavoitteelta, koska sen sisältämät asiat ovat todella isoja ja merkityksellisiä.  

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat todella paljon laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Mielestäni historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat eniten kohtaan L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. L7:n sisälsi muun muassa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä tekojen merkityksien ymmärtämistä. Historian tulkinta tekstien ja lähteiden avulla auttaa monilukutaidon kehityksessä.  

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää saada oppilaat ymmärtämään, mikä merkitys historialla on nykypäivän tapahtumiin nähden. Tärkeää olisi myös saada oppilaat kiinnostumaan aidosti opiskeltavista aiheista, jolloin historian opiskelusta tulee mielekkäämpää ja oppilaslähtöisempää. Myös opettajan roolilla on iso vaikutus oppilaisiin ja heidän kiinnostukseensa ainetta kohtaan.

Kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen saavuttamiseksi opettajan tulee opettaa ilmiöiden ja käsitteiden lisäksi tapoja oppia. Ulkoa opettelun vaatiminen ei kanna pitkälle, ja saattaa pahimmassa tapauksessa vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden käsitykseen historiasta oppiaineena. Opettajan olisi siis historian opetuksessa tärkeää huomioida eri opetustavat, oppimistavat ja mahdollisuudet testata opittua muutenkin kuin kokeen avulla.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Mielestäni historian ja yhteiskuntaopin tavoitteet olivat selkeästi määritelty ja helposti ymmärrettävissä. Koen siis, että ymmärsin tavoitteet, eikä mikään sinänsä ihmetyttänyt minua. Nämä kaksi tavoitetta herättivät kiinnostukseni:

T8: ”tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja”. Mielestäni tämä tavoite on yksi tärkeimmistä tavoitteista yhteiskuntaopin opetuksessa. Nykypäivänä puhutaan enemmän ja enemmän koulun merkityksestä tärkeiden, arjessa tarvittavien asioiden opettamisessa. Rahankäytön hallinta on nuorelle/lapselle elintärkeä taito, ja varmasti myös asia, jossa monet olisivat tarvinneet enemmän harjoitusta sekä tukea koulun puolelta.

T3: ”ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden”. Mielestäni tämä tavoite on erittäin tärkeää historian opiskelun kannalta. Historia on moninäkökulmaista, jolloin kaikki tieto ei ole välttämättä totta, vaan jonkun tutkijan tai asiantuntijan tulkinta asiasta. Historiatiedon ymmärtämiseksi oppilaan on siis opittava suhtautumaan kriittisesti lähteisiin ja tietoon ylipäätänsäkin.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Historia ja yhteiskuntaoppi antavat laajat mahdollisuudet laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen. Niiden sisältöjä ja tavoitteita on helppo yhdistää kaikkiin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin. Esimerkiksi L1: ”ajattelu ja oppimaan oppiminen”- tavoitteeseen historia ja yhteiskuntaoppi antavat valtavasti mahdollisuuksia. Molemmissa oppiaineissa haastetaan oppilaan omaa ajattelua ja pyritään opettamaan oppilaille asioita kokonaisuuksina, ei ulkoa opeteltuna. L2: ”kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu” liittyy myös vahvasti historian ja yhteiskuntaopin opetukseen. Erityisesti historiassa eri kulttuurien ymmärtäminen antaa mahdollisuuden ymmärtää maailmalla tapahtuvia ilmiöitä. L3: ”itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”- on enemmän läsnä yhteiskuntaopin opetuksessa, esimerkiksi rahankäytön opettamisen ja kulutustottumusten käsittelyn kautta. L4: ”monilukutaito” harjoitellaan sekä historian että yhteiskuntaopin tunneilla esimerkiksi erilaisten tekstien lukemisen kautta ja lähdekriittisyyttä harjoittelemalla. L5: ”tieto- ja viestintäteknologian osaaminen” antaa paljon mahdollisuuksia nykypäivänä, kun teknologia on isona osana opetusta muutenkin. Esimerkiksi lähdekriittisyyttä ja sen kautta monilukutaitoa on helppo harjoitella teknologian avulla. L6: ”työelämätaidot ja yrittäjyys” vahvistuu erityisesti yhteiskuntaopin opetuksen kautta. Yrittäjyys kuuluu yhteiskuntaopin sisältöihin, ja myös työelämätaidot tulevat sen yhteydessä esiin. Ne ovat todella tärkeä osa opetusta, jos ajattelee asioita, mitä lapsi/nuori tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa. L7: ”osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen” liittyy vahvasti yhteiskuntaopin sisältöihin: esimerkiksi demokratiakasvatuksen sekä politiikan kautta.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää? 

Historian opetuksessa on tärkeää oppia ymmärtämään mennyttä, jonka avulla voidaan ymmärtää paremmin nykypäivää ja tulevaisuutta. Historian opetuksen avulla maailmankuva laajentuu ja on helpompi ymmärtää nykypäivän yhteiskuntia ja niiden välisiä suhteita. Historiassa tärkeää on myös ajatteluntaitojen ja kriittisen ajattelun kehittyminen erilaisten ja eri näkökulmista annettujen selitysten ja tulkintojen kautta.  

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? 

Mielestäni T7, eli auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, on kiinnostava. Oman perheen tai yhteisön historian pohtiminen voi lisätä oppilaan kiinnostusta historiaa kohtaan ja tuoda uusia näkökulmia historian aiheisiin. Myös T3 ja T10, joissa tavoitteena on ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden ja selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä, ovat mielestäni mielenkiintoisia. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, sillä on hyvä ymmärtää, että historia on tulkinnallista ja usein eri näkökulmista katsottuna saadaankin erilaisia selityksiä samalle asialle. Kaikki tieto ei ole totta, vaan jonkun tulkintaa tapahtuneesta, joten oppilaan täytyy oppia suhtautumaan kriittisesti tietoon ja niiden lähteisiin. 

Yhteiskuntaopin tavoitteista kiinnostavia ovat T4 ja T8. T4 tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa, mikä on erittäin tärkeä taito yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa. T8 tavoitteena on tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja. Nämä ovat tärkeitä taitoja tulevaisuuden kannalta ja mielestäni on hyvä, että niitä harjoitellaan jo alakoulussa. 

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueilla? 

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Historiassa ja yhteiskuntaopissa voidaan hyödyntää tutkivaa työskentelyä ja yhdessä tekemistä, jotka edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä (L1). Molemmat oppiaineet tukevat kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun kehittymistä (L2), sillä niiden sisällöissä tulee esille erilaiset kulttuurit, kulttuurien moninaisuus sekä se, miten kulttuurit ja uskonnot vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa. Myös monilukutaito (L4) kehittyy erityisesti historiassa erilaisten historian lähteiden tutkimisen ja tulkitsemisen kautta. 

Pohdi kirjallisesti ensin lyhyesti kysymystä "Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" tämänhetkisen näkemyksesi mukaan.

Nykyhetkeä voidaan aina peilata suhteessa historiaan, sillä historiassa olleen tapahtumien takia nyky-yhteiskunta on sellainen kuin on. Historian opetus kouluissa auttaa siis ymmärtämään historian lisäksi myös nyky-yhteiskuntaa, sen puutteita sekä hyviä puolia. Miksi isovanhempien aikaan oli hyvin yleistä käyttää n-sanaa, mutta nykyään se ei tulisi kuuloonkaan tai miksi vanhempien sukupolvien voi olla vaikea hyväksyä ja ymmärtää muita kuin "valkoisia cis-hetero" -ihmisiä?

Mikä/mitkä herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään?

Sekä historian että yhteiskuntaopin tavoitteet ovat mielestäni suhteellisen selkeät eikä mikään jäänyt mieleen sillä tavalla, että en olisi täysin ymmärtänyt mitä sillä haetaan. Kiinnostukseni herätti kuitenkin yhteiskuntaopin tavoitteet T8 liittyen oppilaan omaan kulutustottumukseen ja siihen liittyvää rahankäytön opettelua ja T9 liittyen mediaan yhteiskunnallisen toiminnan ja ajattelun välineenä sekä median turvalliseen käyttöön. Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa ylikulutus maapallon kestokykyyn nähden on lisääntynyt ilmiö. Oman rahankäytön kriittinen tarkastelu ja kertakäyttökulttuurin tuomat vaikutukset yhteiskunnalle ovat tärkeitä asioita, joita on hyvä pohtia jo alakoulusta lähtien. T9 herätti mielenkiintoni, sillä median on yhä enenevissä määrin tärkeä yhteiskunnallisen vaikuttamisen väylä, jossa on tilaa monenlaiselle yhteiskunnalliselle toiminnalle. Propaganda, valeuutiset ja foliohatut, joita kaikkia voidaan käyttää vaikuttamaan ihmisiin, on tärkeä oppia erottamaan oikeasta tiedosta.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Mielestäni historia ja yhteiskuntaoppi kattavat hyvin jokaisen laaja-alaisen osaamisen alueen. Erityisesti tieto erilaisista yhteiskunnan rakenteista ja vaikutusmahdollisuuksista historiassa ja nykyään, sekä monilukutaidon kehittyminen molemmissa oppiaineissa nousee esille. Yhteiskunnallisten ja historiallisten tekstien lukeminen vaatii omaa ajattelua, tulkintaa sekä kriittistä silmää. Koulussa opitaan mm. mielipidekirjoituksista ja adresseista, jotka ovat valideja vaikuttamisen keinoja myös koulun ulkopuolella. Myös esim. kulttuurinen osaaminen kehittyy, kun oppilaat saavat tietoa oman ja muiden kulttuurien syntymisestä ja kehityksestä ja näin ollen voivat paremmin ymmärtää eri kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?


Mielestäni historian opetuksen tärkein tehtävä on opettaa, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja miten nämä tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, millaisia ihmiset ovat nykyään. Ymmärrys eri kulttuureista ja ihmisten erilaisista taustoista auttavat meitä toimimaan paremmin ja sujuvammin arjessa, mutta tähän päästäksemme täytyy saada oppilaat kiinnostumaan historiasta, mikä on ainakin oman kokemukseni mukaan haastavaa. Olisi hyvä, jos oppilaat saisivat jotain tarttumapintaa omasta elämästään ja historiaa pystyttäisiin opettaa siten, että oppilaat saisivat liitettyä historian tapahtumia itselleen tuttuihin asioihin. En toki ole aivan varma, kuinka tämä käytännössä toimisi, mutta muistan esimerkiksi Suomen historian olleen monia muita aiheita kiinnostavampi alakoulun historiassa, sillä aihe tuntui paljon läheisemmältä kuin esim. muinaisen Egyptin tapahtumat.


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Tavoitteet olivat mielestäni selkeät ja ymmärrettävät, mutta kiinnostavia tavoitteita löytyi kyllä.

Historiassa T3: "ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden" ja T10: "ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä". On tärkeää, että oppilaat ymmärtävät tapahtumilla olevan monia näkökulmia ja erilaisia tulkintoja, joten tietoa ei voi julistaa faktaksi yhden tulkinnan perusteella. Tietoa löytyy nykyään valtavasti, joten tiedonhakeminen, kriittinen ajattelu ja lähdekritiikki ovat tärkeitä taitoja, joita opetellaan myös historiassa.

Yhteiskuntaopissa T4: "ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa". Mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, sillä medialla on erittäin suuri vaikutus nuorten elämässä. Oppilaiden tulisi oppia, että media pyrkii monesti vaikuttamaan esimerkiksi mielipiteisiin ja ostopäätöksiin, joten medialukutaitoa olisi hyvä opetella ja kehittää jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?


L1: Haetaan tietoa, arvioidaan lähteitä ja tiedon luotettavuutta, arvoidaan erilaisia tulkintoja ja pohditaan, miten nykyinen tieto on rakentunut.
L2: Opitaan menneisyyden tapahtumia ja erilaisia kulttuureja ja ymmärretään niiden merkitys nykypäivään ja ihmisten käytökseen.
L3: Opetellaan rahankäyttöä ja kulutusvalintojen merkitystä, kasvetaan yhteiskunnan jäseneksi ja toimijaksi.
L4: Tulkitaan ja arvoidaan erilaisia tekstejä, aiheita ja lähteitä.
L5: Opetellaan käyttämään TVT:tä tiedonhakuun ja harjoitellaan luotettavan tiedon löytämistä.
L6: Saadaan oppilaat pohtimaan tulevaisuutta ja työelämää, mahdollisesti omaa tulevaisuuden ammattia.
L7: Yhteiskuntaopissa opetellaan demokratiataitoja ja politiikkaa. Historiassa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden hahmottaminen auttavat toimimaan sääntöjen mukaan ja soveliaalla tavalla, sekä auttaa kestävän tulevaisuuden luomisessa.

Alkupohdinta: Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää oppia ja ymmärtämään menneisyyden suuria tapahtumia esimerkiksi maailman sotia, jotka ovat muovanneet nykyisyyttä ja, sitä miten niihin on päädytty. Historia voidaan peilata opetuksessa nykyisyyteen esimerkiksi miten nykyiset sodat eroavat menneistä sodista. Tai voidaan pohtia menneisyyden eri näkökulmista esimerkiksi sitä, miksi Suomessa on ajauduttu sisällissotaan. Tällainen pohdinta on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää historian tapahtumia. Historian oppiminen on myös osa yleissivistystä: monissa teksteissä riippumatta oppiaineesta tai tilanteista viitataan menneisiin maailman tapahtumiin sekä päivämääriin, jotta teksteistä voi ymmärtää mahdollisimman paljon, tulisi myös olla hyvät perustiedot historiasta.

Historian opetus auttaa myös oppilasta rakentamaan omaa identiteettiään, varsinkin jos käsittelyssä on Suomen historia. Voidaan miettiä esimerkiksi, mistä päin Suomea omat vanhemmat ovat kotoisin, millaisia elinkeinoja oli isovanhempien aikaan, ja miettiä mitä vaikutuksia niillä on ollut oppilaaseen itseensä.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Tavoitteet olivat aika laajatulkintaisia, eivätkä ne keskittyneet paljoa siihen, mitä oppilaan tulisi osata. Tavoitteissa korostui pohtiva ote historian opetukseen, esimerkiksi ” T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja” ja ” T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa”. Minusta ihmisen toiminnan tutkiminen aikalaiskäsityksestä onkin ehkäpä mielenkiintoisimpia lähestymistapoja historian oppimiseen.

Epäselvin tavoitteen itselleni oli: ”T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. Itse ehkä tarvitsisin, jotain selvennystä siihen, mitä tarkoitetaan sillä, että on jatkuvuuksia historiasta, ehkäpä jotain pitkään vallinnutta aikakautta tai samojen tapahtumaketjujen toistumista. Yleisesti historia minulle itselleni on näyttäytynyt aika muutos keskeisenä oppiaineena, jossa tarkastellaan kaikista tarkimmin juuri historian murroskohtia, joten voi olla ihan paikallaan lähestyä myös historiaa toisesta, jatkuvuuden, näkökulmasta.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Ainakin L1, L2 ja L4 voidaan keksiä useita erilaisia näitä taitoja kehittäviä tehtäviä ja työtapoja:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1): Erilaisten havaintojen poimimisen harjoitteleminen historian teksteistä, ympäristöstä, mediasta tai toisista, ja niiden yhdessä pohtiminen.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2): Erilaisiin maailman kulttuureihin tutustuminen, ja sen kautta opetellaan arvostamaan erilaisuutta toisissa, samalla hankitaan ymmärrystä toisista kulttuureista. Historian ilmaisua voi yhdistää esimerkiksi kuvaamataidon tunneilla. Tai voidaan vierailla jossain Suomalaisessa kulttuuriympäristössä tai museossa.

Monilukutaito (L4): Erilaisten historiallisten tekstien tulkinta. Esimerkiksi tutkitaan vanhoja sanomalehtiä tai rintamakirjeitä, ja verrataan niitä oppikirjan teksteihin. Tämän jälkeen voidaan yhdessä pohtia, minkälaisia eroja tuli esiin.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?
Omina peruskouluaikoinani historiaan oppiaineena liittyi negatiivisia tuntemuksia minulla sekä monilla luokkakavereillani. Historia miellettiin tylsäksi aineeksi, jossa kirjoitettiin varsinkin yläasteella hirveästi asioita vihkoon. Historiaa on mielestäni rajattomat mahdollisuudet opettaa mielenkiintoisesti ja erilaisilla opetustyyleillä. Historian opetuksessa tulisi myös keskittyä enemmän ajattelun harjoittamiseen kuin vuosilukujen ulkoa muistamiseen. 

Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi?
Toiminnallisten ja elämyksellisten työtapojen korostaminen on hyvä asia, mutta näihin työtapoihin voisi opettajille antaa tukea/esimerkkejä, koska niistä ei omalta koulutaipaleelta ole kokemusta. 
"Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa." Tämän havainnon tein itsekin ensimmäisellä demolla ja jäin sitä pohtimaan. Historia on mukana miltei kaikissa oppiaineissa, joten sitä voisi ottaa mukaan opetukseen jo ykkösluokalta lähtien muiden aineiden seassa. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Historian osaamisella on vaikutusta ihmisen tietoihin, taitoihin, arvoihin, asenteisiin ja tahtoon, eli kaikkiin niihin osa-alueisiin, jotka muodostavat laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuden. 

Ajattelu ja oppiminen (L1)
Historian opiskelu kehittää ajattelun taitoa esimerkiksi, jos pohditaan historiassa tapahtuneita asioita, jotka tänä päivänä tehtyinä olisivat hassuja tai epäsopivia. Samalla voidaan opetella pohtimaan asioita monesta eri näkökulmasta. Se auttaa oppilaita ymmärtämään asioita muiden ihmisten näkökulmasta.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on luoda luokkaan sellainen ilmapiiri, jossa jokaisella oppilaalla on mukava opiskella. Tällöin historia ei ole "pakkopullaa", josta ovat kiinnostuneita vain muutamat oppilaat. Tähän voidaan pyrkiä tekemällä opetuksesta monipuolista esimerkiksi erilaisten ryhmätehtävien ja projektien avulla. Toisaalta historian opetus on todella tärkeää sen takia, että oppilaat saavat tietoa, miksi maailma on tänä päivänä sellainen kuin se on. Itsessään sisältöinä varsinkin Suomen historia on tärkeää suomalaisessa koulussa. Tietenkin myös maailman historiaa on syytä ymmärtää, jotta tietää, miksi maailmalla asiat ovat tietyllä tavalla.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Tavoitteet olivat mielestäni todella selkeät ja ymmärrettävät niin historian kuin yhteiskuntaopinkin osalta.
Historian osalta "T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa" toi heti mieleen monia mahdollisia keinoja, miten tavoitteeseen voisi päästä ja oli tämän takia mielenkiintoinen.
Yhteiskuntaopin osalta taas tavoite "T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja" sai ajattelemaan, kuinka omalla koulupolulla tällaiseen ei ainakaan kovin paljoa aikaa käytetty, mutta kuinka tärkeää se olisi ollut tulevaisuutta silmällä pitäen.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Esimerkiksi ajattelua ja oppimaan oppimista (L1) historiassa ja yhteiskuntaopissa tulee jatkuvasti, kun tietoa ja sen käsittelyä hyödynnetään oppimisessa. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) vahvistuvat etenkin historiassa, jossa opiskellaan kulttuureja ja niiden piirteitä. Monilukutaito (L4) on huomattava osa historian opiskelua, kun lähteitä on monenlaisia ja monilta eri vuosisadoilta, jolloin niiden tulkintaan on kiinnitettävä huomiota paljon. Yhteiskuntaopissa puolestaan työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ovat osa opintoja. Samoin osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) vaikuttaa erityisesti yhteiskuntaopin osalta, kun siellä on jopa sisältönä demokraattinen yhteiskunta.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää luoda oppialaille innostava ja motivoiva ympäristö opiskella sitä. On tärkeää luoda oppilaille ymmärrys siitä, miksi ainetta opiskellaan ja mitkä sen tavoitteet ovat. Oppilaiden tietoisuuteen olisi hyvä tuoda ajatus siitä, että historia vaikuttaa nykyisyyteen ja ilman ymmärrystä menneisyydestä on vaikea ymmärtää tai nähdä tulevaisuutta. Historian opetuksessa on tärkeää osallistaa oppilaita ja tuoda opetus ja opetettavat asiat esille konkreettisella tavalla. Oppilaille on hyvä opettaa, että ymmärrys historiasta vahvistaa myös ymmärrystä muista ihmisistä ja heidän toiminnastaan. Historian opetuksessa on merkityksellistä kasvattaa oppilaiden tietoisuutta omasta taustastaan ja vahvistaa omaa identiteettiä. 


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Kiinnostuin erityisesti tavoitteesta 2 (Johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteistä). Mietin, kuinka opetuksessa voisi käyttää osana vanhaa materiaalia ja etsiä tietoa niistä. Tavoite 5 (Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja on erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Kuitenkin mietin miten sen opettaminen käytännössä tapahtuisi. Lisäksi T7 oli erittäin mielenkiintonen ja helposti toteutettavissa oleva. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Historia ja yhteiskuntaoppi kehittävät monipuolisesti ajattelua ja oppimisen taitoja. Aineet vaativat taitoa hakea tietoa sekä ksäitellä sitä. Oppiaineet antavat tilaa tutkimukselle ja avoimelle pohdinnalle. 

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Oppiaineet opettavat ymmärtämään erilaisa kulttuureja niiden historiaa ja tapoja toimia. Tämä lisää suvaitsevaisuutta ja taitoa ymmärtää erilaisuutta. 

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Oppiaineet erityisesti yhteiskuntaoppi lisää tietoisuutta kuluttamisesta ja oman talouden hallinnasta. 

L4 Monilukutaito

Historian ja yhteiskuntaopin aineissa voidaan käyttää monipuolisesti apuna erilaisia tekstejä ja opetella tulkitsemaan niitä. Oppiaineissa oppilaat oppivat myös tuottamaan erilaisia tekstejä. 

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Oppiaineissa käytetään apuna tätä osaamista ja harjoitellaan erilaisten alustojen avulla tiedon hankintaa ja sen tuottamista. 

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Oppiaineet opettavat kriittistä ajattelua ja luovat kiinnostusta vaikuttaa asioihin. Tieto menneestä ja nykyisyydestä ja ymmärrys tapahtumien syistä lisää kiinnostusta vaikuttaa niihin itsekin ja luo toivoa tulevasta. 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää opettaa kannustaa lapsia tutkivaan oppimiseen, osata tulkita menneisyyttä, tulevaisuutta ja erityisesti menneisyyden vaikutusta nykyisyyteen. Jotta ihminen voi ymmärtää syitä nykyisille tapahtumille on osattava maiden ja kulttuurien historiat, uskomukset, sodat jne. Lisäksi historiassa opitaan teksti jalukutaitoja, joita voi soveltaa muussakin opitussa. Ylipäätään historiassa on siis paljon hyvää ja tärkeää asiaa, joten lapsien innostaminen aineeseen on isossa roolissa.


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi?
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena. Kulttuurillinen osaaminen on tärkeää
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä. Lähdekriittisyys on tärkeä taito nykypäivänä
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden. Lähdekriittisyys ja tiedon hankinnan keinot ovat tärkeitä
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja. Historian tapahtumat ja niiden vaikutus nykypäiväänn
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä. Eli tiedon muuttuvuus, lähteet ja niiden arvointi on mielestäni tärkeitä ja kiinnostavia tavoitteita



Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat laaja-alaiselle osaamiselle esimerkiksi L2 kulttuurista osaamista, joka on tärkeää yhä enemmän vuorovaikutteisessa ja globaalissa maailmassa. Historia ja yhteiskuntaoppi tukevat monilukutaitoa L4, koska aineiden kirjoissa on runsaasti eri tyyppistä mediaa, tietoa, aiheita sekä muita aiheeseen liittyvää materiaalia. Aineiden lukeminen kannustaa oppimaan oppimiseen ja ajattelun kehittymiseen L1. Olennaista tavoitteessa on, että oppilaat oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, tuottamaan , muokkaamaan, arvioimaan sekä jakamaan idoita ja tietoa eri tavoin. Oppilaat saavat myös itsestä huolehtimisen taitoja L3, kun opitaan esimerkiksi erilaisista teknologian muodoista tai käyttötavoista. L5 eli tvt-osaaminen on osa tavoitetta L4, mutta myös tärkeä omana osanaan kehittämään tvt:n sovelluksia opintojen sivussa. L6 on työelämään ja yrittäjyyteen liittyvää osaamista, jota opitaan yhteiskuntaopissa runsaasti. Yhteiskuntaopissa on myös läsnä kestävä kehitys ja tulevaisuuden turvaaminen, joka on tärkeä (tai tärkein) tavoite L7. 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää, että opetettavat asiat perustuvat luotettaviin lähteisiin. Hienoa on, jos opettaja osaa kertoa aiheista oppikirjan tietojen lisäksi myös jotain muuta ja kiinnostavaa. Tärkeintä historian opetuksessa on se, että oppilaat saavat käsityksen siitä, miksi maailma on sellainen kuin on ja mitkä asiat ovat siihen johtaneet. Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen on siis olennaisinta historiassa. Niiden kautta voi oppia paljon myös nykypäivästä. Lisäksi historia on hyvin yleissivistävä aine. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi ja mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Kiinnostavia tavoitteita oli useita. Tavoite T2 Tiedon hankkiminen menneisyydestä on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä, koska siinä tavoitteena on oppia löytämään luotettavia lähteitä. Se ei ole välttämättä helppoa vielä aikuisenakaan, koska internet on pullollaan erilaisia lähteitä. Onkin hyvä, että lähdekriittisyyttä harjoitellaan jo alakoulussa. Erittäin kiinnostava tavoite on myös T5 Historian ilmiöiden ymmärtäminen, joka vaatii oppilaalta taitoa eläytyä historian henkilöhahmoihin ja sitä kautta ymmärtämään heidän motiivejaan. Myötäelämisen taito on tärkeä jokapäiväisessä elämässä ja on hienoa, että sitä voidaan harjoitella myös historain oppiaineessa. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

Historialla yhteiskuntaopissa esiintyy paljon tarjottavaa laaja-alaisen osaamisen osa-alueille, tässä esimerkkejä:

L1: Oppilaita ohjataan etsimään luotettavaa tietoa historiasta ja yhteiskunnasta, analysoimaan tietoa ja käyttämään sitä ongelmanratkaisuun. 

L2: Historiassa tulee esiin paljon eri kulttuureja, joista oppilas saa tietoa. Oppilas ymmärtää kulttuurien kuten viikinkien, egyptiläisen kulttuurin jne. merkityksen ja arvon nykypäivänä. Kuten jo yllä on mainittu, oppilas opettelee asettamaan itsensä toisen asemaan historian henkilöhahmojen avulla.

L4: Oppilaan monilukutaito kehittyy historiassa ja yhteiskuntaopissa erilaisten tekstimuotojen hyödyntämisessä. Tekstit voivat olla puhuttua, visuaalista, kirjoitettua tai digitaalista. Historiassa ja yhteiskuntaopissa voidaan käyttää hyvinkin monipuolisesti erilaisia tekstejä.

L7: Yhteiskuntaopissa käydään läpi eri yhteiskunnan järjestelmiä ja kestävä tulevaisuus nousee näissä esiin. Oppilas oppii myös millaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia hänellä on.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää syy-seuraussuhteiden hahmottaminen ja kokonaiskuvan luonti. Tärkeää on, että oppilas ymmärtää historian kautta, miksi nykyään asiat ovat niinkuin ne ovat. Tämän lisäksi on hyvä ymmärtää historian kautta esimerkiksi omien isovanhempien elämää ja muutenkin nähdä ihmisten elämän kehitys vuosien aikana. Historian opetuksessa on tärkeää lasten omien ajatusten esiin tuominen ja osallistava opeutus.


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

T7 (auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille) oli hiukan vaikea selkoinen tavoite, enkä ymmärtänyt sitä ensi vilkaisulla. Kun ryhdyin ajattelemaan tavoitetta syvemmin, on se kuitenkin järkeenkäypä. Jotkut muutokset ovat hyödyttäneet toisia ja osaa taas ei.


Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon ja niitä voi yhdistää jokaisen oppiaineen kanssa, sillä historia on osa kaikkia asioita elämässä. Kuvataiteeseen voi ottaa inspiraatiota historiasta ja esimerkiksi matematiikassa voi miettiä aikaa ennen mittayksiköitä, jolloin asioita on mitattu vaaksalla tai kyynärällä.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää pyrkiä luomaan jonkinlaista kokonaisuutta ja kokonaiskuvaa maailman tapahtumista. Ei opetella ulkoa joitain yksityiskohtia vaan saada haltuun esimerkiksi syy-seuraussuhteita, miksi jotkut asiat ovat tällä hetkellä niin kuin ovat. Historian opetuksessa on tärkeää “muistuttaa” oppilaita siitä, että oman kuplan ympärillä on paljon muuta ja esimerkiksi omilla sukulaisilla sata vuotta sitten ei ole ollut asiat aina niin hyvin. Historialla on mielestäni tärkeä rooli avartaa maailmankatsomusta ja ymmärrystä sekä kehittää ajattelua.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Kaikki tavoitteet vaikuttavat hyviltä ja loogisilta. Esimerkiksi T2, T3 ja T10 ohjaavat lähteiden käyttöön kriittisesti ja ymmärtämään, että kaukaa menneisyydestä olevat tiedot on saattanut matkan varrella muuttua tai ovat muuten tulkinnanvaraisia. T4 ohjaa käsitteiden käyttöön ja ilmiöiden ymmärtämiseen, mikä on mielestäni erittäin oleellinen ja tärkeä osa historian oppimista. Myös T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa on kiinnostava tavoite.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi liittyvät kaikkiin laaja-alaisiin osa-alueisiin. Erityisesti nostaisin L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen osaaminen, L4 monilukutaito sekä L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Historia kehittää ajattelua, käsittelee eri kulttuureja ja siinä tarvitaan monilukutaitoa esim. lähteiden kanssa. Yhteiskuntaoppi tukee myös ajattelua sekä osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän kehityksen rakentamisen taitoja.

-Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa tärkeää, että oppijat ja opettaja ymmärtävät, miksi historiaa opiskellaan. Kaikki me ihmiset tulemme jostakin, ja aiempien sukupolvien valinnat ja elämäntapahtumat heijastuvat myös nykypäivän ihmisiin. Historian opetuksessa on tärkeää tuoda esille sitä, että kaikissa tapahtumissa on monta eri näkökulmaa, ja kaikkia tapahtumia ei ole edes tiedossa. On myös tärkeää opettaa asioista monipuolisesti, eli ei voida keskittyä pelkästään Suomen historiaan tai Antiikin aikakauteen.

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Tavoitteet 5, 7, ja 9 herättivät erityisesti kiinnostukseni. T5:sessa erityisesti kiinnostaa tuo, että oppilas pystyisi tavoitteen saavutettuaan eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan sekä nimeämään tämän toiminnan motiiveja. Uskoisin, että tästä toisen asemaan asettumisen taidosta olisi erityisen paljon hyötyä myös muussa elämässä. 

- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Mielestäni historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat huikean mahdollisuuden ajattelun ja oppimaan oppimisen opetteluun. Historiasta ja yhteiskuntaopista saa valtavan määrän tietoa, jota voi kriittisesti pohtia ja miettiä omaa suhtautumista. Lisäksi historian kautta voidaan saada kulttuurista osaamista, kun historiassa kuitenkin erilaiset kulttuurit ovat keskeisenä sisältönä.

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää luoda oppilaille kokonaiskuvaa ja ymmärrystä siitä, millaisessa maailmassa elämme nykyään ja siitä, miten nyky-yhteiskunta on rakentunut. Ymmärtämällä historian tapahtumia on helpompi käsittää nykyaikaa ja pohtia tulevaisuutta. 

Mielestäni historiaa ja yhteiskuntaoppia koskevat tavoitteet oli esitetty selkeästi. Kiinnostukseni herätti erityisesti T1, joka keskittyy arvoihin ja asenteisiin. En välttämättä ole itse aikaisemmin ymmärtänyt, että historian opetus liittyy myös erilaisten arvojen ja kulttuuristen erojen ymmärtämiseen.

Historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa keskeisessä roolissa on mielestäni ajattelun ja oppimisen taidot (L1). Oppiaineet vaativat tiedon etsimistä ja etsityn tiedon arviointia. Lisäksi oppiaineet mahdollistavat avoimen keskustelun ja pohtimisen.

Historian opiskelussa keskeisessä osassa on tiedon etsiminen ja siksi suuressa roolissa on myös tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5). 

Myös kulttuurinen osaaminen (L2) esiintyy monissa Perusopetuksen opetussuunnitelman historian ja yhteiskuntaopin tavoitteissa. Kulttuurinen osaaminen on tärkeää, koska elämme monikulttuurisessa maailmassa, jossa välttämättä tulee vastaan kulttuurillisia ja arvollisia ristiriitoja.