Lumo -22

Alkupohdinta: Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää oppia ja ymmärtämään menneisyyden suuria tapahtumia esimerkiksi maailman sotia, jotka ovat muovanneet nykyisyyttä ja, sitä miten niihin on päädytty. Historia voidaan peilata opetuksessa nykyisyyteen esimerkiksi miten nykyiset sodat eroavat menneistä sodista. Tai voidaan pohtia menneisyyden eri näkökulmista esimerkiksi sitä, miksi Suomessa on ajauduttu sisällissotaan. Tällainen pohdinta on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää historian tapahtumia. Historian oppiminen on myös osa yleissivistystä: monissa teksteissä riippumatta oppiaineesta tai tilanteista viitataan menneisiin maailman tapahtumiin sekä päivämääriin, jotta teksteistä voi ymmärtää mahdollisimman paljon, tulisi myös olla hyvät perustiedot historiasta.

Historian opetus auttaa myös oppilasta rakentamaan omaa identiteettiään, varsinkin jos käsittelyssä on Suomen historia. Voidaan miettiä esimerkiksi, mistä päin Suomea omat vanhemmat ovat kotoisin, millaisia elinkeinoja oli isovanhempien aikaan, ja miettiä mitä vaikutuksia niillä on ollut oppilaaseen itseensä.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Tavoitteet olivat aika laajatulkintaisia, eivätkä ne keskittyneet paljoa siihen, mitä oppilaan tulisi osata. Tavoitteissa korostui pohtiva ote historian opetukseen, esimerkiksi ” T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja” ja ” T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa”. Minusta ihmisen toiminnan tutkiminen aikalaiskäsityksestä onkin ehkäpä mielenkiintoisimpia lähestymistapoja historian oppimiseen.

Epäselvin tavoitteen itselleni oli: ”T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. Itse ehkä tarvitsisin, jotain selvennystä siihen, mitä tarkoitetaan sillä, että on jatkuvuuksia historiasta, ehkäpä jotain pitkään vallinnutta aikakautta tai samojen tapahtumaketjujen toistumista. Yleisesti historia minulle itselleni on näyttäytynyt aika muutos keskeisenä oppiaineena, jossa tarkastellaan kaikista tarkimmin juuri historian murroskohtia, joten voi olla ihan paikallaan lähestyä myös historiaa toisesta, jatkuvuuden, näkökulmasta.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Ainakin L1, L2 ja L4 voidaan keksiä useita erilaisia näitä taitoja kehittäviä tehtäviä ja työtapoja:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1): Erilaisten havaintojen poimimisen harjoitteleminen historian teksteistä, ympäristöstä, mediasta tai toisista, ja niiden yhdessä pohtiminen.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2): Erilaisiin maailman kulttuureihin tutustuminen, ja sen kautta opetellaan arvostamaan erilaisuutta toisissa, samalla hankitaan ymmärrystä toisista kulttuureista. Historian ilmaisua voi yhdistää esimerkiksi kuvaamataidon tunneilla. Tai voidaan vierailla jossain Suomalaisessa kulttuuriympäristössä tai museossa.

Monilukutaito (L4): Erilaisten historiallisten tekstien tulkinta. Esimerkiksi tutkitaan vanhoja sanomalehtiä tai rintamakirjeitä, ja verrataan niitä oppikirjan teksteihin. Tämän jälkeen voidaan yhdessä pohtia, minkälaisia eroja tuli esiin.