Pohdi kirjallisesti ensin lyhyesti kysymystä "Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" tämänhetkisen näkemyksesi mukaan.

Nykyhetkeä voidaan aina peilata suhteessa historiaan, sillä historiassa olleen tapahtumien takia nyky-yhteiskunta on sellainen kuin on. Historian opetus kouluissa auttaa siis ymmärtämään historian lisäksi myös nyky-yhteiskuntaa, sen puutteita sekä hyviä puolia. Miksi isovanhempien aikaan oli hyvin yleistä käyttää n-sanaa, mutta nykyään se ei tulisi kuuloonkaan tai miksi vanhempien sukupolvien voi olla vaikea hyväksyä ja ymmärtää muita kuin "valkoisia cis-hetero" -ihmisiä?

Mikä/mitkä herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään?

Sekä historian että yhteiskuntaopin tavoitteet ovat mielestäni suhteellisen selkeät eikä mikään jäänyt mieleen sillä tavalla, että en olisi täysin ymmärtänyt mitä sillä haetaan. Kiinnostukseni herätti kuitenkin yhteiskuntaopin tavoitteet T8 liittyen oppilaan omaan kulutustottumukseen ja siihen liittyvää rahankäytön opettelua ja T9 liittyen mediaan yhteiskunnallisen toiminnan ja ajattelun välineenä sekä median turvalliseen käyttöön. Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa ylikulutus maapallon kestokykyyn nähden on lisääntynyt ilmiö. Oman rahankäytön kriittinen tarkastelu ja kertakäyttökulttuurin tuomat vaikutukset yhteiskunnalle ovat tärkeitä asioita, joita on hyvä pohtia jo alakoulusta lähtien. T9 herätti mielenkiintoni, sillä median on yhä enenevissä määrin tärkeä yhteiskunnallisen vaikuttamisen väylä, jossa on tilaa monenlaiselle yhteiskunnalliselle toiminnalle. Propaganda, valeuutiset ja foliohatut, joita kaikkia voidaan käyttää vaikuttamaan ihmisiin, on tärkeä oppia erottamaan oikeasta tiedosta.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Mielestäni historia ja yhteiskuntaoppi kattavat hyvin jokaisen laaja-alaisen osaamisen alueen. Erityisesti tieto erilaisista yhteiskunnan rakenteista ja vaikutusmahdollisuuksista historiassa ja nykyään, sekä monilukutaidon kehittyminen molemmissa oppiaineissa nousee esille. Yhteiskunnallisten ja historiallisten tekstien lukeminen vaatii omaa ajattelua, tulkintaa sekä kriittistä silmää. Koulussa opitaan mm. mielipidekirjoituksista ja adresseista, jotka ovat valideja vaikuttamisen keinoja myös koulun ulkopuolella. Myös esim. kulttuurinen osaaminen kehittyy, kun oppilaat saavat tietoa oman ja muiden kulttuurien syntymisestä ja kehityksestä ja näin ollen voivat paremmin ymmärtää eri kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja.