Lumo -22

"Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" 

Oman näkemykseni mukaan historian opetuksessa tärkeää on, että oppilaat saavat tietoa menneisyyden tapahtumista. Kun oppilaat saavat tietoa menneisyyden tapahtumista, he oppivat ymmärtämään, miksi elämme tällaisessa maailmassa, ja mitkä menneisyyden tapahtumat ovat vaikuttaneet nykyhetkeen. Ylipäätään, kuten kaikessa opetuksessa, myös historian opetuksessa on tärkeää, että oppilaat oppivat uusia asioita, sekä saavat uusia näkökulmia omaan ajatteluun.  

Historiassa käsitellään myös paljon mielenkiintoisia tapahtumia, jotka osaltaan vaikuttavat edelleen nyky- yhteiskuntaan ja ihmisten toimintaan. Kuten demolla puhuimme, yhdeksi näkökulmaksi nousi myös se, että nykyajan ihmiset oppivat tuntemaan empatiaa menneisyyden ihmisiä kohtaa, sekä osaavat arvostaa asioita, jotka tällä hetkellä ovat hyvin. Puhuimme myös, voiko ihmiset oppia menneisyyden virheistä, mutta tulimme siihen lopputulokseen, että ei voida ajatella menneisyyden negatiivisten tapahtumien olevan välttämättä virheitä, mutta näistä tapahtumista voidaan oppia, ja mahdollisesti muuttaa asioita suotuisempaan suuntaan.  

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Historian opetuksen tavoitteet vaikuttivat mielestäni selkeiltä. Mieleeni jäi erityisesti kohta, jossa kerrottiin, että oppiaineen kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, kuten esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkejä ja pelejä. Tämä tuntui mielenkiintoiselta, sillä omat kokemukseni historian opiskelusta ovat kaukana toiminnallisesta tekemisestä. Mielestäni olisi tärkeää tuoda historia lähemmäs oppilasta toiminnallisuuden kautta, ja tehdä opiskeltavista asioista mahdollisimman mielenkiintoisia lapselle. Monelle historian opiskelu tuo mieleen lähinnä pitkät teoriat, sekä vuosilukujen, ja tapahtumien ulkoa opettelua. Nämä hankalat asiat varmasti jäisivät oppilaille paremmin mieleen, jos opettaja käyttää opetuksen tukena mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä. Kohdat T9- T11 olivat myös kiinnostavia, sillä näiden tavoitteiden avulla haastetaan lasta käyttämään omaa kriittistä ajattelua.  

 
- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 
 

Historia ja yhteiskuntaoppi huomio hyvin sisältöä laaja- alaisen osaamisen osa- alueilla. Voisin sanoa, että kaikki laaja- alaisen osaamisen osa-alueet täyttyvät jollain tapaa, nostan esille näistä muutaman. Kumpikin oppiaine on teoria osuuksistaan huolimatta kytköksissä monenlaisten taitojen oppimiseen. Esimerkiksi laaja- alaisen osaamisen kohtiin L1 ja L2 historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon, sillä näissä oppiaineissa käsitellään paljon oppimaan oppimista, ajattelun taitoa, sekä kulttuurista osaamista. Myöskin kohdat L4 (monilukutaito), sekä L7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) pätevät historiaan ja yhteiskuntaoppiin, sillä oppilaat opettelevat lukemaan ja tulkitsemaan oppiaineiden tekstejä, sekä harjoittelevat mm. erilaisia vaikuttamisen keinoja, sekä yhteiskunnallista toimintaa.