Kemianope
Lumo -22
Historian opetuksessa on tärkeää tämänhetkisen näkemykseni mukaan se, että oppilas saa tietoa historian tapahtumista ja näin ollen ymmärtää syitä, miksi elämme tällaisessa tilanteessa nykyhetkessä. Tällöin oppilas ymmärtää, mitkä asiat ovat johtaneet tilanteen kehittymiseen sellaiseksi, kuin se on menneinä aikoina kehittynyt aina tähän päivään saakka. On tärkeää, että oppilas saa tietoa esimerkiksi maailmansodista yleissivistyksen vuoksi, jotta pystyy osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tilanteissa. Kun saa tietoa historiasta, oppii arvostamaan ja kunnioittamaan monia asioita, jotka tällä hetkellä ovat hyvin. Toki moni asia oli aiemmin paremmin, eikä kaikki kehitys ole aina myönteistä. On tärkeää pystyä asettumaan aikalaisten saappaisiin, jotta voi ymmärtää sen hetkistä elämää ja tilannetta, jossa esimerkiksi päätöksiä, jotka nyt saattavat näyttäytyä tyhmiltä ratkaisuilta, on tehty: sen ajan tietämyksen ja tilanteen mukaan. Historiasta voi myös oppia virheistä, ja toivottavasti samoja virheitä ei tehtäisi uudellleen. Tosin virheet eivät voi ollakaan täysin samoja, koska aika ja ihmiset ovat erit.
Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden 2014 (POPS2014) alakoulun historiaa ja yhteiskuntaoppia koskevassa osuudessa opetuksen tarkoituksena on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Popsista nousee esiin myös työn arvostaminen: historiaa ymmärtämällä työtä - sekä aineellista että henkistä- oppii arvostamaan. Historian opiskelu vaikuttaa oppilaan oman identiteetin rakentumiseen, mikä kuulostaa mielestäni järkevältä: pitää tuntea juurensa, jotta tietää mistä tulee ja millainen on. Historia oppiaineena opettaa kriittistä tarkastelua ja historian tekstitaitoa. Tämä tukee oppilaan yleistä tekstinlukutaitoa ja kriittistä tiedon tarkastelun taitoa.
Työtapoina Popsissa mainitaan elämykselliset ja toiminnalliset työtavat, sekä integroiminen muihin oppiaineisiin. Tämä tuli myös itselleni mieleen ja olisi mielenkiintoista päästä tekemään monialaista oppimiskokonaisuutta, jossa yhdistyisi esimerkiksi historia, draamakasvatus, musiikki ja kuvataide.
Kuten alkupohdinnassani totesin, oppilaan pitäisi pystyä "asettumaan aikalasten saappaisiin". Tämä tavoite löytyikin suoraan Popsista tavoitteesta 5 Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja, historian ilmiöiden ymmärtäminen. Toiminnan tarkastelu eri näkökulmista on myös tärkeä tavoite. Tämä kasvattaa oppilasta suuresti ihmisenä toivottavasti suvaitsevaisempaan suuntaan, kun hän ymmärtää asioiden eri puolia.
Laaja-alaisista tavoitteista mielestäni historian opiskelu kehittää erityisesti oppilaan monilukutaitoa (L4). Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Tekstillä tarkoitetaan tässä hyvin laajasti tekstin eri muotoja ja tuottamistapoja. Monilukutaito antaa oppilaalle tärkeitä arjen valmiuksia elämästä selviämiseen ja erilaisten viestien ymmärtämiseen sekä tuottamiseen. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Kriittisen tiedontarkastelun lisäksi erityisesti yhteiskuntaopin Popsissa korostetaan ohjaamaan oppilaita seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään.
Toinen tärkeä laaja-alainen tavoite, joka erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa mielestäni korostuu, on Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.Tämän voisi kerota ja avata oppilaalle, joka kysyy, miksi historiaa pitää opiskella. Tässä kiteytyy erittäin tärkeä koulun tehtävä. Historian opetus käsittelee juurikin tapahtumien taustoja ja syitä, jotta oppilas voisi tehdä kestäviä valintoja tulevaisuudessa.
Historian opetuksessa on tärkeää tämänhetkisen näkemykseni mukaan se, että oppilas saa tietoa historian tapahtumista ja näin ollen ymmärtää syitä, miksi elämme tällaisessa tilanteessa nykyhetkessä. Tällöin oppilas ymmärtää, mitkä asiat ovat johtaneet tilanteen kehittymiseen sellaiseksi, kuin se on menneinä aikoina kehittynyt aina tähän päivään saakka. On tärkeää, että oppilas saa tietoa esimerkiksi maailmansodista yleissivistyksen vuoksi, jotta pystyy osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tilanteissa. Kun saa tietoa historiasta, oppii arvostamaan ja kunnioittamaan monia asioita, jotka tällä hetkellä ovat hyvin. Toki moni asia oli aiemmin paremmin, eikä kaikki kehitys ole aina myönteistä. On tärkeää pystyä asettumaan aikalaisten saappaisiin, jotta voi ymmärtää sen hetkistä elämää ja tilannetta, jossa esimerkiksi päätöksiä, jotka nyt saattavat näyttäytyä tyhmiltä ratkaisuilta, on tehty: sen ajan tietämyksen ja tilanteen mukaan. Historiasta voi myös oppia virheistä, ja toivottavasti samoja virheitä ei tehtäisi uudellleen. Tosin virheet eivät voi ollakaan täysin samoja, koska aika ja ihmiset ovat erit.
Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden 2014 (POPS2014) alakoulun historiaa ja yhteiskuntaoppia koskevassa osuudessa opetuksen tarkoituksena on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Popsista nousee esiin myös työn arvostaminen: historiaa ymmärtämällä työtä - sekä aineellista että henkistä- oppii arvostamaan. Historian opiskelu vaikuttaa oppilaan oman identiteetin rakentumiseen, mikä kuulostaa mielestäni järkevältä: pitää tuntea juurensa, jotta tietää mistä tulee ja millainen on. Historia oppiaineena opettaa kriittistä tarkastelua ja historian tekstitaitoa. Tämä tukee oppilaan yleistä tekstinlukutaitoa ja kriittistä tiedon tarkastelun taitoa.
Työtapoina Popsissa mainitaan elämykselliset ja toiminnalliset työtavat, sekä integroiminen muihin oppiaineisiin. Tämä tuli myös itselleni mieleen ja olisi mielenkiintoista päästä tekemään monialaista oppimiskokonaisuutta, jossa yhdistyisi esimerkiksi historia, draamakasvatus, musiikki ja kuvataide.
Kuten alkupohdinnassani totesin, oppilaan pitäisi pystyä "asettumaan aikalasten saappaisiin". Tämä tavoite löytyikin suoraan Popsista tavoitteesta 5 Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja, historian ilmiöiden ymmärtäminen. Toiminnan tarkastelu eri näkökulmista on myös tärkeä tavoite. Tämä kasvattaa oppilasta suuresti ihmisenä toivottavasti suvaitsevaisempaan suuntaan, kun hän ymmärtää asioiden eri puolia.
Laaja-alaisista tavoitteista mielestäni historian opiskelu kehittää erityisesti oppilaan monilukutaitoa (L4). Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Tekstillä tarkoitetaan tässä hyvin laajasti tekstin eri muotoja ja tuottamistapoja. Monilukutaito antaa oppilaalle tärkeitä arjen valmiuksia elämästä selviämiseen ja erilaisten viestien ymmärtämiseen sekä tuottamiseen. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Kriittisen tiedontarkastelun lisäksi erityisesti yhteiskuntaopin Popsissa korostetaan ohjaamaan oppilaita seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään.
Toinen tärkeä laaja-alainen tavoite, joka erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa mielestäni korostuu, on Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.Tämän voisi kerota ja avata oppilaalle, joka kysyy, miksi historiaa pitää opiskella. Tässä kiteytyy erittäin tärkeä koulun tehtävä. Historian opetus käsittelee juurikin tapahtumien taustoja ja syitä, jotta oppilas voisi tehdä kestäviä valintoja tulevaisuudessa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.